Esitelmäpelko estää opiskelun! Unelma olisi uusi ammatti, mutta nyt kuukauden opiskelun jälkeen pakko lopettaa koulu :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota mieluummin itseni h e n giltä kuin esiintyisin. Olen pian 40 v. ja kärsinyt paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilaneiden pelosta koko ikäni. Olen ahdistunut ja estynyt. Olen lapseton enkä ole seurustellut koskaan. Koko elämä on mennyt pilalle jännittämisen takia. Lääkäristä ei saa mitään apua.

Sain kiitettäviä arvosanoja peruskoulussa, mutta koulumenestys meni hukkaan, koska en ole kyennyt jatko-opintoihin. Elän melko erakkomaista elämää. Tapaan vain vanhempiani. En ole koskaan elämässäni saanut töitä työhaastattelun jälkeen. Jännitän niin paljon, että purskahdan itkuun enkä saa vastatuksi kuin yhdellä sanalla. Sain sitten työpaikan työkokeilupaikastani. Olen tehnyt siellä määräaikaisuuksia, mutta en saa vakituista paikkaa, koska jännitän omien pomojenkin haastatteluita niin paljon. Saan soperrettua yhden sanan vastauksia, koska saan paniikkikohtauksen. En luonnollisestikaan pääse toiselle haastattelukierrokselle.

Tuntuu, että elämäni on ollut aika turha.

Sama olo. Tuntuu, että vain alkoholin vaikutuksen alaisena sitä on normaali ja rohkea, kuten muut ihmiset.

Selvinpäin olen sitten arka ja pelokas.

AP

Tunnelukkosi tekevät sinusta liian estyneen ja rajoittuneen ihmisen.

Sitä sen kiusaaminen teettää, pilaa koko loppuelämän. Ap

Ei kyllä enää voi syyttää kiusaamista. Olet itse vastuussa elämästäsi, ja teet nyt helppoja valintoja sen sijaan että lähtisit itse pois vankilastasi.

Se kiusaaminen vaikuttaa edelleen mun joka päiväiseen elämään, kauppareitteihin ja aikoihin milloin siellä käyn. Mietin tarkkaan, ennen kuin puhun ja mitä puhun kodin ulkopuolella. Näen edelleen unia kiusaamisesta, vaikka tästä aikaa pian 20v.

Ulkopuolelta näytän normaalilta ja mun toiminta ihan normaalilta ja ex tempore iloiselta, mutta kaikki on tarkkaan harkittua ja etukäteen mietittyä.

AP

Kyllä meillä ainakin yliopistolla on nämä pystytty sumplimaan. Yksi opiskelija tuli kyllä esiintymistilanteeseen, mutta juoksi pois luokasta kun oli hänen vuoronsa. Opettaja meni perään juttelemaan ja sopi siinä tilanteessa oppilaan kanssa että ei missään nimessä ole pakko jos noin paljon pelottaa ja he sopivat että juttelevat keskenään sen esityksen läpi. Tuo ilmaisutaidon opettaja oli siinä heidän kahdenkeskeisessä sessiossa lähinnä opettanut jännittämistä laukaisevista tekniikoista ja puhunut tämän oppilaan kanssa peloista ylipäätään. Sitä esitystä hän ei varsinaisesti siis pitänyt, mutta oman kertomansa mukaan koki hienona sen ettei painostettu ja koki tulleensa nähdyksi ja huomioiduksi ja että tästä tuli hyvä mieli. 

Ei läheskään kaikki opettajat ole sadisteja. Kannattaa keskustella, eikä jättäytyä pois sanomatta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota mieluummin itseni h e n giltä kuin esiintyisin. Olen pian 40 v. ja kärsinyt paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilaneiden pelosta koko ikäni. Olen ahdistunut ja estynyt. Olen lapseton enkä ole seurustellut koskaan. Koko elämä on mennyt pilalle jännittämisen takia. Lääkäristä ei saa mitään apua.

