Lue keskustelun säännöt.
En halua aviomiestäni mukaan synnytykseen - riita
26.08.2021 |
Meillä on raskauspuolivälissä ja ollaan puhuttu paljon lähestyvästä synnytyksestä. Mieheni sanoi, että haluaa ilman muuta mukaan tilanteeseen tsemppaamaan ja pitämään kädestä, tahtoo nähdä lapsensa tulevan maailmaan. Näin on hänen veljensä ja muutkin ystävänsä tehneet.
En tiedä miksi, mutta en todellakaan halua miestäni tähän tilanteeseen. Minusta synnytys oma ja todella henkilökohtainen asiani, siis ihan kuin vaikka wc:ssä tai gynellä käynti. En halua ketään ylimääräistä huoneeseen katsomaan paljasta alapäätäni (anteeksi tämä) ja todistamaan kaikkea sitä sotkua ja tuskaa. En vain halua ja ajatuskin ahdistaa olla siinä avuttomana ja kärsivänä…
Synnytyksen jälkeen tuore isä on tottakai tervetullut heti katsomaan vauvaa ja tutustumaan uuteen perheenjäseneen mutta itse tuo h-hetki on sellainen, jonka oikeasti haluan hoitaa itse vain sairaanhoidon ammattilaisten kanssa. Olenko nyt ihan todella paha ja itsekäs?
Kommentit (457)
Vierailija kirjoitti:
Sinä saat päättää, sinä siinä synnytät.
Nimenomaan. Se voi vaikuttaa yllättävän paljon synnytyksen kulkuun, jos joutuu hermoilemaan miehen läsnäoloa näkemässä kaiken, myös ne ulosteet ja ulosteen hajut, esimerkiksi. Se taas voi vaikuttaa lapsen turvalliseen syntymiseen ja terveyteen,jos et pysty keskittymään. Mies voi olla huoneessa, kun odotellaan itse h-hetkeä. Mutta kun alapääosasto paljastetaan, hän saa mennä käytävä än odottamaan, olisijo se ok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP ei varmaankaan ole mitenkään alastomuuden suhteen estynyt. Minä itseasiassa ymmärrän hyvin, ei kuulosta kovin houkuttelevalta että synnyttäessä mies pällistelelisi siellä haarojen takana kaikkea sitä sotkua, p*skaa, repeävää alapäätä ja verta..
En näe mitään ongelmaa siinä, että kumppani pysyttelee vierellä siis kasvojen lähellä. Näin haluaisin itsekin asian olevan jos joskus synnyttäisin ( vaikka lapsettomana pysyn todennäköisesti).
Ongelma olisi siinä, jos kumppania pyytää pysymään lähellä ja "etupuolella" mutta hän sitten kuitenkin menee pällistelemään haaroja, koska "hänellä on täysi oikeus" nähdä se kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No, vaikutat tosi estyneeltä ja omituiselta, jos esim. alastomuus oman miehesi läsnäollessa ahdistaa. Kannattaa mennä terapiaan. Sinänsä tuo on tietysti täysin sinun päätettävissä, ei sinne ketään tule ellei potilas halua. Ihan niinkuin muissakin toimenpiteissä, eipä perheenjäsenet ole tervetulleita toljottamaan sitä toimitusta jos potilas kieltää.
Eiköhän synnytyksen alastomuus ole hieman erilaista, kuin muulloin. Ulosteet kun usein tulee, ja ksikenmoista suolenpätkää mitä lie. Eikä ehdi olla kauneimmillaan, jos sellaisesta haaveilee. Moni käy yksin lääkärissä ja gynekologillakin, miksi tämä olisi poikkeus? Toki ne tunnit, kun odotellaan, voi toinen olla rinnalla. Ennenvanhaan oli itsestään selvää, ettei mies tule. Nykyään miesten pitäisi olla kotiäitinä kun puolet ajasta, vaikka se ei sopisi kummallekaan. Moni mies ja nainen olettaa nykyään, että synnytyksessä kuuluu olla, eikä uskalla sanoa eriävä mielipidettään. On kötilöitä, joiden mielestä olisi fiksumpaa pitää Mus huoneen ulkopuolella ainakin ponnistus aiheen ja tutkimusten ajan.
