Eikö Suomessakin vielä 60-luvulla ollut laki ettei nainen saanut mennä yksin

Birgitta Ralli kirjoitti:

Kyllähän tuo sääntö oli laadittu naisten suojaksi. Yksin tai naisporukassa ravintolaan mennyt nainen oli altis joutumaan epämääräiseen seuraan ja tulevan hyväksikäytetyksi. Yksin istuessaan hän saattoi juoda enemmän alkoholia kuin seurassa tullut ja humaltua liikaa. Hänen saatolleen pyrittiin innokkaasti ja juovuksissa hän saattoi suostua lähtemään itselleen sopimattomaan seuraan. Ainakin helpommin kuin miesseurassa tullut. Siihen aikaan ei ollut ehkäisyvälineitä tai niitä oli vaikea saada. Abortti oli laiton.  Yhteiskunta ei halunnut lähteä raiskausselvittelyihin, saati elättämään mahdollisia aviottomia lapsia.  Sääntö suojeli yhteiskuntaakin. Eihän miehet keskenään viitsineet ravintoloissa paljon oleskella.  Rahaakaan ei aiemmin liioin ollut ravintoloissa istuskeluun. Minusta olisi hyvä, jos tuo tapa olisi vieläkin käytössä. 

Ajattelet täysin samalla tavalla kuin talebanit. Naisia on suojeltava sulkemalla heidät koteihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä irvokkaampaa on, että rаiskаus avioliitossa kiellettiin 1994.

Tuo on yksi vähä-älyisimpiä juttuja. 

Sitä ennen siitä tuomittiin väkisinmakaamisen tms. nimikkeellä. Ei se koskaan laillista ole Suomessa ollut. Vaikka rikosnimike olisikin ollut eri. 

PASKAA SUOLLAT!

Raiskaaminen oli laillista avioliitossa Suomessa. Se on fakta. Ei ollut mitään eri rikosnimikettä.

Vierailija kirjoitti:

No kuka nykyäänkään menee yksin ravintolaan. 

Aika pirun harva. 

Näissä entisaikojen muisteloissa voi aina käyttää vähän järkeäkin. 

Minä ainakin menen aina yksin ravintolaan. Me kaikki emme ole sieluttomia laumaeläimiä kuten te perseenreikäpersut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa. 

Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.

Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.

Eroaminen ei käynyt myöskään ilman pätevää syytä, jos puoliso vastusti eroa.

Eräs naapurin vaimo haki eroa juoposta ja väkivaltaisesta miehestä.

Perusteena erolle oli tapaus, jossa nainen joutui pakenemaan kirveen kanssa riehunutta miestä.

Todistajana oli hieman yksinkertainen naapuri, joka kysyttäessä tapauksesta sanoi: "Siinä ne juoksi niin että paska vaan lensi!".

Todistus jätettiin huomiotta epäasiallisen kielenkäytön takia, eikä eroa myönnetty.

Birgitta Ralli kirjoitti:

Kyllähän tuo sääntö oli laadittu naisten suojaksi. Yksin tai naisporukassa ravintolaan mennyt nainen oli altis joutumaan epämääräiseen seuraan ja tulevan hyväksikäytetyksi. Yksin istuessaan hän saattoi juoda enemmän alkoholia kuin seurassa tullut ja humaltua liikaa. Hänen saatolleen pyrittiin innokkaasti ja juovuksissa hän saattoi suostua lähtemään itselleen sopimattomaan seuraan. Ainakin helpommin kuin miesseurassa tullut. Siihen aikaan ei ollut ehkäisyvälineitä tai niitä oli vaikea saada. Abortti oli laiton.  Yhteiskunta ei halunnut lähteä raiskausselvittelyihin, saati elättämään mahdollisia aviottomia lapsia.  Sääntö suojeli yhteiskuntaakin. Eihän miehet keskenään viitsineet ravintoloissa paljon oleskella.  Rahaakaan ei aiemmin liioin ollut ravintoloissa istuskeluun. Minusta olisi hyvä, jos tuo tapa olisi vieläkin käytössä. 

Päinvastoin. Laki oli laadittu miesten suojelemiseksi.

Jos naisia olisi suojeltu, olisi abortti ollut täysin vapaa, ja miehiltä kielletty ravntolaan meno.

Elämä entisaikaan kuulostaa hirveältä. Olen niin onnellinen että saan elää 2020-luvulla.

Anoppi ja appi olivat ravintola-alalla. He ihmettelivät, ettei nainen saanut mennä yksin ravintolaan asiakkaaksi mutta ravintolassa sai kyllä olla töissä naisia. Anoppi oli baarimestari. 

Siihen aikaan ei ollut lastenhoito-ongelmiakaan. Kun molemmilla oli iltavuoro, niin lapsi otettiin mukaan. Miehen isoveli on nukkunut Kalastajatorpan baaritiskin alla (tapahtunut vuonna 1956)

He olivat myös ostaneet asunnon, johon muuttivat, mutta hups - eivät olleet vielä naimisissa. Isännöitsijä oli ilmestynyt muutaman päivän päästä ovelle ilmoittamaan, ettei siinä talossa suvaita susipareja. Ei ollut auttanut tieto siitä, että omistavat asunnon ja että ovat menossa naimisiin parin viikon päästä. Anopin oli muutettava sukulaisten nurkkiin siksi kunnes olivat naimisissa. Tapahtui 1953.

Entä sitten? Ap ei selvästikkään ole elänyt ko. aikana, joten tuo toiminta ei ole tainnut juurikaan vaikuttaa hänen elämäänsä?

Pitäisikö meidän seuraavaksi voivotella Isovihan aikaisia orjuutuksia? Tai jääkauden kovia elinolosuhteita?

Kysymys oli Alkon ohjeistuksesta. Alkohan oli paljon enemmän kuin pelkkä viinakauppa ja valmistaja, nimittäin valvova viranomainen.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1553753