Lue keskustelun säännöt.
Miten toimisit tässä tilanteessa? Parisuhdeongelma
27.08.2021 |
Meillä on pieni lapsi ja mies ei ole koskaan suostunut hoitamaan yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä lapsen kanssa niin että saisin joskus nukkua kunnolla. Asiasta on puhuttu ja riideltykin monta kertaa ja sain neuvolan kautta jopa jonkun sellaisen perhetyöntekijän sanomaan miehelle että hänen täytyy välillä hoitaa näitä heräämisiä jotta saan nukkua. Mutta ei, mies ei suostu. Hän ei yksinkertaisesti tunnu haluavan vaikka miten asian tärkeyttä hänelle selittäisi.
Miten toimisit? Myönnän miettiväni jo eroa mutta onko tämä eroamisen arvoinen asia sitten :( ...
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin olet raahannut jonkun perhetyöntekijän nuhtelemaan aikuista miestä. En ole nyt ihan varma, miten voitte tuosta päästä yli...Ajattelepas, jos miehesi toisi jonkin ulkopuolisen kunnan oikeassa-olijan torumaan sinua siitä, että et tee tarpeeksi ravitsevaa ruokaa teille, tai vastaavaa?
En osaa sanoa, miten tuosta mennään yli, mutta sen tiedän, että kun oikein kovasti keskittyy johonkin negatiiviseen, niin se tuppaa pahenemaan. Ainakin voisit viedä mukulan mummolaan yhdeksi yöksi ja sitten tietenkin nukut päiväunet säännöllisesti. Ala hienovaraisesti "opettaa" lasta nukkumaan pidempiä ja pidempiä jaksoja. Päivällä paljon ruokaa, että yöllä ei herää nälkään ja paljon aktiviteetteja päiväsaikaan, ulkona mahdollisimman paljon jne.
En ole raahannut nuhtelemaan vaan puhuin neuvolassa väsymyksestäni kun en saa koskaan nukkua kunnolla ja neuvola ehdotti sellaista perhetyötä avuksi ja sanoin joo ja itse ne sitten sanoi miehelle mitä sanoi. Ap
Selvä, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että ulkopuolinen henkilö tuli kertomaan miehellesi, että hän tekee väärin. Se ei voi olla hyväksi teidän suhteellenne ja todennäköisesti pahensi tilannetta. Sinuna keskittyisin siihen, mitä miehesi tekee teidän hyväksenne ja yrittäisin enemmän nähdä miehen siinä samassa valossa, kuin ennen lasta. Kerroit, että hän on auttanut sinua paljon aikaisemmin. Ei hän ole muuttunut psykopaattinarsistiksi lapsen tultua. Yritä panostaa siihen, että voit nähdä teidät yksikkönä, jossa molemmat tekevät parhaansa. Ja yritä keksiä keinoja, joilla itse jaksaisit paremmin. Ja tietysti huomioit kaikki, mitä mies tekee lapsen kanssa ja olet iloinen niistä.
Eli sinun mielestä minun pitää olla välittämättä siitä että mies ei koskaan suostu hoitamaan lapsen yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä niin että edes joskus saisin nukkua kunnolla? Ap
Jos vain herätät miehesi silloin kun itse joutuisit muuten nousemaan niin mitä sitten tapahtuu? Eikö suostu nousemaan siitä vai mitä?
Ei suostu nousemaan. Jos yritän pakottaa niin tulee riita eikä silti suostu. Ap
Mutta sitten hän on joka tapauksessa hereillä. Jatkat vain sinnikkäästi hänen herättämistään riitojenkin uhalla niin ehkä hän vähitellen tajuaa että joutuu heräämään joka tapauksessa otti sitten vastuuta lapsen hoidosta silloin tai ei.
Tästä on riidelty jo monta monta kertaa eikä asia muuksi muutu. Ap
No jos olet päättänyt vakaasti näin olevan niin sitten sinun on turha kysellä enää mitään. Joko hyväksyt tilanteet ja elät sen kanssa tai sitten eroat.