Vierailija kirjoitti:
AP ei varmaankaan ole mitenkään alastomuuden suhteen estynyt. Minä itseasiassa ymmärrän hyvin, ei kuulosta kovin houkuttelevalta että synnyttäessä mies pällistelelisi siellä haarojen takana kaikkea sitä sotkua, p*skaa, repeävää alapäätä ja verta..
En näe mitään ongelmaa siinä, että kumppani pysyttelee vierellä siis kasvojen lähellä. Näin haluaisin itsekin asian olevan jos joskus synnyttäisin ( vaikka lapsettomana pysyn todennäköisesti).
Ongelma olisi siinä, jos kumppania pyytää pysymään lähellä ja "etupuolella" mutta hän sitten kuitenkin menee pällistelemään haaroja, koska "hänellä on täysi oikeus" nähdä se kaikki.
Naista voi häiritä myös se hallitsematon tilanne hikisenä kaksoisleukaoliona puuskuttaen ja mekot valuen, selluliitti erottuen jännittyneissä jaloissa, jos yleensä pyrkii olemaan parhaimmillaan. Ja se on ihan ymmärrettävää ja voi olla jopa traumatisoivaa, koska olemme yksilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei varmaankaan ole mitenkään alastomuuden suhteen estynyt. Minä itseasiassa ymmärrän hyvin, ei kuulosta kovin houkuttelevalta että synnyttäessä mies pällistelelisi siellä haarojen takana kaikkea sitä sotkua, p*skaa, repeävää alapäätä ja verta..
En näe mitään ongelmaa siinä, että kumppani pysyttelee vierellä siis kasvojen lähellä. Näin haluaisin itsekin asian olevan jos joskus synnyttäisin ( vaikka lapsettomana pysyn todennäköisesti).
Ongelma olisi siinä, jos kumppania pyytää pysymään lähellä ja "etupuolella" mutta hän sitten kuitenkin menee pällistelemään haaroja, koska "hänellä on täysi oikeus" nähdä se kaikki.
Naista voi häiritä myös se hallitsematon tilanne hikisenä kaksoisleukaoliona puuskuttaen ja mekot valuen, selluliitti erottuen jännittyneissä jaloissa, jos yleensä pyrkii olemaan parhaimmillaan. Ja se on ihan ymmärrettävää ja voi olla jopa traumatisoivaa, koska olemme yksilöitä.
meikit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP ei varmaankaan ole mitenkään alastomuuden suhteen estynyt. Minä itseasiassa ymmärrän hyvin, ei kuulosta kovin houkuttelevalta että synnyttäessä mies pällistelelisi siellä haarojen takana kaikkea sitä sotkua, p*skaa, repeävää alapäätä ja verta..
En näe mitään ongelmaa siinä, että kumppani pysyttelee vierellä siis kasvojen lähellä. Näin haluaisin itsekin asian olevan jos joskus synnyttäisin ( vaikka lapsettomana pysyn todennäköisesti).
Ongelma olisi siinä, jos kumppania pyytää pysymään lähellä ja "etupuolella" mutta hän sitten kuitenkin menee pällistelemään haaroja, koska "hänellä on täysi oikeus" nähdä se kaikki.
Uskoisin, että moni nainen toisaalta on estynyt alastomuuden suhteen. Kyllähän sitä niin paljon joka tuutista tiputetaan nykyään, että suhde siihen häiriintyy. Vai miksi naiset ramppaavat kauneusleikkauksissa ja rasvaimuissa, valittavat lihavuuttaan ja liputtavat kehopositiivisuuden puolesta?
