Lue keskustelun säännöt.
Miten tuette kotoa pois muuttanutta opiskelevaa lastanne?
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä nyt paljon iäkkäämpää aikuisia lapsia omaavaa porukkaa. Tai sitten provoja.
Luulitko oikeasti, että täällä kirjoittelee vain vauvaikäisten vanhempia :D:D:D:D:D
Olen itse tuota ryhmää ja harvemmin saa vastauksia oman ikäisteni asioihin. Mutta kun tulee kyse rahasta, asunnon ostosta lapselle, niin ilmoittautujia tuleekin monta. Selvää provosointia, irl en tiedä ketään joka olisi ostanut opiskeleville lapsilleen asunnot. Näin se vaan menee.
Veikkaan, että nämä ovat niitä nuoria aikuisia, jotka ovat vanhemmilleen katkeria, kun rahahanat pikkuhiljaa sulkeutuvat aikuiseksi tullessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko vaikka rahalla? Soittelemalla ett mitä kuuluu? Kutsumalla kotiin lepäämään jne olemalla AIDOSTI kiinnostunut tyttöreni elämästä eikä vain pakkopullana että huh pääsinpä eroon...
Tästä nähdään, että köyhiä iäkkäitä pitäisi tuke enemmän kuin opiskelijavaiheessa olevia nuoria.
Parempituloisille vanhemmille voisi jopa laittaa vastuuta alle 25-vuotiaan opiskelevan tukemisesta ihan lain mukaan, jollei sillä ole tuloja.
Itse pidän tukemista itsestään selvänä.
Miehen iäkäs täti kärvisteli kamalan köyhää vanhuutta. Sillä kun ei ollut sponsoreita. (me joskus vietiin jotain pientä, vaikkei isotuloisia ollakaan)
Vierailija kirjoitti:
No oma esikoinen on 18 ja tämä muutaman vuoden sisään edessä, että omilleen lähtee, oletan.
Taloudellisia edellytyksiä laajamittaisesti tukea meillä ei ole, enkä tiedä olisiko se mielekästäkään. Tarkoitus kuitenkin on, että nuori rakentaa itsenäisen elämän, ei elä vanhemmista riippuvaisena. Henkistä tukea on aina saatavilla.
Voisin kuvitella, että tukea voimme antaa esim takuuvuokraan, ensiasunnon hankintoihin jossain määrin kohtuudella, syömässä ja kotona muutenkin saa tietenkin käydä, jotain hankintoja voi satunnaisesti avustaa. Vaikea sanoa mihin lopulta elämä sitten muotoutuu nuoren omaa elämää rakentavan aikuisen kanssa, mutta eiköhän perheestä ainakin taustatukea ole saatavissa.
Oikein kuulee että vähän on auttanisjalua ja itse olet saanut sitä jos tuotakin apua. Ja vieläkin majailet vanhempiesi nurkissa itse.
Ostettiin asunto opiskelijapaikkakunnalta ja vuokrattiin se lapselle. Näin kela maksaa asunnon lainanlyhennykset ja asumistuen verran voidaan palauttaa lapselle oman käytöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset on alakouluikäisiä, mutta kyllä tämä on mulla jo mielessä. Mulla on tätä varten kaksi rahastoa, yksi per lapsi. Ne rahat tulee toki olemaan mun nimissä, mutta varmistaa sen, että pystyn tukemaan heitä jotenkin siinä kohtaa. Lisäksi olen mitoittanut asuntolainan sillä tavalla, että olen velaton lasten lähtiessä maailmalle. Lisäksi siinä kohtaa menot pienenee, samasta syystä, joten rahaa jää käytettäväksi paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin asunto opiskelijapaikkakunnalta ja vuokrattiin se lapselle. Näin kela maksaa asunnon lainanlyhennykset ja asumistuen verran voidaan palauttaa lapselle oman käytöön.
Olen näitä laskeskellut, omat lapset vielä alakouluikäisiä, mutta tuota yhtälöä ei mitenkään saa toimimaan siten, että kelan rahalla saisi lainan maksettua. Pakosta siihen on laitettava rahaa ihan reilusti itsekin.
Eikä siis sillä, että sen kuuluisikaan mennä niin, että asumistuella kuitataan lainat. Mutta jos joku suunnittelee, että näin voisi toimia, niin ei toimi käytännössä mitenkään. Nykyasuntojen hinnoilla ei sijoitusasuntoa saa mitenkään pyörimään täysin vuokratuoton varassa (siis jos tahtotilana olisi, että vuokra kattaa asunnon kulut ja lainanlyhennyksen 100 %).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä nyt paljon iäkkäämpää aikuisia lapsia omaavaa porukkaa. Tai sitten provoja.