Mutta epäilen että miehesi on vain huomannut että sopivalla vastarinnalla hän saa tahtonsa läpi ja sinä luovutat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kysellä mieheltäsi, mitä hän ehdottaisi siihen, että saisitte sen kaksivuotiaan nukkumaan paremmin (siis ei ivallisesti, vaan ihan tosissaan kysyt neuvoa)? Miettisitte yhdessä ja kokeilisitte eri tapoja. Ehkä mukula alkaa nukkua ja sinäkin saat vähän unta ja asiat alkaa näyttää valoisammilta. Ainakin nuku päivällä, jos lapsikin nukkuu päiväunet.
Olen minä kysellyt mutta ei hän ehdota mitään. Ap
Entäpä jos ehdotat avioeroa jos tilanne ei muutu niin mitä hän siihen ehdottaa? Vai onko kuitenkin niin että olet vain ollut hieman liian kiltti ja mukautuvainen etkä ole laittanut ihan todella kovaa kovaa vastaan. Näin ainakin näin ulkopuolisesta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin olet raahannut jonkun perhetyöntekijän nuhtelemaan aikuista miestä. En ole nyt ihan varma, miten voitte tuosta päästä yli...Ajattelepas, jos miehesi toisi jonkin ulkopuolisen kunnan oikeassa-olijan torumaan sinua siitä, että et tee tarpeeksi ravitsevaa ruokaa teille, tai vastaavaa?
En osaa sanoa, miten tuosta mennään yli, mutta sen tiedän, että kun oikein kovasti keskittyy johonkin negatiiviseen, niin se tuppaa pahenemaan. Ainakin voisit viedä mukulan mummolaan yhdeksi yöksi ja sitten tietenkin nukut päiväunet säännöllisesti. Ala hienovaraisesti "opettaa" lasta nukkumaan pidempiä ja pidempiä jaksoja. Päivällä paljon ruokaa, että yöllä ei herää nälkään ja paljon aktiviteetteja päiväsaikaan, ulkona mahdollisimman paljon jne.
En ole raahannut nuhtelemaan vaan puhuin neuvolassa väsymyksestäni kun en saa koskaan nukkua kunnolla ja neuvola ehdotti sellaista perhetyötä avuksi ja sanoin joo ja itse ne sitten sanoi miehelle mitä sanoi. Ap
Selvä, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että ulkopuolinen henkilö tuli kertomaan miehellesi, että hän tekee väärin. Se ei voi olla hyväksi teidän suhteellenne ja todennäköisesti pahensi tilannetta. Sinuna keskittyisin siihen, mitä miehesi tekee teidän hyväksenne ja yrittäisin enemmän nähdä miehen siinä samassa valossa, kuin ennen lasta. Kerroit, että hän on auttanut sinua paljon aikaisemmin. Ei hän ole muuttunut psykopaattinarsistiksi lapsen tultua. Yritä panostaa siihen, että voit nähdä teidät yksikkönä, jossa molemmat tekevät parhaansa. Ja yritä keksiä keinoja, joilla itse jaksaisit paremmin. Ja tietysti huomioit kaikki, mitä mies tekee lapsen kanssa ja olet iloinen niistä.
Eli sinun mielestä minun pitää olla välittämättä siitä että mies ei koskaan suostu hoitamaan lapsen yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä niin että edes joskus saisin nukkua kunnolla? Ap
Jos vain herätät miehesi silloin kun itse joutuisit muuten nousemaan niin mitä sitten tapahtuu? Eikö suostu nousemaan siitä vai mitä?
Ei suostu nousemaan. Jos yritän pakottaa niin tulee riita eikä silti suostu. Ap
Mutta sitten hän on joka tapauksessa hereillä. Jatkat vain sinnikkäästi hänen herättämistään riitojenkin uhalla niin ehkä hän vähitellen tajuaa että joutuu heräämään joka tapauksessa otti sitten vastuuta lapsen hoidosta silloin tai ei.
Tästä on riidelty jo monta monta kertaa eikä asia muuksi muutu. Ap
No jos olet päättänyt vakaasti näin olevan niin sitten sinun on turha kysellä enää mitään. Joko hyväksyt tilanteet ja elät sen kanssa tai sitten eroat.