Sain kiitettäviä arvosanoja peruskoulussa, mutta koulumenestys meni hukkaan, koska en ole kyennyt jatko-opintoihin. Elän melko erakkomaista elämää. Tapaan vain vanhempiani. En ole koskaan elämässäni saanut töitä työhaastattelun jälkeen. Jännitän niin paljon, että purskahdan itkuun enkä saa vastatuksi kuin yhdellä sanalla. Sain sitten työpaikan työkokeilupaikastani. Olen tehnyt siellä määräaikaisuuksia, mutta en saa vakituista paikkaa, koska jännitän omien pomojenkin haastatteluita niin paljon. Saan soperrettua yhden sanan vastauksia, koska saan paniikkikohtauksen. En luonnollisestikaan pääse toiselle haastattelukierrokselle.

Tuntuu, että elämäni on ollut aika turha.

Sama olo. Tuntuu, että vain alkoholin vaikutuksen alaisena sitä on normaali ja rohkea, kuten muut ihmiset.

Selvinpäin olen sitten arka ja pelokas.

AP

Tunnelukkosi tekevät sinusta liian estyneen ja rajoittuneen ihmisen.

Sitä sen kiusaaminen teettää, pilaa koko loppuelämän. Ap

Ei kyllä enää voi syyttää kiusaamista. Olet itse vastuussa elämästäsi, ja teet nyt helppoja valintoja sen sijaan että lähtisit itse pois vankilastasi.

Se kiusaaminen vaikuttaa edelleen mun joka päiväiseen elämään, kauppareitteihin ja aikoihin milloin siellä käyn. Mietin tarkkaan, ennen kuin puhun ja mitä puhun kodin ulkopuolella. Näen edelleen unia kiusaamisesta, vaikka tästä aikaa pian 20v.

Ulkopuolelta näytän normaalilta ja mun toiminta ihan normaalilta ja ex tempore iloiselta, mutta kaikki on tarkkaan harkittua ja etukäteen mietittyä.

AP

Terapiaan ja heti. Törmäät tähän ongelmaan jatkossakin ihan joka päivä ja et voi elää tuollaisessa pelkotilassa. Kuolet vielä ennenaikaisesti sydänkohtaukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota mieluummin itseni h e n giltä kuin esiintyisin. Olen pian 40 v. ja kärsinyt paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilaneiden pelosta koko ikäni. Olen ahdistunut ja estynyt. Olen lapseton enkä ole seurustellut koskaan. Koko elämä on mennyt pilalle jännittämisen takia. Lääkäristä ei saa mitään apua.

Sain kiitettäviä arvosanoja peruskoulussa, mutta koulumenestys meni hukkaan, koska en ole kyennyt jatko-opintoihin. Elän melko erakkomaista elämää. Tapaan vain vanhempiani. En ole koskaan elämässäni saanut töitä työhaastattelun jälkeen. Jännitän niin paljon, että purskahdan itkuun enkä saa vastatuksi kuin yhdellä sanalla. Sain sitten työpaikan työkokeilupaikastani. Olen tehnyt siellä määräaikaisuuksia, mutta en saa vakituista paikkaa, koska jännitän omien pomojenkin haastatteluita niin paljon. Saan soperrettua yhden sanan vastauksia, koska saan paniikkikohtauksen. En luonnollisestikaan pääse toiselle haastattelukierrokselle.

Tuntuu, että elämäni on ollut aika turha.

Sama olo. Tuntuu, että vain alkoholin vaikutuksen alaisena sitä on normaali ja rohkea, kuten muut ihmiset.

Selvinpäin olen sitten arka ja pelokas.

AP

Tunnelukkosi tekevät sinusta liian estyneen ja rajoittuneen ihmisen.

Sitä sen kiusaaminen teettää, pilaa koko loppuelämän. Ap

Ei kyllä enää voi syyttää kiusaamista. Olet itse vastuussa elämästäsi, ja teet nyt helppoja valintoja sen sijaan että lähtisit itse pois vankilastasi.

Se kiusaaminen vaikuttaa edelleen mun joka päiväiseen elämään, kauppareitteihin ja aikoihin milloin siellä käyn. Mietin tarkkaan, ennen kuin puhun ja mitä puhun kodin ulkopuolella. Näen edelleen unia kiusaamisesta, vaikka tästä aikaa pian 20v.

