Lue keskustelun säännöt.
Eikö Suomessakin vielä 60-luvulla ollut laki ettei nainen saanut mennä yksin
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Eikä anniskeluravintoloita saanut olla kuin kaupungeissa tai kauppaloissa. Kuten ei Alkojakaan. Vuoteen 1969 maaseutu oli täysin alkoholivapaata aluetta.
Vuonna 1968 suomalaisista naisista vielä 40% oli täysin raittiita. Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Nykyisin raittiiden osuus suomalaisista aikuista on noin 12—15 prosenttia siten, että raittiiden naisten osuus on hieman suurempi suhteessa miehiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä 50- ja 60-luvulla nainen saattoi saada opiskelupaikan, mutta menettää sen jos sattui tulemaan raskaaksi.
Vähän joka askeleella nainen kohtasi erilaisia esteitä ja vaikeuksia, jotka johtuivat ainoastaan siitä minkälaisia ennakkoluuloja yhteiskunnassa naisista oli.
Birgitta Ralli kirjoitti:
Kyllähän tuo sääntö oli laadittu naisten suojaksi. Yksin tai naisporukassa ravintolaan mennyt nainen oli altis joutumaan epämääräiseen seuraan ja tulevan hyväksikäytetyksi. Yksin istuessaan hän saattoi juoda enemmän alkoholia kuin seurassa tullut ja humaltua liikaa. Hänen saatolleen pyrittiin innokkaasti ja juovuksissa hän saattoi suostua lähtemään itselleen sopimattomaan seuraan. Ainakin helpommin kuin miesseurassa tullut. Siihen aikaan ei ollut ehkäisyvälineitä tai niitä oli vaikea saada. Abortti oli laiton. Yhteiskunta ei halunnut lähteä raiskausselvittelyihin, saati elättämään mahdollisia aviottomia lapsia. Sääntö suojeli yhteiskuntaakin. Eihän miehet keskenään viitsineet ravintoloissa paljon oleskella. Rahaakaan ei aiemmin liioin ollut ravintoloissa istuskeluun. Minusta olisi hyvä, jos tuo tapa olisi vieläkin käytössä.
Juuri tuollaisten sovinististen ja holhoavien asenteiden takia naisia syrjittiin. Taidat itse elää vielä 50-luvulla, kun asennevammat ovat noin pahat.
Tulee vielä 60- ja 70-luvulta mieleen se kun e-pillerit tulivat Suomeen. Toki ne olivat todella merkittävä uudistus, koska vihdoin nainen saattoi itse päättää (ainakin teoriassa) haluaako lapsia vai ei, ja milloin.
Mutta pillerit tuotiin markkinoille ilmeisesti liian vahvoilla hormoniannoksilla, joten naiset joutuivat kokemaan kaikenlaisia aika rankkoja sivuoireita. Yks meidän perhetuttava sai pillereistä jopa eräänlaisen aivohalvauksen, joka meni kyllä sitten ohi. Monilla naisilla oi myös päänsärkyä. Muistan itse saaneeni kerran nuorena kovan migreenimäisen kohtauksen, vaikka en siis koskaan ole oikeasti migreeniä sairastanut ennen enkä sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
Höpöhöpö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takavuosina naiset olivat niin kovia myymään "tavaraansa", että piti ihan laki säätää sitä estämään. Nykyään on sitten onlyfans sivustot yms. kiertotiet.
Eiköhän se ole nimenomaan nykyään, kun monet naiset ovat kovia myymään itseään.
Sitten on vielä niitäkin naisia, jotka eivät ikinä alentaisi itseään kauppatavaraksi.
Ei ole mitään syytä kutsua seksin myymistä ”itsensä myymiseksi” yhtään enempää kuin missään muussakaan työssä.
Tai toisaalta, kuten Tuomari Nurmio sanoitti:
”Jokainen myy itseään, päätään, käsiään tai p*rsettään.”
Henkisesti raskasta seksin myyminen varmasti on. En paheksu, enkä kadehdi. Kumpaakaan.
Useimmille se olisi aivan hirveää hommaa. Mut eivät monet pystyisi moniin muihinkaan duuneihin. Itse en esim. käsittelemään ruumiita. Kunnioitan, mut henkilökohtaisesti olen kauhuissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
Höpöhöpö!
Valitettavasti pitää täysin paikkansa. Olimme joutua kadulle, ellei olisi isoisäni liikesuhteilla saatu vuokrakämppää. Tämä tapahtui vuonna 1976.
Itse kun etsin vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta vuonna 1998 ja olin juuri maisterintutkintoni loppusuoralla, en löytänyt asuntoa, koska useampi vuokranantaja piti opiskelijoita "epäluotettavina renttuina".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
60-luvulla Pirkanmaalla pikkukaupungissa oli näin. Äidin serkku tuli meille maalle lastensa kanssa, itki ja täytti asuntohakemuksia, ajoi tunnin työmatkaa suuntaansa. Oli teollisuudessa toimistotyöntekijänä. Muistan tän, olin kahdeksanvuotias.
Höpöhöpö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
60-luvulla Pirkanmaalla pikkukaupungissa oli näin. Äidin serkku tuli meille maalle lastensa kanssa, itki ja täytti asuntohakemuksia, ajoi tunnin työmatkaa suuntaansa. Oli teollisuudessa toimistotyöntekijänä. Muistan tän, olin kahdeksanvuotias.
Höpöhöpö!