Mutta epäilen että miehesi on vain huomannut että sopivalla vastarinnalla hän saa tahtonsa läpi ja sinä luovutat.
Mitä voin vielä tehdä? Olen pyytänyt, pyytänyt, keskustelut, pyytänyt, suuttunut monta kertaa, huutanutkin (mistä en ole ylpeä), vaatinut, pyytänyt neuvolasta ja perhetyöstä apua, yrittänyt pakottaa monta kertaa (pakenemalla yksin aamulla suihkuun esim) jne. En minä luovuttaa halua mutta keinot alkaa olla loppu. Ap
Kun meidän ensimmäinen syntyi , niin hänet piti herättää ,joka toinen tunti syömään. EX otti rintapumpulla maidot valmiiksi ja sai nukkua n.6-10h eli heräsi vain lypsämään ja sitten takaisin nukkumaan. Hoidin sitä 2 kuukautta ja sain isyyslomaa.
Tein ruoat valmiiksi ,kun kasvoi. Tein marjasoseita jääpalapusseihin ,että sai vauva syödäkseen. Otin lainaa enemmän ja ostin isomman asian ,koska toinen oli tulossa.
EX alkoi dokailemaan ja huomautin siitä.. Vonkasi kolmatta lasta ettei tarvinnut olla töissä kokoajan. Eli aina 3 vuotta lapsen kanssa kotona ettei tarvitse laittaa vauvana tarhaan.
En saanut seksiä vuoteen ,kun en halunnut kolmatta... jätti ehkäisyn pois ja alkoi tarjoamaan seksiä... Kyllähän normaalia miestä haluttaa silloin tällöin. Rakastan kaikkia lapsiani ,mutta minut "kiristettiin" isäksi.
Rakensin talon ja otin monta sataa tuhatta euroa lainaa. Joutui menemään EX duuniin ja alkoi se halu viettää tyttöjen iltoja ja saada ns. omaa aikaa. Dokaili kokoajan ja jatkuvasti bileissä ja teki kolmevuoro työtä. Minun vastuu vain kasvoi..
Halusi eron ja sai sen ja minä sain vajaat 300 tonnia velkaa ja ,joka toinen viikko yksinhuoltajuuden.
Hänellä uusi mies ,joka taas mahdollistaa uudet touhut.
Nyt syyttää minua lasten ongelmista ja laittaa minut maksamaan kaikki lasten kulut.
Ainut lohdutus on se ,että tiedän olevani faija ja jälkikäteen tämä tajutaan..
Joten tarinan opetus on se ,että tehkää lapsia vain tarkan harkinnan ja oman itsensä sivuun siirtämisen oivaltamisen jälkeen. Älä mieti ,että mitä saat vaan mieti mitä saat antaa. Kun lapsi syntyy, niin sinulla on vain velvollisuuksia... ei oikeuksia.
Kasvakaa aikuiseksi ennekuin alatte tekemään lapsia. Turvautukaa kristillisiin arvoihin ja oppikaa anteeksi anto. Jälkikäteen täällä on turha valittaa ( kuten minä juuri tein).
T: Väsynyt iskä
Hoitaako mies lasta muuten? Erikoiselta kuulostaa, että mies antaa sitten lapsen vaikka itkeä, mutta ei kertakaikkiaan mene tämän luokse aamuisin vaikka itse olisit suihkussa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin olet raahannut jonkun perhetyöntekijän nuhtelemaan aikuista miestä. En ole nyt ihan varma, miten voitte tuosta päästä yli...Ajattelepas, jos miehesi toisi jonkin ulkopuolisen kunnan oikeassa-olijan torumaan sinua siitä, että et tee tarpeeksi ravitsevaa ruokaa teille, tai vastaavaa?
En osaa sanoa, miten tuosta mennään yli, mutta sen tiedän, että kun oikein kovasti keskittyy johonkin negatiiviseen, niin se tuppaa pahenemaan. Ainakin voisit viedä mukulan mummolaan yhdeksi yöksi ja sitten tietenkin nukut päiväunet säännöllisesti. Ala hienovaraisesti "opettaa" lasta nukkumaan pidempiä ja pidempiä jaksoja. Päivällä paljon ruokaa, että yöllä ei herää nälkään ja paljon aktiviteetteja päiväsaikaan, ulkona mahdollisimman paljon jne.
