Lue keskustelun säännöt.
Pelkään, ettei mies ”rauhoitu” isyyden myötä ja jään yksin vastuuseen
Olemme siis jo muutaman vuoden seurustelleet ja yhdessä asunut pariskunta. Minä 28v, mies 38v. Tapasimme alunperin erään melko vauhdikkaan urheilulajin kisoissa ja kaikenlainen harrastaminen ja yhdessä kilpailu on ollut iso osa parisuhdettamme.
Nyt on kuitenkin molemmilla jo biologinen kello kovasi tikittämässä, mutta jossain syvällä sisimmissäni pelkään kovasti että mies on ”ikuinen Peter Pan” eikä rauhoittuisi rooliin isänä.
Mies on rakastava ja intohimoinen, mutta jo 20
vuotta elämästään seikkailuille ja harrastuksille elänyt. Mies tulee ja menee miten tykkää, leireilee viikko tolkulla vuodessa, käyttää kaiken vapaansa harrastuksiin tai niihin valmistautumiseen. Saattaa ilmoittaa viikon leiristä muutaman päivän varoajalla ja on säännöllisesti pe-su jossain treenimatkalla. Kotityöt ja muu arjenpyöritys jää aikalailla minulle jo nyt… Miehen onnekseen hänen osa-aika työnsä on hyvin salliva äkillistenkin menojen suhteen ja minä taas puserran melko pitkääkin päivää ja tuon ison osan talouden rahoista.
Kun olemme keskustelleet tulevaisuudesta, hän kovasti haluaisi jatkaa sukua (näillä sanoin). Itse taas pelkään hyvin paljon, että lopulta minä jään ulos rakkaasta harrastuksestani, katkerana kotiin hoitamaan lasta ja tekemään muutkin kotityöt. Rakastan miestäni yli kaiken ja hän on täydellinen puoliso. Voisin nähdä itseni jopa luopumassa lapsihaaveestani hänen vuokseen, mutten kuitenkaan tekeväni sitä tällaiseen tilanteeseen…
Kommentit (404)
Missä vaiheessa se ees panee sut paksuks ku koko ajan liituaa muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni on monenlaisia perheitä. On niitä, joissa kannetaan vastuuta tasapuolisesti. Yhdessä perheessä ystäväni, äiti, kantaa kaiken lapsiin liittyvän vastuun. Onpa jopa pari perhettä, joissa isä on se ”perheenpyörittäjä” arjessa. Onnelliset perheet ovat niitä, joissa vanhemmat rakastavat ja kunnioittavat toisiaan, ja molemmat ovat tyytyväisiä tilanteeseen. Olipa se millainen vain. Eli ap, millainen sinä olet? Millaista perhe-elämää sinä toivot? Tää on se ydinkysymys. Miehesi on vastannut sinulle, että jatkaa elämäänsä samanlaisena. Sopiiko tämä sinulle? Jos sopii, niin sitten asia on ok! Ihan sama, mitä vauvapalsta on mieltä. Mutta jos haluat jotain muuta, niin siinä tapauksessa mieti kaksi kertaa. Miehesi on sinulle vastannut, eli tiedät hänen kantansa.
Luitko aloitusta tai edes otsikkoa? Ap kertoi selvällä suomella pelkäävänsä ettei mies rauhoitu ja osallistu. PELKÄÄVÄNSÄ. Silti joka toisella sivulla joku tulee neuvomaan, että älä vaan kuuntele noita jotka käskevät vaatimaan tasapuolista osallistumista. Jos luet tarkkaan ja ajatuksen kanssa, niin tässä ketjussa ei ole nyt kyse siitä että Ap kysyisi pitääkö hänen vaatia miehen osallistumista lastenhoitoon ja kaikki huutaa kuorossa "Joo!", vaan Ap kysyy onko näillä spekseillä iso riski ettei mies osallistu. Ja tuo esiin että hän ei sellaista suhdetta halua ja miettii mieluummin vaikka lapsihaaveista luopumista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on realistisia ihmisiä. Sen ap:een kumppanin tavat ei muutu, vaikka syntyisi sairas lapsi.
Mitä todennäköisimmin sairas lapsi ajaisi tuon parin eroon vielä paaaljon nopeammin kuin ihan terve lapsi.
Miehet harvoin kestävät sairaan lapsen aiheuttamaa hoitotaakkaa, vaan poistuvat takavasemmalle. Tämän voi lukea tilastoista hyvin selvästi.
Jotkut miehet on luotu seikkailemaan, jos haluat tehdä sellaisen miehen kanssa lapsen niin varaudu hoitamaan lapset itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on realistisia ihmisiä. Sen ap:een kumppanin tavat ei muutu, vaikka syntyisi sairas lapsi.
