Kuka hullu haluaa vapaaehtoisesti elää uusioperheessä??

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 08:42"]

Minäkään en suosittele. Kaikki sujui hyvin, kun perheessämme asuivat minun lapseni ja mies. Nyt kun miehen lapsi muutti meille asumaan, niin mikään ei suju. Lapsella kamalat käytöstavat, on äärimmäisen sotkuinen, koko ajan aikuista vailla oleva, asenteeltaan negatiivinen lapsi. Mietin eroa joka päivä. Ja jos eroan, niin kenenkään kanssa en yhteen muuta enää ikinä. Tai no, ennen kuin lapseni ovat muuttaneet pois kotoa.

[/quote]

Ootko koskaan miettinyt, että myös ne hankalat lapset voivat kaivata läheisyyttä, kuuntelijaa, ymmärrystä? Ehkäpä sillä lapsella on hankala olla uudessa tilanteessa ja se purkautuu noin? Ei lapsi ole vielä valmis, vielä parikymppinenkin kaipaa hyväksyntää ja hienoista kasvatusta ja tukea.

t.lähi-äitipuoli

19- tässä lapsessa näkyy kasvatuksen puute. Omat lapseni olen jaksanut kasvattaa, mutta ei taida enää voimavarat riittää.

Usko pois, ymmärrän, että lapsi on syytön tähän kaikkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että tilanne on lähes sietämätön.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 09:50"]

19- tässä lapsessa näkyy kasvatuksen puute. Omat lapseni olen jaksanut kasvattaa, mutta ei taida enää voimavarat riittää. Usko pois, ymmärrän, että lapsi on syytön tähän kaikkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että tilanne on lähes sietämätön.

[/quote]

Ja isän ei jaksa myöskään kasvattaa? Mikä sai sut lähtemään uusperheeseen jos et jaksa laittaa enää tikkua ristiin? Lapsia pitäisi jaksaa kasvattaa, oli tilanne mikä hyvänsä.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 08:02"]

Elän uusperheessä, koska ainoa mies joka minut kelpuutti oli eronnut ja hänellä on lapsi (en ole se perinteinen söpö, trendikäs, trendikästä urheilua harrastava, kiltti ja kikatteleva naisihminen, joten kolmikymppisenävalinnanvara oli aika suppea)Lapsi tosin on jo teini, joten hän on meillä aika vähän. Kaverit alkavat olla jo tärkeämpiä, soittaa kuitenkin isälleen päivittäin, koska aina on jotain tiedotettavaa esim. Tavaroista, palveluista, joulu/ synttärilahjoista (viimeistään 6kk ennen pitää ruveta toivomaan, että varmasti saa haluamansa Applen tuotteen tai matkan). Omia lapsia en edes halua, koska nykyteinien minäminä-ihkutus-lisää roinaa -kulttuuri on mielestäni niin ällöä.

[/quote]

Tuo on niin totta. Asun uusperheessä, jossa nykyisen vaimoni teinityttö. Siis mikään ei kelpaa, edes normaaliruoka. Aina pitää olla uusimmat läppärit, kännykät sun muut ja matkalle pitää päästä vähintään 3 kertaa vuodessa, koska "kaikki tekee niin". Todella rasittavaa. Päivät ja illat sitten meneekin erilaisia tavaroita netistä katsellessa.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 09:57"]

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 08:02"]

Elän uusperheessä, koska ainoa mies joka minut kelpuutti oli eronnut ja hänellä on lapsi (en ole se perinteinen söpö, trendikäs, trendikästä urheilua harrastava, kiltti ja kikatteleva naisihminen, joten kolmikymppisenävalinnanvara oli aika suppea)Lapsi tosin on jo teini, joten hän on meillä aika vähän. Kaverit alkavat olla jo tärkeämpiä, soittaa kuitenkin isälleen päivittäin, koska aina on jotain tiedotettavaa esim. Tavaroista, palveluista, joulu/ synttärilahjoista (viimeistään 6kk ennen pitää ruveta toivomaan, että varmasti saa haluamansa Applen tuotteen tai matkan). Omia lapsia en edes halua, koska nykyteinien minäminä-ihkutus-lisää roinaa -kulttuuri on mielestäni niin ällöä.

[/quote]

Tuo on niin totta. Asun uusperheessä, jossa nykyisen vaimoni teinityttö. Siis mikään ei kelpaa, edes normaaliruoka. Aina pitää olla uusimmat läppärit, kännykät sun muut ja matkalle pitää päästä vähintään 3 kertaa vuodessa, koska "kaikki tekee niin". Todella rasittavaa. Päivät ja illat sitten meneekin erilaisia tavaroita netistä katsellessa.

[/quote]

Meidän yhteiset lapset, esiteinit, tekee samaa, mutta ei se sitä tarkoita ettäkö niiden vaatimusten mukaan toimittaisiin. Saahan sitä toivoa ja muut saavat reissata niin paljon kuin haluavat, meillä aikuiset päättävätmihin on rahaa. Sellaisia ne teinit tuppaa olemaan, järki palailee päähän sitten vähän vanhempana.

Et lukenut viestiäni. Asuimme yhdessä minä, lapseni ja mies. Lapsi asui kaukana meistä ja oli meillä kesälomilla aiemmin tuo välimatkan takia.

Isä on onneton vässykkä, joka ei jaksa kasvattaa. Tähän asti se on mennyt niin, että minä olen kasvattanut omat lapseni ja mies on kulkenut mukana. Nyt luulee, että jatkan samaan malliin. Että hänen lapsensa menee siinä samalla. Ei todellakaan mene, kun ohan peristavat ovat hukassa.

Kännykällä kirjoittelen ja kirj.virheet johtuvat ihan siitä. Nro 24 jnejne

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 10:00"]

Et lukenut viestiäni. Asuimme yhdessä minä, lapseni ja mies. Lapsi asui kaukana meistä ja oli meillä kesälomilla aiemmin tuo välimatkan takia. Isä on onneton vässykkä, joka ei jaksa kasvattaa. Tähän asti se on mennyt niin, että minä olen kasvattanut omat lapseni ja mies on kulkenut mukana. Nyt luulee, että jatkan samaan malliin. Että hänen lapsensa menee siinä samalla. Ei todellakaan mene, kun ohan peristavat ovat hukassa.

[/quote]

silloinhan ongelma on miehessäsi ja sinussa, teidän on selvitettävä miten teidän perheessä hoidetaan lastenkasvatus. Ei se sen lapsen syy ole, millaisia vanhemmat sattuvat olemaan. Kai te olette jutelleet tällaisista ennen yhteenmuuttoa?

T

Edelleenkin oli täysi yllätys, että lapsi asuu meidän luonamme.

Apua on haettu perheneuvolastakin. Koen vain, että takkini on tyhjä. En minä tätä lasta pysty yksin kasvattamaan. Enkä edes halua sitä tehdä.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 10:14"]

Edelleenkin oli täysi yllätys, että lapsi asuu meidän luonamme. Apua on haettu perheneuvolastakin. Koen vain, että takkini on tyhjä. En minä tätä lasta pysty yksin kasvattamaan. Enkä edes halua sitä tehdä.

[/quote]

Silloin sun pitää saada mies siihen päävastuuseen. Olisihan se surullista erota tuollaisen asian vuoksi, vaikka jotenkin kuulostaa rivien välistä siltä, että olet kyllästynyt mieheenkin?