Lue keskustelun säännöt.
Häpeätkö graduasi?
28.09.2014 |
Otsikossa se kysymys onkin! Itse olen juuri palauttamassa graduani tarkistukseen, mutta tuntuu että saan hävetä silmäni päästä. Proffa kuitenkin antanut luvan jättää gradun arvosteluun, joten kait se hyväksytty on...
Kommentit (53)
En häpeä. Arvosana oli B. Gradu valmistui vihdoin, kun oivalsin ettei sen tarvitse olla laitoksen historian paras gradu, joka jättäisi kaikki muuta gradut varjoonsa. Arvosanaa ei ole kukaan koskaan kysynyt. Aihetta kerran työhaastattelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän. Lähinnä sen vuoksi, että lähdin ns. soitellen sotaan eli aihe oli aika kunnianhimoinen ja omalla laitoksella poikkeuksellinen (kenttätutkimus, kun suurin osa teki kirjallisuusanalyysigradun). Oletus oli, että jatkan samasta aiheesta väikkärin. Tutkimukselta odotettiin paljon, useampikin proffa sanoi seuraavansa tutkimusta mielenkiinnolla. Lopulta tulokset eivät tukeneet hypoteesiani OLLENKAAN. Ihan nollatutkimus siis. Sain kuitenkin C:n, varmaan säälistä vaativan tutkimusmenetelmän vuoksi. Jatko-opintoihinhan tuo ei riitä.
Olen monta kertaa miettinyt, analysoinko tuloksia vaan väärin väsymyksissäni. Aihetta ei tuolloin ollut tutkittu lainkaan, sittemmin jonkin verran, ja muut tutkimukset ovat saaneet ihan erilaisia tuloksia kuin minä.
Harmittaa myös, että gradu löytyy Googlessa ensimmäisten osumien joukosta, kun nimelläni etsii. En haluaisi kenenkään lukevan tai referoivan sitä.
En häpeä, mutta olihan dippatyöni ihan paska. En muista arvosanaa. Väikkärini oli myös surkea esitys, sen arvosana oli hyväksytty. Mutta mitä niistä! Niiden arvo on siinä kun ne on tehty.
En häpeä, vaan olen erittäin ylpeä siitä. Yleensä häpeän lähes kaikkea, mitä olen tehnyt, joten tämä suhtautuminen on omalla kohdallani erittäin poikkeuksellinen. Sain gradun valmiiksi 7 vuoden yrittämisen jälkeen (vakava sairastuminen viivästytti) ja sain siitä parhaan mahdollisen arvosanan. Pidän sitä tähänastisen elämäni suurimpana saavutuksena :).
Ihanaa lukea 36, minullakin on varmaan jotain tuollaista edessä. Ja juuri tuo sama asetelma, vaikea aihe ja lopputulos tulee olemaan pannukakku.
34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diplomityöni on rehellisesti huono tekele. Tein sen täysin epäkiinnostavasta aiheesta joka oli hyvin kaukana niistä asioista joita osaan. Sain siitä myös hyvin tylyä palautetta, vaikka arvosana olikin keskinkertainen. En ole lukenut sitä hyväksymisen jälkeen kertaakaan ja toivoisin kaikkien kolmen olemassaolevan kappaleen katoavan maan päältä. Harmittaa kun tein niin huonoa työtä, mutta kärsin silloin pitkäaikaisesta masennuksesta. Nyt jaksaisin kirjoittaa paljon paremman diplomityön. Olen kuitenkin hiukan ylpeä, kun ylipäätänsä sain tekeleen kirjoitettua valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän. Sain C:n. Gradu tuntuu lapselliselta ja varmasti sellainen onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tavallaan häpeän, sain siitä C:n ja parasta siinä on ehkä sujuva kieli :) Tutkimukselliset ansiot ovat aika surkeat eikä aihekaan kiinnosta varmaan ketään. Toisaalta osaan suhteuttaa sen harjoitustyöksi ja kukaan ei ole kysellyt graduni arvosanaa eikä edes aihetta. Työnsaanti alallani ei riipu lainkaan gradun arvosanasta eikä oikeastaan opintomenestyksestäkään.
Taidan olla ainoa maailmassa tai ainakaan AV-palstalla, joka ei edes ole sidotuttanut itselleen koko gradua. se on minulla ainoastaan tikulla ja ulkoisella kovalevyllä, ehkä lataan sen pilvipalveluun (tuolloin ei moisia ollut, ainkaan minun tietoisuudessani). Yksi kappale on toki laitoksemme kirjastossa, josta kukaan tuskin sitä löytää...
En. Vain sitä häpeän, että laitoin siihen itse keksimiäni lähteitä, joiden nimissä sepittein omiani. Läpi meni kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän. En saanut kunnon ohjausta, palautus venyi ja en panostanut tarpeeksi. Arvosana on huono.
Mutta käytännössä sillä ei ole väliä, koska sain heti valmistumistani seuranneena päivänä töitä omalta alaltani ja nyt olen arvostetussa paikassa vakitöissä. Eikä kukaan ole ollut kiinnostunut gradustani tippaakaan!
Harmittaa siinä mielessä, että tein sen aivan liian hyvin (L), eikä kukaan ole työelämässä eikä liioin töitä hakiessa arvosanoja kysellyt!
Hävettää vieläkin, useamman vuoden jälkeen. Edelleen tekee mieli mennä yliopiston kirjastoon ja tuhota kirjaston kappale "vahingossa".
Ei vielä valmis, mutta arvosana tulee olemaan huono. Aihe tuli väärin valituksi. En aio tuntea häpeää. Ehkä hieman pettymystä. Olisin pystynyt parempaan.
Joo häpeän. Tein se aikanaan tosi huonosti, vaikka muuten opinnot meni loistavasti. En vaan jaksanut keskittyä siihen, oli paljon töitä ja perhejuttuja silloin. Arvosanaksi tuli vähän huononpuoleinen. Onneksi sitä ei tarvi missään esitellä, eivätkä työnantajat ole olleet siitä kiinnostuneita.
Onneksi löysin tän ketjun.
Gradun tekeminen kesken. En hallitse akateemista ilmaisua ja olen tönkkö kirjoittaja. En vain osaa sanoa tässä sitä, mitä pitäisi.
On vielä kamalaa, että aiheeni on sellainen, jota ei ole kauheesti alallani tutkittu ja jos jatkossa etsii tietoa aiheesta niin törmää tähän surkimustyöhöni. En vaan jotenkin ole ajattelultani tarpeeksi akateeminen, en ole tarkka, hyvämuistinen, riittävän analyyttinen. Enkä hyvä kirjoittaja.
Graduni aihe taas on sellainen, että siitä kyllä olisi hyötyä, jos vain osaisin ilmaista asiat siinä niin, että muutkin ymmärtäisivät mitä yritän sanoa.