Luulitko oikeasti, että täällä kirjoittelee vain vauvaikäisten vanhempia :D:D:D:D:D
Olen itse tuota ryhmää ja harvemmin saa vastauksia oman ikäisteni asioihin. Mutta kun tulee kyse rahasta, asunnon ostosta lapselle, niin ilmoittautujia tuleekin monta. Selvää provosointia, irl en tiedä ketään joka olisi ostanut opiskeleville lapsilleen asunnot. Näin se vaan menee.
Vanhempani myivät juuri sijoitusasuntonsa ja sen osti vanhempi opiskelemaan tulevalle lapselleen. Kyllä kai näitä siis on, mutta aika varakkaita saa olla, jos lapsia on useampia ja jokaiselle ostetaan asunto ja auto ja lisäksi satasia tilille joka kuukausi.
Pohtija kirjoitti:
Annan molemmille käteisenä satasen kuussa, ettei tuet kärsi.
Olen yhteiskunnan 'hyvätuloinen'.
Ei asumistukeen ja opintotukeen vaikuta mitenkään, vaikka pistäisit sen satasen nuoren tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maksetaan ihan kaikki, mitä nuori haluaa. Asunto ostettiin jo 2 vuotta sitten, kun sattumalta löytyi hyvä. Käytännössä toimitaan niin, että nuorella on visakortti tilille, joka nimissäni, mutta tarkoitettu vain hänelle. Verottaja ei näin pääse laskemaan rahalahjoja.
Sama käytäntö täällä.
Eilen vietiin muuttokuorma, ostin pojalle rivitalon päätykolmion yliopiston läheltä. Kalusteet ostimme opiskelukaupungista, eilen vietiin kaikkea tarpeellista, laitoin verhot ikkunoihin. Autoa ei halunnut, pyöriä on kaksi, se jolla lenkkeilee ja vanha pyörä kaupungilla pyörimiseen, ei tule kauheaa kuprua jos varastetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme ostaneet molempien vuokra-asuntoihin huonekalut, astiat, aterimet ja muut keittiötarvikkeet, siivousvälineet, lakanat, pyyhkeet. Ovat tietysti itse saaneet valita mieluisat, mutta tietyn budjetin mukaan.
Puhelinlaskut tulee meille, junaliput maksamme kun tulevat käymään.
Molemmilla on auto, maksamme vakuutukset, katsastukset ja tarvittaessa uudet renkaat. Polttoaineet ostavat itse.
Ei kela maksa asunistukia jos lapsi asuu vanhempien omistamassa asunnossa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotoa sai mukaan niin paljon tavaraa kuin tahtoivat. Ruokakasseja, puhelinmaksut, matkaliput ja myöhemmin ajokortti ja kulkuväline, jotta pääsivät liikkeelle kotiin ja muuallekin. Suuri etu oli se, että osasivat itse laittaa ruokaa, joten ruokakulut olivat pienet.
Puhelimessa ei ollut mitään rajoituksia, sillä rajoitus piti olla korvien välissä, eikä yllätyksiä tullut. Tämä siksi, että joku rajoitus tai saldoraja olisi voinut estää vaikka taksin soittamisen tiukassa tilanteessa.
Emme mitenkään. Hän on sentään jo 17 eli kyllä hänen pitää pärjätä jo ihan omillaan. Emme ole miehen kanssa edes missään yhteydessä häneen eli emme vastaa hänen puheluihin, soita hänelle itse tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä nyt paljon iäkkäämpää aikuisia lapsia omaavaa porukkaa. Tai sitten provoja.
Opiskelija=iäkäs aikuinen lapsi? WTF???
Lue uudelleen ajatuksen nkanssa.
Ei täällä yleensä ole näin paljon "vanhuksia", joilla on jo aikuiset opiskelevat lapset.
Varsinkaan asuntoja heille ostelevia.
Olihan tuo vanhuksia sentään "vanhuksia", mutta kysynpä silti, että minkä ikäisiä me "vanhukset" sinusta sitten olemme? Ja miksi sinä ylipäätään puutut ketjuun joka ei ilmeisestikään sinua kosketa, jos et ole "vanhus" joka kotoa pois muuttanutta opiskelevaa lastaan mitenkään tukee/auttaa?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin asunto opiskelijapaikkakunnalta ja vuokrattiin se lapselle. Näin kela maksaa asunnon lainanlyhennykset ja asumistuen verran voidaan palauttaa lapselle oman käytöön.
