Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jonka mielestä pitkän parisuhteen "ylläpito" vaatii erityisellä tavalla "työtä"?
29.08.2021 |
Voitko kuvailla suhdettasi ja kertoa, mitä tämä "työ" sinun mielestäsi on?
Itse en koe joutuneeni tekemään mitään erityistä työtä. Sen kun valitsee sopivan kumppanin ja on oma itsensä.
Kommentit (173)
21/173
|
29.08.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Kolmas rakkaus on se, jota vähiten osaamme odottaa. Se murskaa kaikki aiemmat mielikuvat siitä, mitä rakkauden pitäisi mielestämme olla. Tämä rakkaus tulee niin helposti, että se vaikuttaa jopa epätodelliselta. Ajaudumme jonkun kanssa yhteen ja homma vain toimii. Yhteys on selittämätön.
Suhteessa ei myöskään ole ennakko-odotuksia sen suhteen, miten osapuolten pitäisi toimia tai kuinka itseään pitäisi muuttaa toista varten. Jo tässä vaiheessa olemme sinut itsemme kanssa, niin hyvässä kuin pahassa – ota tai jätä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä parisuhde vaatii loputtomasti joustoa ja kompromisseja. Kyllä se työstä käy kun ei voi tulla, mennä ja tehdä niinkuin itse haluaa vaan on kokoajan huomioitava se puoliso ja lapset. Lisäksi pitää järjestää aikaa ja rahaa sen perheen hyvinvoinnin vuoksi.
Olisi hyvä, jos kukin kommentoija laittaisi oman nykyisen parisuhteensa keston kommentin loppuun. Saisi vähän kuvaa siitä, missä vaiheessa kukin on menossa omaa parisuhdetaivaltaan.
Parisuhteen eteen työn tekeminen ei herätä minussa negatiivisia mielleyhtymiä. Pidän omasta palkkatyöstäni, eikä työ ole minulle siis kirous. Kotityöt eivät ole useimmiten minusta vain välttämätön paha (joskus kyllä), joten ehkä työ-sanan merkitys on varsin erilainen eri ihmisille.
Minusta tässä kommentissa oli kuvattu hyvin tätä asiaa:
"Parisuhteessa ei voi olla itsekäs omaan napaan tuijottaja toisen kustannuksella, vaan sitä parisuhdetta huolletaan sillä että otetaan toinen huomioon, kysytään miten päivä meni, suunnitellaan yhdessä tulevaa mutta toisaalta myös arkea jotta kotityöt jne. jakautuu reilusti ja tasaisesti. Pidetään huolta siitä että muistetaan pitää myös fyysistä yhteyttä yllä, se helposti joillakin unohtuu ruuhkavuosien aikana ja kun vanhennutaan eikä ne hormoonit hyrrää enää samaan tahtiin kuin nuorena ja kaikenlaista kremppaa alkaa olla."
Palstalle ominaista tietysti on se, että joku kommentoi kärkkäästi "Eli fyysinen läheisyys ja seksi on sinulle vaivannäköä?" irrottaen viimeisen lauseen kommentin pääpointiksi. Ne, jotka eivät tee työtä parisuhteen eteen/näe vaivaa suhteen onnistumiseksi, eroavat nähdäkseni useammin "kasvoimme erillemme"-selityksellä. Ruuhkavuosina työnteko voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että raivataan tilaa kahdenkeskisella ajalle ja hankitaan lapsenvahti jne. Ainakin itselle se on vaatinut vaivannäköä melko paljonkin. Mutta ko. toimien avulla ollaan oltu edelleen pariskunta eikä pelkästään yhteisten lasten huoltajia.
N51, naimisissa 29 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus nähnyt jonkun terapeutinkin lehdessä mainostavan tuota työntekoa parisuhteen eteen.
Jep. Ja jotkut kehottaa jopa merkitsemään kalenteriin tulevat seksikerrat.
Itse taas sanoisin että jos seksikin täytyy katsoa kalenterista niin silloin on jo lähtökohtaisesti aivan väärän ihmisen kanssa.[/En voi käsittää mikä tässä neuvossa on takana. Jotenkin ahdistaa ajatuskin tuollaisen asian aikatauluttamisesta.
