Eikö Suomessakin vielä 60-luvulla ollut laki ettei nainen saanut mennä yksin
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Prostituutio oli taustalla. Pietarissa vielä 10 vuotta sitten ei päästetty paikallisia naisia hotellien auloihin, jos eivät asuneet samassa hotellissa. En tiedä nykyhetkestä.
Muistan käyneeni Leningradissa kauan sitten ja tuo oli systeeminä eli ei voitu sopia, että nähdään ala-aulassa, koska sieltä häädettiin samantien ulos. Siinä sitten yritti selittää, että asun täällä - passi oli tietty otettu hotellivierailta pois eli ei voinut sitäkään näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos halusi juoman ravintolassa piti tilata myos ruokaa. Pelkkaa viinilasillista ei saanut.
Tämä saisi palautua! Hillitsisi pahimpia räyhääjiä, kun verensokeri pysyisi vähän tasaisempana.
60-luvulla harvalla oli diabetes tai sen esimuoto, joten verensokeri ei heitellyt miten sattuu edes alkoholia juodessa.
Miten selität sen, että tiedän useampia 1960-luvulla sokeritautiin kuolleita? Yhden hautajaisissakin ehdin olemaan. Niin, sehän ei tosiaan ollut ainakaan kansan kielessä diabetes vaan sokeritauti, ja vakavasti sairailla piti olla aina mukana sokeria.
Tiedoksi edellisen lainauksen kirjoittajalle, että se "ruoka" piti vaan tilata, mutta ei sitä tarvinnut syödä. Tilauksella ei ollut mitään vaikutusta verensokeriin. Koko illan ravintolaa kiertäneet annokset eivät ole legendaa vaan totisinta totta. Kuten sekin, että joku onneton niitäkin joskus erehtyi syömään.
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Jos aikoi yhteisen huoneen saada, niin naimisissa piti olla. Sitä en tiedä pitikö se vihkitodistuksella todistaa. Muutenhan vaikka ”susipari” olisi voinut yrittää lyöttäytyä samaan huoneeseen.
Sillon 60-luvulla oli ongelmana avoparit joista nainen oli tullut raskaaksi esim. 3 vuotta kestäneen avoliiton aikana. Kun laillista aborttia ei saanut, mies häippäsi helposti karkuun avoliitosta ettei joutuisi maksajaksi. Kun tämä lapsi sitten oli syntynyt sen ajan lain mukaan aviottomana, hänestä lastenvalvoja määräsi oikeudenkäynin isyyden selvitämissksi. Joskus oli raastuvassa hämmentäviä tapauksia, jossa joku mies väitti olevansa ehdottimasti juuri tämän lapsen isä., mutta isäksi oli jo papereihin merkitty joku mies joka ei puoleentoista vuoteen ollut nähnyt tätä lapsen äitiä. Mies oli ehlä edellinen avo- tai asuinkumppani tai useimmiten edellinen aviomies ja erö oli tullut virallisesti juuri n. 10 kuukatta sitten. Silloinhan ei dna testeihin voinut velä luottaa.
Laki ei hakenut biologista isää vaan mahdollista siittäjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos halusi juoman ravintolassa piti tilata myos ruokaa. Pelkkaa viinilasillista ei saanut.
Tämä saisi palautua! Hillitsisi pahimpia räyhääjiä, kun verensokeri pysyisi vähän tasaisempana.
60-luvulla harvalla oli diabetes tai sen esimuoto, joten verensokeri ei heitellyt miten sattuu edes alkoholia juodessa.
Kyllä diabetesta silloinkin oli. Puhuttiin sokeritaudista. Siihen aikaan monen diabeetikon hoitotasapaino oli erittäin huono. Muistan tämän hyvin. Monelta amputoitiin jalka tai molemmat diabeteksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Takavuosina naiset olivat niin kovia myymään "tavaraansa", että piti ihan laki säätää sitä estämään. Nykyään on sitten onlyfans sivustot yms. kiertotiet.
Eiköhän se ole nimenomaan nykyään, kun monet naiset ovat kovia myymään itseään.
Sitten on vielä niitäkin naisia, jotka eivät ikinä alentaisi itseään kauppatavaraksi.
Tampereella oli ravintola "Oskarinhovi" jonka ns naistentanssit olivat suoranainen legenda - ainoa mesta eteläisen Suomen alueella jossa yksinäinen nainen sai käydä viettämässä iltaa.
https://yle.fi/uutiset/3-5559675
Vanhentuneista laeista saa joskus hupia, länsinaapurin puolella jos on todistettavasti aatellisäätyinen ja joutuu vaikkapa humaltuneena putkaan, on oikeus vaatia tuoreet pahnat makuualustaksi...