Ulkopuolelta näytän normaalilta ja mun toiminta ihan normaalilta ja ex tempore iloiselta, mutta kaikki on tarkkaan harkittua ja etukäteen mietittyä.

AP

Niin, eli itse olet päättänyt jumittaa hautaasi asti siinä kiusatun raukan roolissa ja pidät siitä kiinni kynsin hampain, et suostu harkitsemaankaan että antaisit sen mennä ja unohtaisit asian. Jossain vaiheessa joudut vaan ihan itse ottamaan vastuun itsestäsi ja omasta pärjäämisestäsi, ei voi olla totta että aikuinen ihminen vielä kahdenkymmenen vuoden päästä muistelee jotain teiniaikojen kiusaajiaan ja syyttää näitä siitä, että ei ole onnistunut elämässään. Se on ihan oma valintasi, että jämähdät siihen kiusaamiseen kiinni ja kiusaajat ovat "pilanneet elämäsi" vain jos itse sallit sen.

Kyllä minuakin kiusattiin yläkoulussa niin pahasti, että jouduin kaksi kertaa suljetulle osastolle kun olin niin masentunut. Mutta sen sijaan että olisin alkanut pakkomielteisesti ajatella olevani luuseri joka ei voi edes puhua kenellekään ja vainoharhaisesti pelännyt muita ihmisiä, minä sisuunnuin ja päätin selvitä. Päätin siis, että minuahan ei kukaan paina maahan ja minua ajoi eteenpäin vahva halu näyttää niille kiusaajilleni, että minusta tulee jotain hienoa ja että heillä ei ole minuun mitään valtaa. Nykypäivänä olen itse yliopistokoulutettu ja hyvässä ammatissa, kiusaajistani tuli teiniäitejä ja amiskan koulupudokkaita, sekä yhdestä työtön juoppo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota mieluummin itseni h e n giltä kuin esiintyisin. Olen pian 40 v. ja kärsinyt paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilaneiden pelosta koko ikäni. Olen ahdistunut ja estynyt. Olen lapseton enkä ole seurustellut koskaan. Koko elämä on mennyt pilalle jännittämisen takia. Lääkäristä ei saa mitään apua.

Sain kiitettäviä arvosanoja peruskoulussa, mutta koulumenestys meni hukkaan, koska en ole kyennyt jatko-opintoihin. Elän melko erakkomaista elämää. Tapaan vain vanhempiani. En ole koskaan elämässäni saanut töitä työhaastattelun jälkeen. Jännitän niin paljon, että purskahdan itkuun enkä saa vastatuksi kuin yhdellä sanalla. Sain sitten työpaikan työkokeilupaikastani. Olen tehnyt siellä määräaikaisuuksia, mutta en saa vakituista paikkaa, koska jännitän omien pomojenkin haastatteluita niin paljon. Saan soperrettua yhden sanan vastauksia, koska saan paniikkikohtauksen. En luonnollisestikaan pääse toiselle haastattelukierrokselle.

Tuntuu, että elämäni on ollut aika turha.

Sama olo. Tuntuu, että vain alkoholin vaikutuksen alaisena sitä on normaali ja rohkea, kuten muut ihmiset.

Selvinpäin olen sitten arka ja pelokas.

AP

Tunnelukkosi tekevät sinusta liian estyneen ja rajoittuneen ihmisen.

Sitä sen kiusaaminen teettää, pilaa koko loppuelämän. Ap

Ei kyllä enää voi syyttää kiusaamista. Olet itse vastuussa elämästäsi, ja teet nyt helppoja valintoja sen sijaan että lähtisit itse pois vankilastasi.

Se kiusaaminen vaikuttaa edelleen mun joka päiväiseen elämään, kauppareitteihin ja aikoihin milloin siellä käyn. Mietin tarkkaan, ennen kuin puhun ja mitä puhun kodin ulkopuolella. Näen edelleen unia kiusaamisesta, vaikka tästä aikaa pian 20v.

Ulkopuolelta näytän normaalilta ja mun toiminta ihan normaalilta ja ex tempore iloiselta, mutta kaikki on tarkkaan harkittua ja etukäteen mietittyä.