En ole raahannut nuhtelemaan vaan puhuin neuvolassa väsymyksestäni kun en saa koskaan nukkua kunnolla ja neuvola ehdotti sellaista perhetyötä avuksi ja sanoin joo ja itse ne sitten sanoi miehelle mitä sanoi. Ap
Selvä, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että ulkopuolinen henkilö tuli kertomaan miehellesi, että hän tekee väärin. Se ei voi olla hyväksi teidän suhteellenne ja todennäköisesti pahensi tilannetta. Sinuna keskittyisin siihen, mitä miehesi tekee teidän hyväksenne ja yrittäisin enemmän nähdä miehen siinä samassa valossa, kuin ennen lasta. Kerroit, että hän on auttanut sinua paljon aikaisemmin. Ei hän ole muuttunut psykopaattinarsistiksi lapsen tultua. Yritä panostaa siihen, että voit nähdä teidät yksikkönä, jossa molemmat tekevät parhaansa. Ja yritä keksiä keinoja, joilla itse jaksaisit paremmin. Ja tietysti huomioit kaikki, mitä mies tekee lapsen kanssa ja olet iloinen niistä.
Eli sinun mielestä minun pitää olla välittämättä siitä että mies ei koskaan suostu hoitamaan lapsen yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä niin että edes joskus saisin nukkua kunnolla? Ap
Jos vain herätät miehesi silloin kun itse joutuisit muuten nousemaan niin mitä sitten tapahtuu? Eikö suostu nousemaan siitä vai mitä?
Ei suostu nousemaan. Jos yritän pakottaa niin tulee riita eikä silti suostu. Ap
Mutta sitten hän on joka tapauksessa hereillä. Jatkat vain sinnikkäästi hänen herättämistään riitojenkin uhalla niin ehkä hän vähitellen tajuaa että joutuu heräämään joka tapauksessa otti sitten vastuuta lapsen hoidosta silloin tai ei.
Tästä on riidelty jo monta monta kertaa eikä asia muuksi muutu. Ap
No jos olet päättänyt vakaasti näin olevan niin sitten sinun on turha kysellä enää mitään. Joko hyväksyt tilanteet ja elät sen kanssa tai sitten eroat.
Mutta epäilen että miehesi on vain huomannut että sopivalla vastarinnalla hän saa tahtonsa läpi ja sinä luovutat.
Mitä voin vielä tehdä? Olen pyytänyt, pyytänyt, keskustelut, pyytänyt, suuttunut monta kertaa, huutanutkin (mistä en ole ylpeä), vaatinut, pyytänyt neuvolasta ja perhetyöstä apua, yrittänyt pakottaa monta kertaa (pakenemalla yksin aamulla suihkuun esim) jne. En minä luovuttaa halua mutta keinot alkaa olla loppu. Ap
Sinun on aika ymmärtää että tuo ei ole normaalia käytöstä mieheltä. Jos hän ei ymmärrä eikä ragoi mitenkään levon tarpeeseesi niin hän ei arvosta sinua eikä rakasta sinua niin paljon kuin ehkä ajattelet.
Jos puhe itse ongelmasta ei auta niin puhu miehelle siitä mitä tämä asia aiheuttaa suhteellenne. Eli että sinunkin rakkautesi ja arvostuksesi miestä kohtaan tulee kärsimään, jopa loppumaan.
Vai onko niin että et olet silti vain jaksanut rakastaa ja jotenkin ymmärtää miestäsi vaikka hän kohtelee sinua epäkunnioittavasti?
Vierailija kirjoitti:
Hoitaako mies lasta muuten? Erikoiselta kuulostaa, että mies antaa sitten lapsen vaikka itkeä, mutta ei kertakaikkiaan mene tämän luokse aamuisin vaikka itse olisit suihkussa tms.