Mitä todennäköisimmin sairas lapsi ajaisi tuon parin eroon vielä paaaljon nopeammin kuin ihan terve lapsi.
Miehet harvoin kestävät sairaan lapsen aiheuttamaa hoitotaakkaa, vaan poistuvat takavasemmalle. Tämän voi lukea tilastoista hyvin selvästi.
Missä tuo tilasto mahtaa olla? Kerropa tarkemmin, mistä olet lukenut? Olen työskennellyt vammaisten lasten ja nuorten parissa kohta 20 vuotta. Oman lapsen vammaisuus voi aiheuttaa parisuhteessa kriisin, mutta keskimäärin esim. eroja on vähemmän kuin muissa perheissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet valmis kantamaan lapseen liittyvän henkisen vastuun yksin etkä romahda, voit hankkia lapsen TUON miehen kanssa. Osallistuvaa hänestä tuskin tulee. Hän voi jättää sinut vaikka tekisit yksin kaiken. Koska perhe- elämä on tylsää, voi löytyä uusimuusa jostain. Älä luovu lapsihaaveesta. Voit tehdä sen yksin tai jonkun muun kanssa.
Miksi tuo mies on unelmapuoliso?
Menee kyselemättä/ ilmoittaa menoistaan viime minuutilla
Jättää arkivastuut sinulle
Ei kanna vastuuta taloudellisesti tasaveroisesti kanssasi
Ei halua harrastaa kanssasi samaan aikaan
Mitä tuo mies haluaa?
Sukanpesijän ja helppoa seksiä sinulta
Onko tuo mielestäsi unelmakumppani? Se mitä mieheltä haluat?
Anne Peter Pani. Mennä menojaan ja lakkaa olemasta nöyrä fanityttö. Ota koppi elämästäsi ja toimi!
Vierailija kirjoitti:
Jos olet valmis kantamaan lapseen liittyvän henkisen vastuun yksin etkä romahda, voit hankkia lapsen TUON miehen kanssa. Osallistuvaa hänestä tuskin tulee. Hän voi jättää sinut vaikka tekisit yksin kaiken. Koska perhe- elämä on tylsää, voi löytyä uusimuusa jostain. Älä luovu lapsihaaveesta. Voit tehdä sen yksin tai jonkun muun kanssa.
Miksi tuo mies on unelmapuoliso?
Menee kyselemättä/ ilmoittaa menoistaan viime minuutilla
Jättää arkivastuut sinulle
Ei kanna vastuuta taloudellisesti tasaveroisesti kanssasi
Ei halua harrastaa kanssasi samaan aikaanMitä tuo mies haluaa?
Sukanpesijän ja helppoa seksiä sinulta
Onko tuo mielestäsi unelmakumppani? Se mitä mieheltä haluat?
Anna Peter Panin mennä menojaan ja lakkaa olemasta nöyrä fanityttö. Ota koppi elämästäsi ja toimi!
Korjattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien miesten ei tarvitse olla koti-isiä, jos tästä on kotona sovittu. Tiedän paljon onnellisia perheitä, joissa äiti hoitaa valtaosan kotitöistä ja tämä sopii myös vaimolle. Ei kaikkien perheiden tarvitse olla samasta muotista.
Naura sille ukolle ettei hänestä ole isäksi. Jostain täytyisi löytää näyttelijälahjainen komea kiiltokuvapoika joka näyttäis miehellesi miten mukavaa toisella miehellä voi olla sun kanssa. Olis ihan oikein herätellä sun mies huomaamaan millainen mammanpoika hän todellisuudessa on vaikka koettaa kovasti muulta näyttää.
En koeta sanoa että et voisi uutta löytää. Mutta itsetunnolle täytyisi ensin tehdä jotakin ennenkuin hankkii lapsen. Tai uuden miehen. Lapsen kasvattaminenkin nykyään vaatii "kynsiä", niin surulliselta kuin se kuulostaakin.