AP

Koko persoonasi on siis rakentunut tämän kiusaamiskokemuksen päälle ja varaan. Nyt ymmärrän mikset kykene esiintymään, koska joudut käyttämään hurjan määrän henkistä energiaa tähän päivittäiseen performanssiisi. Esität koko ajan roolia, et ole oma autenttinen itsesi. Elät siis kokopäivätoimisen stressin ja paineen alaisena. Siihen päälle vielä esiintymiskammo niin vieteri katkeaa. 

Tarvitset ihan aikuisten oikeasti terapiaa. Muuten et tule ikinä löytämään mielenrauhaa ja balanssia elämääsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa yleisöstäsi tuntee sinua kohtaan vain myötätuntoa, jos jännittämisesi näkyy. Jos pyörryt, pudotat paperisi, sotkeudut sanoissasi tai rupeat itkemään, kukaan ei naura. Ja jos yleisön joukossa olisikin joku ilkimys, ei sinun tarvitse häntä pelätä tai miellyttää.

Voit ihan hyvin sanoa heti ensimmäiseksi, että tämä esitelmän pitäminen jännittää ihan kamalasti. Saat kuuntelijat heti puolellesi. Olet urasi alussa, eikä sinun tarvitse osata esitelmöidä. Olet harjoittelemassa.

Usko pois. Olen esitelmöinyt ja opettanut muita viestimään kolmisenkymmentä vuotta.

Minä olen 20 vuotta vältellyt esitelmiä, enkä aio aloittaa niiden tekemistä nytkään.

Opelle laiton viestiä. Jos ei onnistu pelkälle opettajalle, niin sitten ei auta kuin lopettaa. Kiitos vastauksista

Ap

No jos sulla ei ole haluakaan saada toimintakykyä niin ei varmaan mikään auta. Välttämiskäyttäytyminen pahentaa ahdistusta, se on fakta. Tarvitsisit lääkehoidon lisäksi kognitiivist käyttäytymisterapiaa missä olisi myös altistusharjoitteita. Ahdistus on mahdollista saada hallintaan mutta ei sun asenteella.

Mulla on toimintakykyä normaaliin elämään, muuta en tarvitse. Olen pärjännyt ilman esitelmiä 20v, en tarvitse esitelmiä mihinkään. Aion pärjätä ilman niitä loppuelämäni.

Jos keskiviikkona en saa esittää asiaa opettajalle yksin, niin haen työkyvyttömyyseläkettä, helpompaa. Ap

Heh, ei tuollaisen syyn takia pääse työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tähän pätee sama, kuin kaikkiin muihinkin yhteiskunnan normeihin ja odotuksiin. Voit joko oppia mitä sinulta odotetaan jotta pärjäisit, ja mukautua siihen. Se hyödyttää sinua itseäsi. Tai sitten voit vastustaa ja päättää olla mukautumatta, jolloin putoat syrjään. Maailman historiassa ovat aina pärjänneet ja menestyneet parhaiten mukautumiskykyisimmät ihmiset (ja muutkin lajit).

Aloittajan ongelman ydin ei siis ole itse kiusaaminen vaan se tapa, jolla hän on suhtautunut asiaan. Tuo kuvailemasi defenssimekanismi on syntynyt aikanaan tarpeeseen, mutta on vuosien kuluessa muuttunut suojaavasta tuhoavaksi ja paikalleen naulitsevaksi. Se on kuin panssari, joka estää liikkumasta ja näkemästä maailmaa sellaisena kuin se oikeasti on. Vain sinä itse voit murtaa nuo lukot ja vapauttaa itsesi. Tai sitten pysyttelet loppuelämäsi panssaroituna. The choice is yours. 

Sun ajattelumallit on sen verran kankeita, ettei käytöksesi ei ole enää ainoastaan esiintymispelkoa vaan en ihmettelis jos sulta löytyy estynyt persoonallisuus(häiriö)kin. Hae apua. Ihan oikeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa yleisöstäsi tuntee sinua kohtaan vain myötätuntoa, jos jännittämisesi näkyy. Jos pyörryt, pudotat paperisi, sotkeudut sanoissasi tai rupeat itkemään, kukaan ei naura. Ja jos yleisön joukossa olisikin joku ilkimys, ei sinun tarvitse häntä pelätä tai miellyttää.