Varmaan se, että ruuhkavuosissa on niin paljon kaikkea muuta aikataulutettu suorittamista ,että muuten tuollaiset tyhjänpäiväinen asiat unohtuu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Nuo suhteet ovat yleensä jotain kaverisuhteita tai tyytymissuhteita. Eli on menty yhteen jonkun "ihan kivan" kanssa, koska hän on ollut ainoa, jonka itse on pystynyt samaan, ja koska mahdollisiin ihastuksenkohteisiin ei koskaan ollut realistisia mahdollisuuksia. Tai sitten on otettu jopa joku "ei-niin-kiva-mutta-ei-silleen-huonokaan", koska hän on ollut ainoa, jonka on itse pystynyt saamaan, ja koska niihin kivoihin ei ollut mahdollisuuksia.
Kyllähän tällainen suhde pitemmän päälle vaatii "työtä", koska jatkuva yhdessäolo ja läheisyys ihmisen kanssa, jota kohtaan ei tunne intohimoa tai edes vetovoimaa, on kuormittavaa, ja sitä kuormittavuutta lisää se, että joutuu koko ajan torjumaan alitajuista tietoa siitä, että oma suhde ei oikeasti ole rakkaussuhde saati intohimoinen sellainen. Tätä kun ei voi myöntää edes itselleen, koska se olisi liian masentavaa.
Ne mentiin yhteen nimenomaan intohimon takia. Siinä ei ole ongelmaa
Sitä työtä on täytynyt tehdä muissa asioissa liitossamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä se sillä tavalla "työtä" vaatii, että pidetään huolta suhteesta. Käydään edelleen treffeillä jne ja ajatuksella järjestetään aikaa kahden kesken ja miettii miten itse voisi olla parempi ihminen. Itse en pidä tuota työnä vaan se on itsestäänselvyys jos haluaa olla parisuhteessa. Toisille se voi olla työtä jos oma elämä on tosi hektistä ja kaikki omat jutut on tosi tärkeitä niin silloin se yhteisen ajan järjestäminen ei tapahdu noin vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä työ on väärä sana kuvaamaan sitä. Sillä yleensä tarkoitetaan sitä että parisuhteesta pitää pitää huolta, eli pitää vähän nähdä vaivaa sen eteen että parisuhde pysyy kunnossa, kuten kaikesta muustakin pidetään huolta että kunto pysyy, auto, talo, terveys... Myös muita ihmissuhteita pidetään yllä huoltamalla niitä, ei parisuhde ole sen kummempi.
Parisuhteessa ei voi olla itsekäs omaan napaan tuijottaja toisen kustannuksella, vaan sitä parisuhdetta huolletaan sillä että otetaan toinen huomioon, kysytään miten päivä meni, suunnitellaan yhdessä tulevaa mutta toisaalta myös arkea jotta kotityöt jne. jakautuu reilusti ja tasaisesti. Pidetään huolta siitä että muistetaan pitää myös fyysistä yhteyttä yllä, se helposti joillakin unohtuu ruuhkavuosien aikana ja kun vanhennutaan eikä ne hormoonit hyrrää enää samaan tahtiin kuin nuorena ja kaikenlaista kremppaa alkaa olla.
Eli fyysinen läheisyys ja seksi on sinulle vaivannäköä?
Ei minulle ole, mutta miehelle tuntuu olevan. Kuulemma välillä tekee mielikin mutta kun ei saa aikaiseksi. En tiedä mikä siinä hänelle on niin vaikeaa, kuitenkin uskon että minua rakastaa ja seksi on hyvää silloin kun sitä on. Mies vaan on aina väsynyt kun on raskas työ ja sairauksia. Minäkin olen väsynyt mutta mulle se läheisyys toisi rentoutusta ja sitä myöden lisää virtaa ja mielenvirkeyttä. Olen sitä yrittänyt miehelle sanoa ja mies sanoo aina että yrittää petrata, mutta ei tule muutosta.
Minä kärsin suuresti siitä että ei ole läheisyyttä, ja minä kyllä olisin valmis näkemään vaivaa sen eteen. Minä tunnen itseni yksinäiseksi siinä vieressä maatessani kun mies katsoo kännykkää tai lukee kirjaa eikä vilkaisekaan minuun saati koske. En ymmärrä miten ihmisellä ei muka ole mitään tarvetta kosketukselle oman rakkaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus nähnyt jonkun terapeutinkin lehdessä mainostavan tuota työntekoa parisuhteen eteen.