Mun läheisimmät sukulaiset ovat kaikki miehiä ja vieläpä juuri tuollaisia millaiseksi kuvailit omasi. Omilla rahoillaan kuitenkin tulevat toimeen. Naiset tosin tulevat ehkä hankalista olosuhteista (tai onko kenelläkään helppoa). Ehkä se sitten on ihan tietoinen valinta mieheltä. Vaimomatskua ( ivahymiö). Pistää vihaksi katsoa sivusta kun naiset möllöttävät lasten kanssa ja miehet vertailevat moottoripyöriään ja muuta jonnetouhua. Tai ei, nyt olen kohtuuton. Olihan se yksi mies facessa vailla käytettyjä legoja ostaa pojalleen. Tytöistä ei mainitse edes sivulauseessa. Ne naiset eivät osaa edes puhua mistään. Mitä ihmettä tuo asetelma pitää sisällään kun se on minusta niin vastenmielinen ja mikä sitä pitää yllä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä harkitsisin myös vakavasti yhteiselon mielekkyyttä, jos vauva-arkea kanssani suunnitteleva puoliso tykittäisi toiminta-ohjeet eteeni siitä, että miten minun tulisi lapsen synnyttyä toimia. Tähän vielä lisäisi epäuskoisen huolensa, ettei usko minun aktiivisena ihmisenä siihen kykenevän. Yrittäkää naiset ymmärtää sellainen asia, että teillä ei ole absoluuttisen oikeaa käsitystä siitä, että miten molempien vanhempien tulee toimia vanhempina. Miehen rooli isänä on erilainen ja jokainen mies hahmottaa sen vielä yksilöllisesti. Tähän vaikuttaa paljon myös kokemus omien vanhempien toiminnasta. Vedätte parisuhteen lujille, jos yritätte pakottaa puolison toimimaan tämän hyvään vanhemmuuteen perustuvan mielikuvanne mukaiseksi. En vähättele synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneiden äitien kärsimystä. Siinäkin on kuitenkin paljon kyse mielikuvien ja arkielämän todellisuuden ristiriidasta. On vaikea hyväksyä sitä, että äitinä onkin väsynyt ja kokee lapsensa rakastamisenkin haasteellisena. Antakaa itsellenne lupa tehdä virheitä, mutta antakaa se myös puolisollenne. Lapsen synnyttyä äidin rooli on vahva ja moni isä kokee, että ei voi paljon mitään tehdäkään. Isän rooli lapsen vanhempana kasvaa lapsen kasvettua. Kannattaa ottaa myös tämä lasta suunniteltaessa huomioon. Moni Peter Pan osoittautuu loistavaksi isäksi, kun lapsen kanssa pystyy tekemään jo erilaisia juttuja. Silloin äidillä on mahdollista surffailla rauhassa vaikka vauvafoorumilla.
Aloittaja tietää jo ettei miehensä muutu..
Miksipä siis lapsen tekoon, ei miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt vastaat talouden pyörittämisestä, ei se muutu. Mies jatkaa menojaan. On jo niin pitkään tottunut sitä tekemään. On jo 38 v.
Lapset pitäisi hankkia jo nuorena, ennen kuin on ehditty omaksua vapaa ja menevä elämäntyyli.Tiedän että tästä mielipiteestä moni voi kilahtaa, mutta tosiasia
Toivo parasta, valmistaudu pahimpaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien miesten ei tarvitse olla koti-isiä, jos tästä on kotona sovittu. Tiedän paljon onnellisia perheitä, joissa äiti hoitaa valtaosan kotitöistä ja tämä sopii myös vaimolle. Ei kaikkien perheiden tarvitse olla samasta muotista.
Aivan varmasti mies on onnellinen, kun nainen käy kokopäivätöissä, maksaa puolet kuluista, hoitaa lapset ja tekee valtaosan kotitöistä. Nainen ei onnellisuuttaan ehdi miettiä, kun on niin väsynyt.
Ei minun mies ollut noin vastuuta pelkääväinen ja monisanainen. En ollut synnytyksen jälkeen masentunut mutta väsymys iski muutaman kuukauden jälkeen. Luulin hormonien vaikuttaneen. Ja vauva-ajan sitovuuden. Äitini vakavan sairastumisen. Vauvamme ennenaikaisen syntymän( alku oli haasteellisempaa). Tiesin kyllä mitä vauva-arki on, mutta noille tapahtumille en voinut mitään. Meillä oli siistiä aina kun mieskin osallistui joskus kodinhoitoon. Hän laittoi myös vuorostaan ruokaa. Vauva söi tiheään välillä. Se on normaalia mutta monesta uuvuttavaa. On asioita joihin mies ei voi puuttua (mm imetys, äidinvaiston tuomat ajatukset) mutta en sitä vaadikaan.