Voit ihan hyvin sanoa heti ensimmäiseksi, että tämä esitelmän pitäminen jännittää ihan kamalasti. Saat kuuntelijat heti puolellesi. Olet urasi alussa, eikä sinun tarvitse osata esitelmöidä. Olet harjoittelemassa.

Usko pois. Olen esitelmöinyt ja opettanut muita viestimään kolmisenkymmentä vuotta.

Minä olen 20 vuotta vältellyt esitelmiä, enkä aio aloittaa niiden tekemistä nytkään.

Opelle laiton viestiä. Jos ei onnistu pelkälle opettajalle, niin sitten ei auta kuin lopettaa. Kiitos vastauksista

Ap

No jos sulla ei ole haluakaan saada toimintakykyä niin ei varmaan mikään auta. Välttämiskäyttäytyminen pahentaa ahdistusta, se on fakta. Tarvitsisit lääkehoidon lisäksi kognitiivist käyttäytymisterapiaa missä olisi myös altistusharjoitteita. Ahdistus on mahdollista saada hallintaan mutta ei sun asenteella.

Mulla on toimintakykyä normaaliin elämään, muuta en tarvitse. Olen pärjännyt ilman esitelmiä 20v, en tarvitse esitelmiä mihinkään. Aion pärjätä ilman niitä loppuelämäni.

Jos keskiviikkona en saa esittää asiaa opettajalle yksin, niin haen työkyvyttömyyseläkettä, helpompaa. Ap

Heh, ei tuollaisen syyn takia pääse työkyvyttömyyseläkkeelle.

Heh , minä olen päässyt.

Kaikki järjestyy ap! Ei opintoja tarvitse lopettaa. Jos et saa vaihtoehtoista tapaa suorittaa esitelmä niin pystyt siihen kyllä! Kukaan kuuntelija ei ajattele pahalla sinusta, he varmasti jännittäisivät yhtä paljon esitelmän pitoa. Ei sillä ole väliä miltä kuulostat tai näytät kunhan saat sen alta pois! Voit olla ylpeä että pidit esitelmän joka tapauksessa vaikka se tuntui vaikealta. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä ainakin yliopistolla on nämä pystytty sumplimaan. Yksi opiskelija tuli kyllä esiintymistilanteeseen, mutta juoksi pois luokasta kun oli hänen vuoronsa. Opettaja meni perään juttelemaan ja sopi siinä tilanteessa oppilaan kanssa että ei missään nimessä ole pakko jos noin paljon pelottaa ja he sopivat että juttelevat keskenään sen esityksen läpi. Tuo ilmaisutaidon opettaja oli siinä heidän kahdenkeskeisessä sessiossa lähinnä opettanut jännittämistä laukaisevista tekniikoista ja puhunut tämän oppilaan kanssa peloista ylipäätään. Sitä esitystä hän ei varsinaisesti siis pitänyt, mutta oman kertomansa mukaan koki hienona sen ettei painostettu ja koki tulleensa nähdyksi ja huomioiduksi ja että tästä tuli hyvä mieli. 

Ei läheskään kaikki opettajat ole sadisteja. Kannattaa keskustella, eikä jättäytyä pois sanomatta mitään. 

Jep. Meilläkin yliopistolla pystyy esim. englannin esitelmän nauhottamaan kotona ja sitten lähettämään opettajalle. Englannin opettaja puhukin meille, että monissa yliopistoissa on ainekohtasesti luovuttu englannin esitelmän pitämisestä kokonaan, koska on katsottu, että haittoja on enemmän kuin hyötyjä. Tai siis ihmiset jännittää ja stressaa sitä niin paljon, että muu opiskelu kärsii huomattavasti.  Meillä oli kuitenki pakollisena edes tuo nauhotteu "koti"puhe, jos ei halunnut pitää muille oppilaille. Kaveri opiskelee samaa alaa eri yliopistossa ja niiden ei tarvinnut tehdä mitään puhetta, jokunen vuosi sitten vielä ois pitänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa yleisöstäsi tuntee sinua kohtaan vain myötätuntoa, jos jännittämisesi näkyy. Jos pyörryt, pudotat paperisi, sotkeudut sanoissasi tai rupeat itkemään, kukaan ei naura. Ja jos yleisön joukossa olisikin joku ilkimys, ei sinun tarvitse häntä pelätä tai miellyttää.