Olen näitä laskeskellut, omat lapset vielä alakouluikäisiä, mutta tuota yhtälöä ei mitenkään saa toimimaan siten, että kelan rahalla saisi lainan maksettua. Pakosta siihen on laitettava rahaa ihan reilusti itsekin.
Eikä siis sillä, että sen kuuluisikaan mennä niin, että asumistuella kuitataan lainat. Mutta jos joku suunnittelee, että näin voisi toimia, niin ei toimi käytännössä mitenkään. Nykyasuntojen hinnoilla ei sijoitusasuntoa saa mitenkään pyörimään täysin vuokratuoton varassa (siis jos tahtotilana olisi, että vuokra kattaa asunnon kulut ja lainanlyhennyksen 100 %).
Ei saakaan, eri asia jos on joku 10-20 vuotta sitten hankittu kämppä. Meillä on kolme sijoitusasuntoa , velalla hankittuja, ja kyllä jokaiseen saa laittaa useamman satasen rahaa itsekin vielä vuokran jälkeen. Sitten kun lapset ovat aikuisia, mihin menee vanhimmallakin vielä melkein 10 vuotta, tilanne saattaa olla sellainen, että näitä voi vuokrata lapsille edullisesti, mutta turha sitä miettiä vielä, kun ei tiedä millainen maailma tuolloin on, tai mitkä ne omat taloudelliset realiteetit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostettiin asunto opiskelijapaikkakunnalta ja vuokrattiin se lapselle. Näin kela maksaa asunnon lainanlyhennykset ja asumistuen verran voidaan palauttaa lapselle oman käytöön.
Olen näitä laskeskellut, omat lapset vielä alakouluikäisiä, mutta tuota yhtälöä ei mitenkään saa toimimaan siten, että kelan rahalla saisi lainan maksettua. Pakosta siihen on laitettava rahaa ihan reilusti itsekin.
Eikä siis sillä, että sen kuuluisikaan mennä niin, että asumistuella kuitataan lainat. Mutta jos joku suunnittelee, että näin voisi toimia, niin ei toimi käytännössä mitenkään. Nykyasuntojen hinnoilla ei sijoitusasuntoa saa mitenkään pyörimään täysin vuokratuoton varassa (siis jos tahtotilana olisi, että vuokra kattaa asunnon kulut ja lainanlyhennyksen 100 %).
Periaatteessa saattaa onnistua, jos asunto ei ole Helsingissä. Esim Turusta Varissuolta saa kaksion alle 60 000€:lla. Saattaisi saada sumplittua vastikkeen ja lainanlyhennyksen riittämään ”vuokratuottoon”. Toki pitää muistaa, että vuokratuotosta joutuu maksamaan 30% pääomatuloveroa.
"Opiskelukaupungista" asunnon ostaminen ei välttämättä ole kovin järkevää. Riippuu toki paikkakunnasta, mutta aika harvoissa paikoissa asunnot säilyttävät arvoaan, saati että arvo nousisi. Vuokrat myös monesti aivan kohtuullisia. Se lapsi opiskelee siellä mitä, 2-5 vuotta, ja sitten käsissä on asunto, josta ei välttämättä pääse eroon ja josta on jatkuvia kuluja.
Toki jos opiskelu tapahtuu pk-seudulla tai muussa isohkossa kaupungissa, asunnon ostaminen voi olla järkevää. Mutta sitten ne ovat myös korkeissa hinnoissa, eikä millään asumistuella tms kuitata lainoja lähellekään. Käteisvaroja harvalla on ainakaan useammalle lapselle ilman lainaa asuntoa ostaa.
No oma esikoinen on 18 ja tämä muutaman vuoden sisään edessä, että omilleen lähtee, oletan.
Taloudellisia edellytyksiä laajamittaisesti tukea meillä ei ole, enkä tiedä olisiko se mielekästäkään. Tarkoitus kuitenkin on, että nuori rakentaa itsenäisen elämän, ei elä vanhemmista riippuvaisena. Henkistä tukea on aina saatavilla.
Voisin kuvitella, että tukea voimme antaa esim takuuvuokraan, ensiasunnon hankintoihin jossain määrin kohtuudella, syömässä ja kotona muutenkin saa tietenkin käydä, jotain hankintoja voi satunnaisesti avustaa. Vaikea sanoa mihin lopulta elämä sitten muotoutuu nuoren omaa elämää rakentavan aikuisen kanssa, mutta eiköhän perheestä ainakin taustatukea ole saatavissa.