Sitten aikoinaan kun palasin töihin, sain ihan tarpeeksi nähdä niitä eronneita "loistoisiä" Peter Paneja jotka joka toinen viikonloppu toivat lapsensa syömään hampurilaisateriaa kun eivät viitsineet edes silloin ruokaa laittaa. Tottahan sellainen isä on lapsen mielestä ihan huipputyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä harkitsisin myös vakavasti yhteiselon mielekkyyttä, jos vauva-arkea kanssani suunnitteleva puoliso tykittäisi toiminta-ohjeet eteeni siitä, että miten minun tulisi lapsen synnyttyä toimia. Tähän vielä lisäisi epäuskoisen huolensa, ettei usko minun aktiivisena ihmisenä siihen kykenevän. Yrittäkää naiset ymmärtää sellainen asia, että teillä ei ole absoluuttisen oikeaa käsitystä siitä, että miten molempien vanhempien tulee toimia vanhempina. Miehen rooli isänä on erilainen ja jokainen mies hahmottaa sen vielä yksilöllisesti. Tähän vaikuttaa paljon myös kokemus omien vanhempien toiminnasta. Vedätte parisuhteen lujille, jos yritätte pakottaa puolison toimimaan tämän hyvään vanhemmuuteen perustuvan mielikuvanne mukaiseksi. En vähättele synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneiden äitien kärsimystä. Siinäkin on kuitenkin paljon kyse mielikuvien ja arkielämän todellisuuden ristiriidasta. On vaikea hyväksyä sitä, että äitinä onkin väsynyt ja kokee lapsensa rakastamisenkin haasteellisena. Antakaa itsellenne lupa tehdä virheitä, mutta antakaa se myös puolisollenne. Lapsen synnyttyä äidin rooli on vahva ja moni isä kokee, että ei voi paljon mitään tehdäkään. Isän rooli lapsen vanhempana kasvaa lapsen kasvettua. Kannattaa ottaa myös tämä lasta suunniteltaessa huomioon. Moni Peter Pan osoittautuu loistavaksi isäksi, kun lapsen kanssa pystyy tekemään jo erilaisia juttuja. Silloin äidillä on mahdollista surffailla rauhassa vaikka vauvafoorumilla.
Eli lainaamani kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa että miehellä on täysi oikeus "syödä rusinat pullasta" ja naisen tulee hyväksyä tämä. Eli mies saa päättää haluaako esim leikittää hyvän tuulista lasta yhden vai kaksi tuntia viikossa. Naisen taas tulee hoitaa kaikki muu. Koska miehen pitää saada itse päättää miten ja milloin osallistuu! Ei kuulosta reilulta. Entä jos äiti päättää ettei halua vaihtaa vaippaa vaan joko isä tekee sen tai kukaan ei vaihda?
Meillä mies hoiti lasten pesut aina kun vauvat pieniä. Mies ei koskaan imettänyt vauvoja eikä leikannut vauvojen kynsiä (koki sen pelottavaksi ja minulle se oli helppoa joten ok). Kaikkia muita hoitotoimenpiteitä ja hellittelyjä mies teki. En ymmärrä miksi miehen rooli ja suhteen luominen vauvaan alkaisi vasta sitten kun lapsi isompi.
Toki monet naiset voisivat antaa enemmän vastuuta miehille lasten hoidossa niin ettei puutu kaikken. Toisaalta usein naiset myös opastavat ihan aiheesta esim jos vauvan päätä ei tue tai jos isä ei muista antaa isommille lapsille vaikka ruokaa riittävän usein. Miehet sitten väittävät tällaista opastusta nalkuttamiseksi tai käyttävät tekosyynä ettei tarvi enää osallistua lainkaan. Mutta siitä nyt ei kannattaisi opastaa jos lapsen vaatteiden värit ei soinnu yhteen ym. Itseä vaan huvitti kun joskus mies oli pukenut vauvalle vaatteita väärinpäin (vetoketju selässä vaikka kuului olla edessä). Eipä siitä mitään haittaa vauvalle ollut vaikka vaate olikin vähän hassun näköisesti.
Aila näyttää. Omasta lähipiiristä olen valitettavasti huomannut, että paljon menevistä ja harrastavista miehistä ei ole tullut kovin osallistuvia vanhempia. Rauhalliset miehet ovat osoittautuneet sellaisiksi, että ottavat jopa päävastuun lapsesta.
Molempien vanhempien kannattaa varautua, että jää yksin vastuuseen. Eihän sitä tiedä vaikka jompi kumpi menehtyisi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen synnyttyä äidin rooli on vahva ja moni isä kokee, että ei voi paljon mitään tehdäkään. Isän rooli lapsen vanhempana kasvaa lapsen kasvettua. Kannattaa ottaa myös tämä lasta suunniteltaessa huomioon. Moni Peter Pan osoittautuu loistavaksi isäksi, kun lapsen kanssa pystyy tekemään jo erilaisia juttuja. Silloin äidillä on mahdollista surffailla rauhassa vaikka vauvafoorumilla.
Minusta loistava isä ei ole sellainen, joka on lapsen kanssa vain silloin kun lapsen kanssa voi tehdä erilaisia (kivoja) juttuja. Tuollainen mies olisi hyvä vaikka kummisetänä, mutta ei isänä.
Täällä on realistisia ihmisiä. Sen ap:een kumppanin tavat ei muutu, vaikka syntyisi sairas lapsi.