Ei anna itkeä vaan tuo lapsen kylpyhuoneeseen minulle kun olen suihkussa ja häipyy. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä hoidin yksin yöheräilyt ja lapsenhoidot yms. Ei tullut mieleenkään jättää miestäni sen takia. Eikä mua haitannut. Toki lapsi oli helppo, mut puoliso ei oikein osannut olla pienen kanssa. Nyt lapsonen jo 13v ja iskän kanssa ollaan koko ajan. Ovat kuin paita ja perse.
Olenko siis ymmärtänyt oikein että mies kyllä hoitaa lasta täysin ongelmitta omasta aloitteestaan vaikka kuinka paljon kunhan se ei tapahdu myöhäiseen ajankohtaan? Jotenkin tuo ei tunnu uskottavalta, anteeksi vain. Tuntuu että jätät nyt jotain kyllä kertomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin olet raahannut jonkun perhetyöntekijän nuhtelemaan aikuista miestä. En ole nyt ihan varma, miten voitte tuosta päästä yli...Ajattelepas, jos miehesi toisi jonkin ulkopuolisen kunnan oikeassa-olijan torumaan sinua siitä, että et tee tarpeeksi ravitsevaa ruokaa teille, tai vastaavaa?
En osaa sanoa, miten tuosta mennään yli, mutta sen tiedän, että kun oikein kovasti keskittyy johonkin negatiiviseen, niin se tuppaa pahenemaan. Ainakin voisit viedä mukulan mummolaan yhdeksi yöksi ja sitten tietenkin nukut päiväunet säännöllisesti. Ala hienovaraisesti "opettaa" lasta nukkumaan pidempiä ja pidempiä jaksoja. Päivällä paljon ruokaa, että yöllä ei herää nälkään ja paljon aktiviteetteja päiväsaikaan, ulkona mahdollisimman paljon jne.
En ole raahannut nuhtelemaan vaan puhuin neuvolassa väsymyksestäni kun en saa koskaan nukkua kunnolla ja neuvola ehdotti sellaista perhetyötä avuksi ja sanoin joo ja itse ne sitten sanoi miehelle mitä sanoi. Ap
Selvä, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että ulkopuolinen henkilö tuli kertomaan miehellesi, että hän tekee väärin. Se ei voi olla hyväksi teidän suhteellenne ja todennäköisesti pahensi tilannetta. Sinuna keskittyisin siihen, mitä miehesi tekee teidän hyväksenne ja yrittäisin enemmän nähdä miehen siinä samassa valossa, kuin ennen lasta. Kerroit, että hän on auttanut sinua paljon aikaisemmin. Ei hän ole muuttunut psykopaattinarsistiksi lapsen tultua. Yritä panostaa siihen, että voit nähdä teidät yksikkönä, jossa molemmat tekevät parhaansa. Ja yritä keksiä keinoja, joilla itse jaksaisit paremmin. Ja tietysti huomioit kaikki, mitä mies tekee lapsen kanssa ja olet iloinen niistä.
Eli sinun mielestä minun pitää olla välittämättä siitä että mies ei koskaan suostu hoitamaan lapsen yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä niin että edes joskus saisin nukkua kunnolla? Ap
Jos vain herätät miehesi silloin kun itse joutuisit muuten nousemaan niin mitä sitten tapahtuu? Eikö suostu nousemaan siitä vai mitä?
Ei suostu nousemaan. Jos yritän pakottaa niin tulee riita eikä silti suostu. Ap
Mutta sitten hän on joka tapauksessa hereillä. Jatkat vain sinnikkäästi hänen herättämistään riitojenkin uhalla niin ehkä hän vähitellen tajuaa että joutuu heräämään joka tapauksessa otti sitten vastuuta lapsen hoidosta silloin tai ei.
Tästä on riidelty jo monta monta kertaa eikä asia muuksi muutu. Ap
No jos olet päättänyt vakaasti näin olevan niin sitten sinun on turha kysellä enää mitään. Joko hyväksyt tilanteet ja elät sen kanssa tai sitten eroat.
Mutta epäilen että miehesi on vain huomannut että sopivalla vastarinnalla hän saa tahtonsa läpi ja sinä luovutat.