Jep. Ja jotkut kehottaa jopa merkitsemään kalenteriin tulevat seksikerrat.
Itse taas sanoisin että jos seksikin täytyy katsoa kalenterista niin silloin on jo lähtökohtaisesti aivan väärän ihmisen kanssa.[/En voi käsittää mikä tässä neuvossa on takana. Jotenkin ahdistaa ajatuskin tuollaisen asian aikatauluttamisesta.
En minäkään käsitä. Kai se sitten joltain ihan oikeasti unohtuu ilman kalenteria.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samaa ihmetellyt.
Ja vielä enemmän sitä, että perhe-elämää / vanhemmuutta kutsutaan esim. maailman rankimmaksi työksi josta ei saa palkkaa jne.
Onhan niitä hommia, mutta musta olis kamalaa jos vaikkapa mun mies suhtautuisi muhun ja lapsiin työnä. Työ on lähinnä välttämätön pakko.
Parisuhde, lapset, arki on ihan vaan elämää.
Toisille taas työ on elämän suola, ja suurin asia ja merkitys, eli sitä elämää. Jotkut ovat ihan hukassa jos menettävät työnsä josta saavat paljon muutakin kuin palkkaa. Töissä kuitenkin vietetään yleensä enemmän aikaa kuin puolison ja perheen kanssa jos ei nukkumista lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde, jossa arki on sitä että päivät ollaan töissä ja illat harrastuksissa, viikonloput omien kavereiden kanssa... saattaa vaatia "työtä"
Sellainen puolisot vaihtuu, kaverit pysyy tyyppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus nähnyt jonkun terapeutinkin lehdessä mainostavan tuota työntekoa parisuhteen eteen.
Jep. Ja jotkut kehottaa jopa merkitsemään kalenteriin tulevat seksikerrat.
Itse taas sanoisin että jos seksikin täytyy katsoa kalenterista niin silloin on jo lähtökohtaisesti aivan väärän ihmisen kanssa.[/En voi käsittää mikä tässä neuvossa on takana. Jotenkin ahdistaa ajatuskin tuollaisen asian aikatauluttamisesta.
En minäkään käsitä. Kai se sitten joltain ihan oikeasti unohtuu ilman kalenteria.
Kyllä se todellakin unohtuu, vaikka se on vaikea ymmärtää. Minä olen tätä miettinyt miehelle että kun minä tiedän kuukautiskierron mukaan koska mulla tekee erityisesti mieli, että laittaisin miehelle kalenteriin että hei, tässä kohtaa olisi hyvä aika seksille. Miehellä kun nykyään menee kuukausia ettei saa aikaiseksi ryhtyä seksiin, aina on väsymystä tai kipuja tai jotain muuta mielenpäällä. Sitten vasta kun sanon että jaa, et rakasta minua enää, otetaan ero, mies on sillai että sori, en ole hoksannut ja saanut aikaiseksi, en tarkoittanut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joidenkin mielestä kotiTYÖT ovat kamalan raskaita. He varmaan haluavat asua sikolätissä. Luultavasti heille myös parisuhde ja lastenkasvatus on kovaa työtä.
En voi itse näin kolmen koulu-ikäisen lapsen äitinä väittää tämän olevan mitenkään erityisen raskasta. Mies kuitenkin auttaa silloin kun on kotona. Hän tosin on paljon poissa työn takia.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samaa ihmetellyt.
Ja vielä enemmän sitä, että perhe-elämää / vanhemmuutta kutsutaan esim. maailman rankimmaksi työksi josta ei saa palkkaa jne.
Onhan niitä hommia, mutta musta olis kamalaa jos vaikkapa mun mies suhtautuisi muhun ja lapsiin työnä. Työ on lähinnä välttämätön pakko.
Parisuhde, lapset, arki on ihan vaan elämää.