Ymmärrän kyllä ap:ta, sillä itsekin olen sellainen ihminen, joka "tiukassa paikassa" haluaa olla mieluiten yksin. Minulla ja miehelläni on läheinen ja rakkaudellinen parisuhde, mutta siltikin aina jos olen todella surullinen, vihainen, poissa tolaltani jne., niin haluan suurimmassa tunnekuohussa vetäytyä yksikseni, ja vasta rauhoituttuani käydä asiaa läpi miehen kanssa. Ollessani todella "äärimmilläni" toisen ihmisen läheisyys tuntuu sietämättömältä, suorastaan tarvitsen oman tilani sillä hetkellä. Minulla on ollut näin lapsesta asti, eli se on varmaan osa persoonallisuuttani.
Tätä on varmaan sellaisen ihmisen vaikea ymmärtää, joka vaikeimmalla hetkellä nimenomaan haluaa turvautua toiseen ihmiseen. Me olemme vaan kaikki erilaisia näissä asioissa. En koe olevani estynyt. Ennemminkin itsenäinen.
Meillä ei ole lapsia, mutta voisin hyvin kuvitella, että synnytys olisi sellainen tapahtuma, jossa haluaisin oman rauhani. Minusta synnytys on niin suuri, rankka, intiimi ja tuskallinen uurastus naiselle, että hänen tulee saada loppukädessä päättää, miten se hoidetaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei varmaankaan ole mitenkään alastomuuden suhteen estynyt. Minä itseasiassa ymmärrän hyvin, ei kuulosta kovin houkuttelevalta että synnyttäessä mies pällistelelisi siellä haarojen takana kaikkea sitä sotkua, p*skaa, repeävää alapäätä ja verta..
En näe mitään ongelmaa siinä, että kumppani pysyttelee vierellä siis kasvojen lähellä. Näin haluaisin itsekin asian olevan jos joskus synnyttäisin ( vaikka lapsettomana pysyn todennäköisesti).
Ongelma olisi siinä, jos kumppania pyytää pysymään lähellä ja "etupuolella" mutta hän sitten kuitenkin menee pällistelemään haaroja, koska "hänellä on täysi oikeus" nähdä se kaikki.
Naista voi häiritä myös se hallitsematon tilanne hikisenä kaksoisleukaoliona puuskuttaen ja mekot valuen, selluliitti erottuen jännittyneissä jaloissa, jos yleensä pyrkii olemaan parhaimmillaan. Ja se on ihan ymmärrettävää ja voi olla jopa traumatisoivaa, koska olemme yksilöitä.
meikit
Meikit kannattaa pestä pois, kun koskaan ei voi tietää, lähdetäänkö kesken kaiken juosten sektioon. Siinä voi mennä pari päivää samat meikit naamalla, hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet paha ja itsekäs. Kyse on sekä sinun että miehesi YHTEISESTÄ lapsesta. Miehelläsi on täysi oikeus olla lasnä lapsenne syntymän hetkellä.
Ja paskat. Ei se, että lapsi on yhteinen tarkoita että miehellä olisi oikeus naisen kehoon ja roikkua paikalla pällistelemässä jossain lääketieteellisessä toimenpiteessä. Sitäpaitsi se on nimenomaan nainen, joka ottaa jokaisen raskauden ja synnytyksen kohdalla ei-triviaalin riskin oman terveytensä ja jopa elämänsä kannalta. Ainoakaan mies ei ole synnytykseen kuollut, naisia taas on mennyt epälukuinen määrä. Synnytys on täysin naisen asia, johon mies toki voi tulla yleisöksi jos se naiselle on ok, mutta mitään oikeutta miehellä ei siihen ole. Palsta on kyllä täynnä todella iljettäviä ja itsekkäitä ihmisiä. Naisen painostaminen miellyttämään miestä jopa synnytyksen aikana on kyllä niin syvää naisvihaa kuin olla ja voi. Teille oikeasti miehen mielipaha on suurempi ongelma kuin naisen mielipaha, jopa silloin kun nainen on synnyttämässä! Voi luoja mitä meninistejä on paikalle eksynyt.