Mitä voin vielä tehdä? Olen pyytänyt, pyytänyt, keskustelut, pyytänyt, suuttunut monta kertaa, huutanutkin (mistä en ole ylpeä), vaatinut, pyytänyt neuvolasta ja perhetyöstä apua, yrittänyt pakottaa monta kertaa (pakenemalla yksin aamulla suihkuun esim) jne. En minä luovuttaa halua mutta keinot alkaa olla loppu. Ap
Vai onko niin että et olet silti vain jaksanut rakastaa ja jotenkin ymmärtää miestäsi vaikka hän kohtelee sinua epäkunnioittavasti?
On niin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitaako mies lasta muuten? Erikoiselta kuulostaa, että mies antaa sitten lapsen vaikka itkeä, mutta ei kertakaikkiaan mene tämän luokse aamuisin vaikka itse olisit suihkussa tms.
Ei anna itkeä vaan tuo lapsen kylpyhuoneeseen minulle kun olen suihkussa ja häipyy. Ap
Miehesi kuulostaa vähä-älyiseltä. Onnea vaan eron tullessa, eihän tuo osaisi pitää lasta edes hengissä yksinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tahansa teetkin, suosittelen pariterapiaa. Mies on jättänyt sinut tässä asiassa yksin, kärsimään vähistä unista, se syö suhdettanne pysytte yhdessä tai eroatte.
Tämän ei ole tarkoitus masentaa, mutta meillä esikoinen nukkui ensimmäisen kerran koko yön vasta viisivuotiaana. Toki hereily väheni koko ajan. Kaikenlaista unikoulua ja muuta kokeiltiin ja jälkikäteen voi ajatella, että helpommalla olisin päässyt, jos vaan olisin odottanut, että lapsi on valmis nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin olet raahannut jonkun perhetyöntekijän nuhtelemaan aikuista miestä. En ole nyt ihan varma, miten voitte tuosta päästä yli...Ajattelepas, jos miehesi toisi jonkin ulkopuolisen kunnan oikeassa-olijan torumaan sinua siitä, että et tee tarpeeksi ravitsevaa ruokaa teille, tai vastaavaa?
En osaa sanoa, miten tuosta mennään yli, mutta sen tiedän, että kun oikein kovasti keskittyy johonkin negatiiviseen, niin se tuppaa pahenemaan. Ainakin voisit viedä mukulan mummolaan yhdeksi yöksi ja sitten tietenkin nukut päiväunet säännöllisesti. Ala hienovaraisesti "opettaa" lasta nukkumaan pidempiä ja pidempiä jaksoja. Päivällä paljon ruokaa, että yöllä ei herää nälkään ja paljon aktiviteetteja päiväsaikaan, ulkona mahdollisimman paljon jne.
En ole raahannut nuhtelemaan vaan puhuin neuvolassa väsymyksestäni kun en saa koskaan nukkua kunnolla ja neuvola ehdotti sellaista perhetyötä avuksi ja sanoin joo ja itse ne sitten sanoi miehelle mitä sanoi. Ap
Selvä, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että ulkopuolinen henkilö tuli kertomaan miehellesi, että hän tekee väärin. Se ei voi olla hyväksi teidän suhteellenne ja todennäköisesti pahensi tilannetta. Sinuna keskittyisin siihen, mitä miehesi tekee teidän hyväksenne ja yrittäisin enemmän nähdä miehen siinä samassa valossa, kuin ennen lasta. Kerroit, että hän on auttanut sinua paljon aikaisemmin. Ei hän ole muuttunut psykopaattinarsistiksi lapsen tultua. Yritä panostaa siihen, että voit nähdä teidät yksikkönä, jossa molemmat tekevät parhaansa. Ja yritä keksiä keinoja, joilla itse jaksaisit paremmin. Ja tietysti huomioit kaikki, mitä mies tekee lapsen kanssa ja olet iloinen niistä.
Eli sinun mielestä minun pitää olla välittämättä siitä että mies ei koskaan suostu hoitamaan lapsen yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä niin että edes joskus saisin nukkua kunnolla? Ap
Jos vain herätät miehesi silloin kun itse joutuisit muuten nousemaan niin mitä sitten tapahtuu? Eikö suostu nousemaan siitä vai mitä?