Äh, lainaus väärin. Mun Pirkanmaa-muisto oli vastaus ”höpöhöpölle”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö noi kaikki 50-60 luvun esiintyjät ollut holisteja ja narkkareita ??
60-luvulla, ja olisiko ollut vielä 70-luvlle tultaessa naiset eivät saaneet käyttää housuasua monilla työpaikoilla, esim. pankissa. Hoitajien työasu, virkapuku, oli epämukava, joustamaton ja tyköistuva paitamekko. Naispuoliset sairaanhoitajat eivät saaneet käyttää housuasua.
Voi elämän kevät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä irvokkaampaa on, että rаiskаus avioliitossa kiellettiin 1994.
Tuo on yksi vähä-älyisimpiä juttuja.
Sitä ennen siitä tuomittiin väkisinmakaamisen tms. nimikkeellä. Ei se koskaan laillista ole Suomessa ollut. Vaikka rikosnimike olisikin ollut eri.
Kandee ottaa selvää, lue tästä
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste22016/seksuaalirik…
Eli voitiin tuomita pakottamisena tai pahoinpitelynä, jolloin tuomiot olivat lievempiä. Toki jos nainen edes pystyi osoittamaan että jotain oli tapahtanut.
Eikä nuo vanhakantaiset asenteet ole valitettavasti vielä hävinneet täysin nytkään, kuten näkee tästä
Niitä nimittelyjä tulee aina uskonnoista . Tavalliset ihmiset ei nimittele. Uskonnot kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Birgitta Ralli kirjoitti:
Kyllähän tuo sääntö oli laadittu naisten suojaksi. Yksin tai naisporukassa ravintolaan mennyt nainen oli altis joutumaan epämääräiseen seuraan ja tulevan hyväksikäytetyksi. Yksin istuessaan hän saattoi juoda enemmän alkoholia kuin seurassa tullut ja humaltua liikaa. Hänen saatolleen pyrittiin innokkaasti ja juovuksissa hän saattoi suostua lähtemään itselleen sopimattomaan seuraan. Ainakin helpommin kuin miesseurassa tullut. Siihen aikaan ei ollut ehkäisyvälineitä tai niitä oli vaikea saada. Abortti oli laiton. Yhteiskunta ei halunnut lähteä raiskausselvittelyihin, saati elättämään mahdollisia aviottomia lapsia. Sääntö suojeli yhteiskuntaakin. Eihän miehet keskenään viitsineet ravintoloissa paljon oleskella. Rahaakaan ei aiemmin liioin ollut ravintoloissa istuskeluun. Minusta olisi hyvä, jos tuo tapa olisi vieläkin käytössä.
Q
Pyh. Syy oli se, että yksin ravintolaan menevää naista pidettiin prostituuttina.
Itsensä myyminen oli ennen kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
Höpöhöpö!
Valitettavasti pitää täysin paikkansa. Olimme joutua kadulle, ellei olisi isoisäni liikesuhteilla saatu vuokrakämppää. Tämä tapahtui vuonna 1976.
Itse kun etsin vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta vuonna 1998 ja olin juuri maisterintutkintoni loppusuoralla, en löytänyt asuntoa, koska useampi vuokranantaja piti opiskelijoita "epäluotettavina renttuina".
Äiti ja isä eros 1973. Ei kyllä silloin ollut koskaan kyse mistään "huonosta naisesta". Äitis kerto sulle valkoisen valheen.
Jos vielä kovin vanhaksi elän, niin nauran, kun vuotta 2021 pidetään barbarian aikana jossain vauvan vastikkeessa. Niin varmasti tulee tapahtumaan!
Muistaako joku vielä käsitteen saunasormus? Tarvittiin muinoin, kun tarvittiin säästösyistä hyvän mieskaverin kanssa hotellihuone...
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla, ja olisiko ollut vielä 70-luvlle tultaessa naiset eivät saaneet käyttää housuasua monilla työpaikoilla, esim. pankissa. Hoitajien työasu, virkapuku, oli epämukava, joustamaton ja tyköistuva paitamekko. Naispuoliset sairaanhoitajat eivät saaneet käyttää housuasua.
Voi elämän kevät!
Ja meidän koulussa, Tyttönorssissa, jonka aloitin 60-luvun puolivälissä, muistutti rehtori aamunavauksessa, ennen joulujuhlaa tai päättäjäisiä, että juhlaan ei sitten tulla housuasussa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ollut kuin 80 lukua kun alkon jonossa oli totinen tunnelma. Ei paljoa naureskeltu.
mies53v
Tiskin takaa ostettiin viina ja tiskin takaa ostettiin kyllä ruokakin. Yksi kahvipaketti ja myyjä haki hyllystä kahvipaketin tiskille.
Tiskin takaa on ostettu ruokaa viimeksi 60-luvulla. Olen kotoisin Pohjois-Suomen pikkupitäjästä ja kyllä sielläkin oli jo 70-luvun alkupuolelta lähtien valintamyymälöitä.
Alkoon valintamyymälät tulivat/yleistyivät vasta 90-luvulla. Helsingin Hallituskadun Alko oli pitkään Suomen ainoa valintamyymälä-Alko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Ymmärtää miksi ennen miehet halusivat naimisiin :D
Naimisiinmeno johtui ns. vanhanpiian (ja -pojan) verosta. Sinkkuja verotettiin naimattomuudesta vuoteen -75 asti.
Elitkö sinä silloin naisena vai mistä ihmeestä sinä muka kuvittelet tietäväsi, miten naisilla meni silloin ja mitä he ajattelivat?