Vierailija kirjoitti:
Eikä anniskeluravintoloita saanut olla kuin kaupungeissa tai kauppaloissa. Kuten ei Alkojakaan. Vuoteen 1969 maaseutu oli täysin alkoholivapaata aluetta.
Oli siellä korpikuusen kyyneleet...
Helsingissä oli aika vähän prostitutiota. Piatarista ei vo puhua edes samaan aikaan. Suomessa ei tarvinnut maksaa, meni vähän pojosemmaksi vain. Ja v. 1975 naiset jo pääsivät ravintolaan jo yksin ja kaksin. Avoliittokin alkoi olla hyväksyttävä, ehkä alkuun sellaisena koeaikana avioliitolle. Mutta muualla Eurooassa ei saanut
vuokra-asuntoa, jos ei ollut vihitty. esim. Italia ja Saksa. Serkku meni juuri siksi Saksassa naimisiin. jatkuu edelleen se avoparien syynämienen, ei vuokra-asuntoon esim. Italiassa. Eihän suomessa voinut mennä töihinkään 50-luvulla. Mies saattoi haea pois. Alkholia myytiin viinakortilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
Vierailija kirjoitti:
Huhuh.
Ei kai se nyt mikään laki ollut, vaan vanha käytäntö, jota noudatettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se laki ollut, mutta ravintolat eivät yleensä päästäneet naisia sisälle ilman miesseuraa.
Kyllä se oli laki. Ja ravintoiden painostuksen takia siitä luovuttiin. Käytännössä kaikki ravintolat alkoivat päästää yksinäisiä naisia sisään heti lakimuutoksen jälkeen.
Mikä laki? Olisiko jotain lähdettä?
Sovinismia vain.
Ei yksin ravintolaan
Vielä 1960- ja 1970-luvuilla naiset eivät päässeet yksin ravintolaan ilman miespuolista seuraa. Se ei tosin perustunut lakiin, vaan oli ravintoloiden yleinen käytäntö. Vuonna 1970 yksinäinen nainen saatettiin päästää ravintolaan syömään, mutta niin kutsuttuihin tanssiravintoloihin pääsy oli edelleen kielletty, jos herraseuraa ei ollut. Muutos tapahtui vasta noin vuoden 1977 aikoihin.Ei tainnut koskea ylioppilasravintoloita kuten Botta, Tavastia, KY tai Vanhan Kellari.
Ei, okoska nehä ovat osakuntien paikkoja, eli yliopiston opiskelijoiden pyörittämiä.
Jos äitini nuoruudessa 1950- ja 60-luvun taitteessa, Helsingissä yksin oleva nainen tai tyttökaverukset saattoivat mennä ilman miesseuraa juuri osakunnan tansseihin. Sellaisessa äitinkin tapasi sitten isäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se laki ollut, mutta ravintolat eivät yleensä päästäneet naisia sisälle ilman miesseuraa.
Kyllä se oli laki. Ja ravintoiden painostuksen takia siitä luovuttiin. Käytännössä kaikki ravintolat alkoivat päästää yksinäisiä naisia sisään heti lakimuutoksen jälkeen.
Mikä laki? Olisiko jotain lähdettä?
Sovinismia vain.
Ei yksin ravintolaan
Vielä 1960- ja 1970-luvuilla naiset eivät päässeet yksin ravintolaan ilman miespuolista seuraa. Se ei tosin perustunut lakiin, vaan oli ravintoloiden yleinen käytäntö. Vuonna 1970 yksinäinen nainen saatettiin päästää ravintolaan syömään, mutta niin kutsuttuihin tanssiravintoloihin pääsy oli edelleen kielletty, jos herraseuraa ei ollut. Muutos tapahtui vasta noin vuoden 1977 aikoihin.Tämä on totta, koska muistan että itse teininä joskus 70-luvun lopussa kyselin äidiltä asioita ja olin kauhistunut kun äiti kertoi ettei hänen nuoruudessaan päässyt noin vain ravintolaan yksin tai tyttökaverin kanssa. Itse menin heti kun täyti 18-v bilettämään, eikä noista säännöistä ollut enää tietoakaan.