Ei suostu nousemaan. Jos yritän pakottaa niin tulee riita eikä silti suostu. Ap
Mutta sitten hän on joka tapauksessa hereillä. Jatkat vain sinnikkäästi hänen herättämistään riitojenkin uhalla niin ehkä hän vähitellen tajuaa että joutuu heräämään joka tapauksessa otti sitten vastuuta lapsen hoidosta silloin tai ei.
Tästä on riidelty jo monta monta kertaa eikä asia muuksi muutu. Ap
No jos olet päättänyt vakaasti näin olevan niin sitten sinun on turha kysellä enää mitään. Joko hyväksyt tilanteet ja elät sen kanssa tai sitten eroat.
Mutta epäilen että miehesi on vain huomannut että sopivalla vastarinnalla hän saa tahtonsa läpi ja sinä luovutat.
Mitä voin vielä tehdä? Olen pyytänyt, pyytänyt, keskustelut, pyytänyt, suuttunut monta kertaa, huutanutkin (mistä en ole ylpeä), vaatinut, pyytänyt neuvolasta ja perhetyöstä apua, yrittänyt pakottaa monta kertaa (pakenemalla yksin aamulla suihkuun esim) jne. En minä luovuttaa halua mutta keinot alkaa olla loppu. Ap
Vai onko niin että et olet silti vain jaksanut rakastaa ja jotenkin ymmärtää miestäsi vaikka hän kohtelee sinua epäkunnioittavasti?
On niin. Ap
Puhutko miehellesikin aina vain hyvin lyhyillä toteavilla lauseilla kuten täällä vastailet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitaako mies lasta muuten? Erikoiselta kuulostaa, että mies antaa sitten lapsen vaikka itkeä, mutta ei kertakaikkiaan mene tämän luokse aamuisin vaikka itse olisit suihkussa tms.
Ei anna itkeä vaan tuo lapsen kylpyhuoneeseen minulle kun olen suihkussa ja häipyy. Ap
Niin? Jos sulla on just hiustenpesu kesken, hoitoaineet päässä ja iho saippuassa, niin mitä se mies tekee? Työntää sen lapsen yöpukuineen märän suihkun alle? Vai seisoo siinä lapsen kanssa ja odottaa, että oot saanut pestä itsesi? Ei kuulosta ihan normaalijärkiseltä aikuiselta nyt tämä puolisosi.
Miehesi käyttää väkivaltaa sinua kohtaan, mikäli tilanteenne on oikeasti tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Miten perustelee asian? Että käy töissä ja hänen täytyy aina saada nukkua?
En vielä eroaisi, sillä tutkitusti vauva-aikana ei kannata tehdä lopullisia ratkaisuja. Mutta seksiä ei heruisi, sillä umpiväsyneenä minua ei huvita enkä ole sitä velvollinen miehelle tällöin antamaan...uskon, että mun mies ainakin nopeesti laskisi 1+1 ja antaisi mun välillä nukkua.
Ja näin normalisoit vallan väärin käyttöä (henkistä väkivaltaa). Seksi ei koskaan saisi olla kiristämisen väline.
Ap: Vain keskustelu auttaa. Jos miehesi on hyvä puoliso ja aidosti voisit hänelle lapsen hoitovastiuta antaa, kannattaa kysyä mikä mättää.
Ei tämä eron arvoinen asia ole. (Mielestäni vain väkivalta oikeuttaa erillään asumiseen.) Jättäisin lapsen miehen hoidettavaksi, aluksi lyhyempiä aikoja keskellä päivää, sitten yhdeksi yöksi jne.
Hoitaako mies lasta ikinä muutenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin olet raahannut jonkun perhetyöntekijän nuhtelemaan aikuista miestä. En ole nyt ihan varma, miten voitte tuosta päästä yli...Ajattelepas, jos miehesi toisi jonkin ulkopuolisen kunnan oikeassa-olijan torumaan sinua siitä, että et tee tarpeeksi ravitsevaa ruokaa teille, tai vastaavaa?