Kyllä se itse asiassa tarkoittaa juuri sitä. Jos nainen haluaa ottaa sen riskin että hankkiutuu raskaaksi niin siinä menettää jo lähtökohtaisesti sitä että hän ei pysty enää täysin kontrolloimaan sitä mitä tapahtuu.
Nainen ei myöskään ole miellyttämässä miestä synnytyssalissa vaan mies on siellä katsomassa oman lapsensa syntymää joka sitten menee niin kuin menee.
katsomassa. No siinä se ongelma just on. Kaikki ei tykkää ja osaa olla näyttämöllä, vaan se hermostuttaa. Osa taas nauttii narsistisesti huomion keskipisteenä olosta, oli tilanne mikä hyvänsä. Sellaisille katsottavaa olemisen sopinee hyvin.
Ei sairaalassa muissakaan toimenpiteissä oteta läheisiä viereen katselemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Babette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos isälle on jäänyt asiasta huono mieli niin eikä hän saa sanoa lapselle että olisi halunnut nähdä lapsensa syntymän? Vai pitääkö tässä vielä valehdellakin lapselle?
Ööh, pitääkö lapselle ylipäänsä kertoa, missä asennossa hänet on siitetty ja oliko isä tiirailemassa, kun hän äitinsä alapäästä ryöpsähti pihalle? Itse en halua tietää mitään vanhempieni alapääjuttuja. Onneksi heillä ei ole ollut tarvetta avautua minulle tuollaisista.
Minusta on aika normaalia että lapsen kanssa muistellaan esim. hänen syntymäpäivinään sitä kun hän aikanaan syntyi. Ainakin meillä on niin tehty. Minusta on tärkeää että lapsi tietää miten iso ja tärkeä asia on ollut meillä vanhempina että hän on syntynyt. Ei siinä mitään alapäänjuttuja tietenkään kerrota vaan sitä miltä äidistä ja isästä tuntui ja miten vauva pestiin ja pääsi sitten syliin.
Tuntuisi hassulta jos sen päivän tapahtumia jotenkin peiteltäisiin.
Kaikkien synnytykset eivät mene samalla kaavalla. Oma lapseni syntyi kotiin jo ennen lanssin saapumista.
Mies oli töissä.
Emme siis ikinä kerro hänelle tarinaa miten onnellisesti yhdessä saatoimme hänet maailmaan ja pitelimme vasta pestyä nyyttiä sylissä. Kerromme siloitellun version tapahtumasta jättäen pois kokemani totaalisen paniikin ja kuolemanpelon sekä sen, että tilanne oli oikeasti vaarallinen.
Ihmisiä on erilaisia. Niin kuin synnytyksiäkin.
Kätilöitäkin on niin monenlaisia. Jopa sekin vaikuttaa siihen, miten luontevalta ja hyvältä tuntuu miehen läsnäolo samassa huoneessa tuijottamassa yhdessä kätilön kanssa paikkaa, josta kaikki sai alkunsa ja joka nyt on ratkeamaisillaan ja pukkaa verta ja kakkaa. Kätilö on tavallaan todistamassa kahden henkilön intiimiä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen läsnäolo synnytyksessä ei tue ihan jokaikistä synnyttäjää. Koettajaa nyt ymmärtää se.
Eli miehen ainoa tarkoitus on tukea naista eikä siis olla todistamassa oman lapsensa syntymää? Tästä se "naisen pikku apulaisen" rooli sitten luontevasti heti aukeaa..
Miksi pitää olla todistamassa? Että on varmasti tullut sieltä ulos minne siemen laitettu, ettei ole vaihdettu toisen naisen lapseen?