Kaikkien elämä ei ole sitä tasaista arkea. Eikä heidän elämänsä "ihan vaan elämää". Asiat ovat hyvin eri lailla silloin, mutta sitä on vaikea ymmärtää jos koko elämä on ollut suojattua ja tasaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä kotiTYÖT ovat kamalan raskaita. He varmaan haluavat asua sikolätissä. Luultavasti heille myös parisuhde ja lastenkasvatus on kovaa työtä.
En voi itse näin kolmen koulu-ikäisen lapsen äitinä väittää tämän olevan mitenkään erityisen raskasta. Mies kuitenkin auttaa silloin kun on kotona. Hän tosin on paljon poissa työn takia.
Kaksi asiaa selittävät erot kokemuksessa: jos elämässä on paljon muuta kuormitusta, pienetkin askareet tuntuvat raskailta. Ja mitä älykkäämpi ihminen, sitä vaikeampi monotonista suorittamista on sietää.
Suloisen etuoikeutettua kiukutella siitä, että on väärän ihmisen kanssa yhdessä, jos seksikerrat merkitään kalenteriin. Toiset meistä joutuvat ajoittamaan ne syöpähoitojen mukaan, lapsivapaiden mukaan, vuorotöiden mukaan... Tai etsimään intohimoa läheisen kuoleman aiheuttaman surun keskellä, konkurssin keskellä, pitkäaikaissairaina ja työttöminä yms.
Onneksi sentään kalenteriin merkitsijöillä on raskaina aikoina tukeva puoliso, jonka kanssa on yhteinen tahto selvitä yhdessä ja pitää suhteesta huolta :)
Se työ on minun kannaltani ainakin sitä, että en elä itsekkäästi ja katso asioita vain omista lähtökohdistani, vaan otan puolison ja perheen huomioon. On pitänyt opetella tekemään kompromisseja, neuvottelemaan ja sovittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä kotiTYÖT ovat kamalan raskaita. He varmaan haluavat asua sikolätissä. Luultavasti heille myös parisuhde ja lastenkasvatus on kovaa työtä.
En voi itse näin kolmen koulu-ikäisen lapsen äitinä väittää tämän olevan mitenkään erityisen raskasta. Mies kuitenkin auttaa silloin kun on kotona. Hän tosin on paljon poissa työn takia.
Kaksi asiaa selittävät erot kokemuksessa: jos elämässä on paljon muuta kuormitusta, pienetkin askareet tuntuvat raskailta. Ja mitä älykkäämpi ihminen, sitä vaikeampi monotonista suorittamista on sietää.
Nyt on kyllä sellaista mutua että... Et taida olla se penaalin terävin kynä? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samaa ihmetellyt.
Ja vielä enemmän sitä, että perhe-elämää / vanhemmuutta kutsutaan esim. maailman rankimmaksi työksi josta ei saa palkkaa jne.
Onhan niitä hommia, mutta musta olis kamalaa jos vaikkapa mun mies suhtautuisi muhun ja lapsiin työnä. Työ on lähinnä välttämätön pakko.
Parisuhde, lapset, arki on ihan vaan elämää.Kaikkien elämä ei ole sitä tasaista arkea. Eikä heidän elämänsä "ihan vaan elämää". Asiat ovat hyvin eri lailla silloin, mutta sitä on vaikea ymmärtää jos koko elämä on ollut suojattua ja tasaista.
Nyt en kyllä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Mun elämä on ollut kaikkea muuta kuin suojattua ja tasaista! Mutta sitä tämä juuri on, ihan vaan elämää.
Vierailija kirjoitti:
Suloisen etuoikeutettua kiukutella siitä, että on väärän ihmisen kanssa yhdessä, jos seksikerrat merkitään kalenteriin. Toiset meistä joutuvat ajoittamaan ne syöpähoitojen mukaan, lapsivapaiden mukaan, vuorotöiden mukaan... Tai etsimään intohimoa läheisen kuoleman aiheuttaman surun keskellä, konkurssin keskellä, pitkäaikaissairaina ja työttöminä yms.
Onneksi sentään kalenteriin merkitsijöillä on raskaina aikoina tukeva puoliso, jonka kanssa on yhteinen tahto selvitä yhdessä ja pitää suhteesta huolta :)
Jaa siksi sä kiukuttelet meille kenelle perhe on elämää, ei työtä: sulla ei ole perhettä tai edes puolisoa.