Roskaa! Lainaat tätä:
http://www.kysy.fi/kysymys/mina-vuonna-naiset-paasivat-yksin-ravintolaa…
> Vielä vuonna 1970 ilmestynyt käytösopas neuvoi että nainen sai mennä ravintolaan yksinään aterioimaan, mutta hänen tuli välttää tanssiravintoloita. Seitsemän vuotta myöhemmin opas katsoi että yksinäinen nainen tai naisseurue saattoi mennä empimättä myös tanssiravintolaan.
Vuonna 1970 lainattu teksti oli selvästi jonkun pölvästin kirjoittama. Vuonna 1977 kirjoitettiin jo pitkän ajan käytännöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja esim. hotelliin ei välttämättä päässyt jos ette olleet kihloissa tai naimisissa.
Myös vuokra-asunnon saaminen oli hankalaa jos oli avopari. Käytännössä monet joutuivat naimisiin vasten tahtoaan, vaikka olisivatkin halunneet pysyä vain avoliitossa.
Eroaminenkin oli naisille hankalaa. Kun mun vanhemmat erosi 70-luvulla ei valtionvirastossa työskennellyt äitini (ja me kaksi lasta) saanut vuokrattua asuntoa, koska häntä pidettiin "huonona" naisena.
Nimenomaan se eronnut nainen oli aina huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos halusi juoman ravintolassa piti tilata myos ruokaa. Pelkkaa viinilasillista ei saanut.
Tämä saisi palautua! Hillitsisi pahimpia räyhääjiä, kun verensokeri pysyisi vähän tasaisempana.
60-luvulla harvalla oli diabetes tai sen esimuoto, joten verensokeri ei heitellyt miten sattuu edes alkoholia juodessa.
Kyllä diabetesta silloinkin oli. Puhuttiin sokeritaudista. Siihen aikaan monen diabeetikon hoitotasapaino oli erittäin huono. Muistan tämän hyvin. Monelta amputoitiin jalka tai molemmat diabeteksen takia.
Pitää paikkansa. Eräällä perhetutullamme oli aikuistyypin diabetes ja oli jo kovin huonokuntoinen kun olin lapsi. Häneltä jouduttiin myös amputoimaan jalka sitten jossain vaiheessa ja hän menehtyi tautiin kun olin vajaa kolmekymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Eikä anniskeluravintoloita saanut olla kuin kaupungeissa tai kauppaloissa. Kuten ei Alkojakaan. Vuoteen 1969 maaseutu oli täysin alkoholivapaata aluetta.
Tai siis oikeasti vuoteen 1969 maaseutu oli laillisen alkoholin myynnistä vapaata aluetta. Alkoholivapaata se ei ollut nähnytkään.
Vierailija kirjoitti:
Tampereella oli ravintola "Oskarinhovi" jonka ns naistentanssit olivat suoranainen legenda - ainoa mesta eteläisen Suomen alueella jossa yksinäinen nainen sai käydä viettämässä iltaa.
Aah... vanha kunnon Hovin kinkkubingo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli. Monella naisella oli myöskin mieli paremmassa kunnossa kuin nykyään.
mies53v
Silloin mieliä ei pahemmin seurailtua ja diagnosoitu.
No ei, mutta silloin eläneenä tiedän kokemuksesta, että asiat oli paremmin - naisilla.
mies53v
Olet elänyt sokeana. Ei todellakaan olleet. Monella naisella oli juoppo mies, joka pahoinpiteli vaimoaan, eikä siihen kukaan puuttunut. Ei naapurit, eikä poliisi.
Eroaminen oli hankalaa, koska asenteet olivat naista halveksivia, häntä pidettiin syyllisenä.
Kaikenlaista joutui jo tyttönä kokemaan, jolle siihen aikaan ei tehty mitään, mutta olisi tänään rikos tai ainakin moraalisesti tuomittavaa.
Mietipä itse minkälaista sunkin elämä olisi ollut naisena.
Jokainen, joka väittää, että sellainen laki on ollut, etsiköön sen todisteeksi. Finlexissä on lakea ammoisista ajoista, alkaen ainakin vuodesta 1734.
Väitän, että ei sellaista lakia ole Suomen itsenäisyyden aikana ollut. Ne ovat olleet jotain paikallisia järjestyssääntöjä, vai mitä ne kaupunkien omat säädökset olivatkaaan, ja ravintoloiden omia päätöksiä.
Se on totta, että ilman ruokaa ei saanut anniskella alkoholia. Melkoisia muumioita olivat ne leivät, jotka kiersivät koko illan pöydästä toiseen.