Uskon että moni häähullu nainen menisi mieluiten alttarillekin yksin jos se vain olisi juridisesti mahdollista. Mies on kuitenkin siinä todennäköisesti vähän tiellä tai sanoo jotain väärin. Parempi kuin mies tuodaan hääpaikalle vasta sitten virallisen osuuden jälkeen niin ei tule mitään ongelmia ja nainen saa kokea häät ihan rauhassa juuri kuten itse haluaa. Onhan hänellä toki itsemääräämisoikeus omiin häihinsä.
Samaa mieltä, nainen voi hoitaa ystäviensä kanssa homman alttarilla, tuleepahan paremmin hoidettua, mies voi vaikka olla kaljalla sen aikaa kun eihän ne häät ole miehelle. Sen voi sitten ottaa mukaan kun tarvitaan niitä hienoja hääkuvia. Näin se onnellinen avioelämä alkaa hienosti. Harmillista, että omat poikani ovat olleet tuollaisia inhottavia kiusankappaleita ja ovat olleet mukana synnytyksissä, toinen jopa mukana maistraatissa.
Mummi 64v.
Sinä mummi 64 sait synnyttää ihan yksin halutessasi, ei ollut painostusta ja itsestään selviä oletuksia miehen mukana olosta synnytyksessä. Olisiko ystävällistä yrittää ymmärtää nuorta naista, joka toivoo voivansa tehdä samoin? Vai tarkoitatko kenties, että haluat olla itsekin olla mukana synnytyksessä, tai ainakin saada suoran Skype lähetyksen pojiltasi? Oikeastaan se ei kuulu yhtään muille, keitä synnytyshuoneessa oli. Vauvaa voi sitten ihastella.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmetyttää sinun ja miehesi välinen suhde. Jos olisin miehesi, olisin syvästi loukkaantunut. Yleensä miestä ei haluta mukaan synnytykseen silloin, jos mies on joku k*sipää josta on erottu jo ennen synnytystä ja joka olisi vain tiellä.
Ei tässä ole siitä kyse vaan aapeen omasta rakasta ja tilasta.
Aapee, juttele miehellesi noista omista rajoistasi.
Tuo voi loukata, jos et osaa sitä selittää eikä mies ymmärrä.
Ehkä käytte jonkun psykologin luona juttelemassa. Ei ole hyvä, jos tuosta traumaa jää kummallekaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vaikuttaa täydeltä kusipäältä. Minäminäminä
Miehistä ei ole mitään apua synnytyssalissa. Ihan oikeassa olet ap. Kaikista helpoin on olla yksin kätilön kanssa ja välillä huilata yksin omassa rauhassa.
Meillä ukko meinasi tunkeutua paikalle kun lasta laitettiin alulle. Käskin painua vaikka baariin. Hirveät kilarit veti. Minun yksityinen asia, en todellakaan miestäni paikalle silloin halua.
Sori mutta siitä synnytyksestä aika lyhyt aika on sitä ponnistusvaihetta ja muutenkin voit pyytää liinan jalkojen päälle. Joten ongelma ratkaistu. Mitään "oksettavaa" ei näy sitä ennen kun sulla on kaapu päällä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei.
Täällä on paljon puhuttu, että miehet eivät sitten hoida synttäreitä jos eivät pääse katsomaan ponnistusvaihetta.
Kertokaa miksi palsta on täynnä kertomuksia siitä, miten isä ei osallistu lapsensa hoitoon vaikka ovat ilmeisesti olleet synnytyksessä mukana?