En osaa sanoa, miten tuosta mennään yli, mutta sen tiedän, että kun oikein kovasti keskittyy johonkin negatiiviseen, niin se tuppaa pahenemaan. Ainakin voisit viedä mukulan mummolaan yhdeksi yöksi ja sitten tietenkin nukut päiväunet säännöllisesti. Ala hienovaraisesti "opettaa" lasta nukkumaan pidempiä ja pidempiä jaksoja. Päivällä paljon ruokaa, että yöllä ei herää nälkään ja paljon aktiviteetteja päiväsaikaan, ulkona mahdollisimman paljon jne.
En ole raahannut nuhtelemaan vaan puhuin neuvolassa väsymyksestäni kun en saa koskaan nukkua kunnolla ja neuvola ehdotti sellaista perhetyötä avuksi ja sanoin joo ja itse ne sitten sanoi miehelle mitä sanoi. Ap
Selvä, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että ulkopuolinen henkilö tuli kertomaan miehellesi, että hän tekee väärin. Se ei voi olla hyväksi teidän suhteellenne ja todennäköisesti pahensi tilannetta. Sinuna keskittyisin siihen, mitä miehesi tekee teidän hyväksenne ja yrittäisin enemmän nähdä miehen siinä samassa valossa, kuin ennen lasta. Kerroit, että hän on auttanut sinua paljon aikaisemmin. Ei hän ole muuttunut psykopaattinarsistiksi lapsen tultua. Yritä panostaa siihen, että voit nähdä teidät yksikkönä, jossa molemmat tekevät parhaansa. Ja yritä keksiä keinoja, joilla itse jaksaisit paremmin. Ja tietysti huomioit kaikki, mitä mies tekee lapsen kanssa ja olet iloinen niistä.
Eli sinun mielestä minun pitää olla välittämättä siitä että mies ei koskaan suostu hoitamaan lapsen yöheräämisiä tai aikaisia aamuheräämisiä niin että edes joskus saisin nukkua kunnolla? Ap
Jos vain herätät miehesi silloin kun itse joutuisit muuten nousemaan niin mitä sitten tapahtuu? Eikö suostu nousemaan siitä vai mitä?
Ei suostu nousemaan. Jos yritän pakottaa niin tulee riita eikä silti suostu. Ap
Mutta sitten hän on joka tapauksessa hereillä. Jatkat vain sinnikkäästi hänen herättämistään riitojenkin uhalla niin ehkä hän vähitellen tajuaa että joutuu heräämään joka tapauksessa otti sitten vastuuta lapsen hoidosta silloin tai ei.
Tästä on riidelty jo monta monta kertaa eikä asia muuksi muutu. Ap
No jos olet päättänyt vakaasti näin olevan niin sitten sinun on turha kysellä enää mitään. Joko hyväksyt tilanteet ja elät sen kanssa tai sitten eroat.
Mutta epäilen että miehesi on vain huomannut että sopivalla vastarinnalla hän saa tahtonsa läpi ja sinä luovutat.
Mitä voin vielä tehdä? Olen pyytänyt, pyytänyt, keskustelut, pyytänyt, suuttunut monta kertaa, huutanutkin (mistä en ole ylpeä), vaatinut, pyytänyt neuvolasta ja perhetyöstä apua, yrittänyt pakottaa monta kertaa (pakenemalla yksin aamulla suihkuun esim) jne. En minä luovuttaa halua mutta keinot alkaa olla loppu. Ap
Vai onko niin että et olet silti vain jaksanut rakastaa ja jotenkin ymmärtää miestäsi vaikka hän kohtelee sinua epäkunnioittavasti?
On niin. Ap
Puhutko miehellesikin aina vain hyvin lyhyillä toteavilla lauseilla kuten täällä vastailet?
En. Minulla on nyt vain pari muutakin hoidettavaa asiaa tässä niin en ehdi kirjoittaa joka kommenttiin niin pitkästi. Ap
Ei pitäisi olla allergioita, ainakaan lääkärin mukaan ei syytä epäillä sellaisia. On aina ollut herkkäuninen, herää pieniinkin rasahduksiin joita kerrostalossa ei voi välttää. Ja kyllä ulkoillaan joka päivä sateessakin pari tuntia. Ap