Voit ihan hyvin sanoa heti ensimmäiseksi, että tämä esitelmän pitäminen jännittää ihan kamalasti. Saat kuuntelijat heti puolellesi. Olet urasi alussa, eikä sinun tarvitse osata esitelmöidä. Olet harjoittelemassa.

Usko pois. Olen esitelmöinyt ja opettanut muita viestimään kolmisenkymmentä vuotta.

Minä olen 20 vuotta vältellyt esitelmiä, enkä aio aloittaa niiden tekemistä nytkään.

Opelle laiton viestiä. Jos ei onnistu pelkälle opettajalle, niin sitten ei auta kuin lopettaa. Kiitos vastauksista

Ap

No jos sulla ei ole haluakaan saada toimintakykyä niin ei varmaan mikään auta. Välttämiskäyttäytyminen pahentaa ahdistusta, se on fakta. Tarvitsisit lääkehoidon lisäksi kognitiivist käyttäytymisterapiaa missä olisi myös altistusharjoitteita. Ahdistus on mahdollista saada hallintaan mutta ei sun asenteella.

Mulla on toimintakykyä normaaliin elämään, muuta en tarvitse. Olen pärjännyt ilman esitelmiä 20v, en tarvitse esitelmiä mihinkään. Aion pärjätä ilman niitä loppuelämäni.

Jos keskiviikkona en saa esittää asiaa opettajalle yksin, niin haen työkyvyttömyyseläkettä, helpompaa. Ap

Heh, ei tuollaisen syyn takia pääse työkyvyttömyyseläkkeelle.

No narun jatkoksi ainakin.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni on auttanut ajatus, että joko yleisö on 1) tuttuja koulukavereita, jotka tuntevat minut omana itsenäni eivätkä tuomitse minua huonosti menevän esitelmän takia tai 2) täysin vieraita, joita ei tarvitse nähdä enää koskaan eikä silloin ole merkitystä mitä he ajattelevat minusta esitelmäni perusteella. Lisäksi koitan muistaa, että he kaikki ovat ihmisiä ja varmasti ovat jännittäneet ja mokailleet itsekin vaikka mitä elämänsä varrella, kukaan ei oikeasti ole täydellinen. Minä olen tehnyt esitelmäni, tutkinut aihealueen ja tiedän siitä enemmän kuin yleisö, joten olen ”vahvemmilla” kuin he.

Minulle on ihan sama onko tuttuja vai vieraita. Ihmettele, että miten esim Sanna Marin uskaltaa pokkana pitää puheen tv:ssä, tai joku Voutilainen laulaa livenä. Itkettää ja pelottaa ajatuskin.

Ap

Jos et halua tehdä asialle yhtään mitään (kuten tämän ketjun perusteella voi päätellä) niin on unohdettava koulut ja mentävä vaikka siivoamaan tai tehtaaseen liukuhihnan ääreen. Olet kuitenkin käynyt peruskoulun vähintään, siellä piti myös pitää esitelmiä eri aineissa. Skippasitko nekin jollain syyllä? 

Mitenköhän pääsee vaikkapa siivoamaan, kun työhaastattelun eka kierros voi olla joku kammottava videoesittely ja toka kierros rekrylle arkistoitava ryhmähaastattelu? Itselläni tämmöiset stressaavat vielä enemmän 🤔

Vierailija kirjoitti:

Kaikki järjestyy ap! Ei opintoja tarvitse lopettaa. Jos et saa vaihtoehtoista tapaa suorittaa esitelmä niin pystyt siihen kyllä! Kukaan kuuntelija ei ajattele pahalla sinusta, he varmasti jännittäisivät yhtä paljon esitelmän pitoa. Ei sillä ole väliä miltä kuulostat tai näytät kunhan saat sen alta pois! Voit olla ylpeä että pidit esitelmän joka tapauksessa vaikka se tuntui vaikealta. Tsemppiä!