Aiemmin tuolla kerroin, että mieheni poistui pyynnöstäni ponnistusvaiheen ajaksi. Lisään vielä, että mieheni hoiti lasta alusta lähtien enemmän kuin minä. Kylvetti, vaihtoi vaippoja ja lauleli vauvalle. Toki imetyksen hoidin pääosin minä, mutta välillä hän halusi syöttää öisin pullosta, että minä saisin nukkua. Ei aiheutunut hänelle mitään traumaa siitä, että sain synnyttää haluamallani tavalla. Minä sen sijaan olisin kärsinyt, jos olisin joutunut uhrautumaan näin isossa asiassa miehen mieliksi. Synnytys on tosi intiimi ja synnyttäjälle henkilökohtainen asia. Onneksi mieheni ei ollut niin itsekäs, että olisi alkanut kinastelemaan asiasta. Ei sillä oikeasti ole mitään merkitystä, onko mies läsnä ponnistuksen hetkellä vai vasta muutaman minuutin kuluttua sen jälkeen. Jos mies ei ole isätyyppiä, niin hän ei lasta hoida olipa hän sitten kyttäämässä silmä kovana synnytystä tai jossain muualla.
Muslimikulttuureissa miehet omistavat naisen ja voivat päättää tällaisista asioista. Suomessa naisilla on oikeus päättää itse kehostaan. Samoin kuin miehillä on oikeus päättää ottavatko vaimon mukaan katselemaan omia lääkärissäkäyntejään. Jotkut haluavat tehdä kaiken käsi kädessä ja toiset haluavat yksityisyyttä. Pääasia, että se jonka kehosta on kyse, saa päättää.
Jokainen kokee synnytyksen omalla tavallaan. Minulle mieheni oli tärkein tuki ja turva koko synnytyksen ajan ja etenkin ponnistusvaiheessa. Olin jossain vaiheessa niin sekaisin kivusta ja ilokaasusta ja ties mistä, että en enää ymmärtänyt tai kuullut mitään kätilöiden puheesta. Ainoastaan mieheni sai minuun yhteyden, kun hän piti kädestäni ja kuiskasi rauhoittavia sanoja korvaani. Ilman hänen tukeaan synnytys olisi ollut minulle hyvin pelottava kokemus. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä tuesta.
Yleinsä ilokaasun antaminen lopetettaan aikaisemmin, jottei näin kävisi. On tärkeää, että äiti on läsnä synnytyksessä, jotta voi toimia niinkuin kätilö pyytää. Tämän takia narkomaanien synnytykset ovat vaarallisia, koska eivät tunne kehoansa ollessaan huumausaineen vaikutuksenalaisena synnyttämässä.
Joillain ilokaasu voi aiheuttaa yllättäviä vaikutuksia, kun ei sellaista ole ennen kokeillut. Eräs tuttu sai siitä hallusinaatioita synnytyksessä. Näin erilailla ihmisten elimistö reagoi siinä tilanteessa. Siksi olikin tärkeää, että mieheni oli paikalla, sillä en ollut yhtään tiennyt että ilokaasulla voisi olla niin yllättäviä vaikutuksia minuun. Kuten sanottu kaikkia yllättäviä tilanteita varten on hyvä, että tukihenkilö on paikalla pitämässä huolta.
Synnyttäjältä voi myös mennä taju tai alkaa yllättävä verenvuoto ja silloin on aika heikoilla, jos on yksin sillä hetkellä synnytyssalissa. Minä menetin ensimmäisessä synnytyksessä niin paljon verta, että synnytykseen jälkeen en saanut yksin mennä vessaan tai kannella vauvaa, etten vaan pyörry. Tai siis vasta seuraavana päivänä pääsin edes katetrista irti, että pääsin sängystä nousemaan. Mieheni hoiti sitten vauvaa ja toi minulle ruuat tarjottimella sänkyyn.
Ei siellä koko aika pilllu pitkänä riehuta. Käsket sen pihalle aina kun on jotain toimenpiteitä.
Ennen, eikä tästä niin kovin kauaa edes ole, samassa synnytyssalissa synnytti kaksi tai useampia nainen. Verho oli vain vuoteiden välissä. Ei sinne voinut mies tulla mukaan. Miehet pääsivät mukaan sitten, kun synnyttäjällä oli oma huone.