Mieluummin kuolen kuin esitän.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki järjestyy ap! Ei opintoja tarvitse lopettaa. Jos et saa vaihtoehtoista tapaa suorittaa esitelmä niin pystyt siihen kyllä! Kukaan kuuntelija ei ajattele pahalla sinusta, he varmasti jännittäisivät yhtä paljon esitelmän pitoa. Ei sillä ole väliä miltä kuulostat tai näytät kunhan saat sen alta pois! Voit olla ylpeä että pidit esitelmän joka tapauksessa vaikka se tuntui vaikealta. Tsemppiä!

Mieluummin kuolen kuin esitän.

Ap

No jopas on dramaattista. Vaikutat hyvin epäkypsältä ja tasapainottomalta, kiukkuat kuin pikkulapsi jos et saa tahtoasi lävitse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki järjestyy ap! Ei opintoja tarvitse lopettaa. Jos et saa vaihtoehtoista tapaa suorittaa esitelmä niin pystyt siihen kyllä! Kukaan kuuntelija ei ajattele pahalla sinusta, he varmasti jännittäisivät yhtä paljon esitelmän pitoa. Ei sillä ole väliä miltä kuulostat tai näytät kunhan saat sen alta pois! Voit olla ylpeä että pidit esitelmän joka tapauksessa vaikka se tuntui vaikealta. Tsemppiä!

Mieluummin kuolen kuin esitän.

Ap

No, se on sinun valintasi sitten. Muista kirjoittaa jäähyväiskirje, jossa kerrot että "hirtin itseni kouluesitelmän takia", jotta ruumiisi löytäjä saa hyvät naurut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki järjestyy ap! Ei opintoja tarvitse lopettaa. Jos et saa vaihtoehtoista tapaa suorittaa esitelmä niin pystyt siihen kyllä! Kukaan kuuntelija ei ajattele pahalla sinusta, he varmasti jännittäisivät yhtä paljon esitelmän pitoa. Ei sillä ole väliä miltä kuulostat tai näytät kunhan saat sen alta pois! Voit olla ylpeä että pidit esitelmän joka tapauksessa vaikka se tuntui vaikealta. Tsemppiä!

Mieluummin kuolen kuin esitän.

Ap

No, se on sinun valintasi sitten. Muista kirjoittaa jäähyväiskirje, jossa kerrot että "hirtin itseni kouluesitelmän takia", jotta ruumiisi löytäjä saa hyvät naurut.

Taidan vaan jättäytyä työttömäksi. Kai sillä kelan 650 eurolla kuussa elää loppuelämän. Eipä ainakaan tarvitse pelätä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki järjestyy ap! Ei opintoja tarvitse lopettaa. Jos et saa vaihtoehtoista tapaa suorittaa esitelmä niin pystyt siihen kyllä! Kukaan kuuntelija ei ajattele pahalla sinusta, he varmasti jännittäisivät yhtä paljon esitelmän pitoa. Ei sillä ole väliä miltä kuulostat tai näytät kunhan saat sen alta pois! Voit olla ylpeä että pidit esitelmän joka tapauksessa vaikka se tuntui vaikealta. Tsemppiä!

Mieluummin kuolen kuin esitän.

Ap

No, se on sinun valintasi sitten. Muista kirjoittaa jäähyväiskirje, jossa kerrot että "hirtin itseni kouluesitelmän takia", jotta ruumiisi löytäjä saa hyvät naurut.

Taidan vaan jättäytyä työttömäksi. Kai sillä kelan 650 eurolla kuussa elää loppuelämän. Eipä ainakaan tarvitse pelätä. Ap

Ehkä parempi näin. En itse haluaisi sinua työ- tai opiskelukaveriksi eikä varmaan kovin monet muutkaan täällä ajatuksenjuoksuusi tutustuneet. 

Oletko harkinnut hypnoosihoitoa?. Joillakin se on toiminut rauhoittumisessa esimerkiksi tilanteissa jossa on esiintymistä.