Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halua aviomiestäni mukaan synnytykseen - riita
26.08.2021 |
Meillä on raskauspuolivälissä ja ollaan puhuttu paljon lähestyvästä synnytyksestä. Mieheni sanoi, että haluaa ilman muuta mukaan tilanteeseen tsemppaamaan ja pitämään kädestä, tahtoo nähdä lapsensa tulevan maailmaan. Näin on hänen veljensä ja muutkin ystävänsä tehneet.
En tiedä miksi, mutta en todellakaan halua miestäni tähän tilanteeseen. Minusta synnytys oma ja todella henkilökohtainen asiani, siis ihan kuin vaikka wc:ssä tai gynellä käynti. En halua ketään ylimääräistä huoneeseen katsomaan paljasta alapäätäni (anteeksi tämä) ja todistamaan kaikkea sitä sotkua ja tuskaa. En vain halua ja ajatuskin ahdistaa olla siinä avuttomana ja kärsivänä…
Synnytyksen jälkeen tuore isä on tottakai tervetullut heti katsomaan vauvaa ja tutustumaan uuteen perheenjäseneen mutta itse tuo h-hetki on sellainen, jonka oikeasti haluan hoitaa itse vain sairaanhoidon ammattilaisten kanssa. Olenko nyt ihan todella paha ja itsekäs?
Kommentit (457)
Vierailija kirjoitti:
Jos muija määrää jo senkin että saako isä nähdä lapsensa syntymää vai ei, niin eiköhän tämä mies jossain vaiheessa vaihda miellyttävämpään kumppaniin joka pitää häntä tasavertaisena. Sitten ap voi olla ihan yksin väljähtäneen pommin jäljiltä olevan alapäänsä kanssa ja mietiskellä että kannattiko. 😁
Entä jos on tilanne, ettei isä halua tulla synnytykseen, niin voiko samalla logiikalla isän pakottaa mukaan seuraamaan synnytystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, onko kiireelliset sektiotkin sitten väärin, kun näissä harvemmin isä pääsee mukaan todistamaan lapsensa syntymää?
Puhumattakaan hätäsektiosta.Sektioissa se äidinkin läsnäolo on vahän siinä ja siinä. Hänellä on lähinnä välinearvo siinä hommassa.
No kylläpä suhtaudut todella kivasti synnyttäjiin. Vai että välinearvo.
Onneksi omassa sektiossani oli ihanaa henkilökuntaa, joka piti minusta huolta ja rupatteli kanssani leikkauksen lomassa.
En todellakaan kokenut olevani jokin esine, jonka sisältä vauva kaivetaan.
Tietenkin jos et halua ymmärtää mitä tarkoitin niin en voi mitään. Yritin nyt vain selittää että sektio on poikkeustilanne myös äidille eikä hänkään ole samalla tavalla osallisena synnytykseen kuin alatiesynnytyksessä. Joten on luonnollista että se on myös isälle poikkeava tilanne.
Sitäpaitsi olin kyllä isänä mukana kun yksi lapsistani syntyi sektiolla.
Sekin on varmaan väärin jos mies sanoo suoraan ettei halua mukaan synnytykseen. Naiset on semmoisia, että tekipä niin tai näin, niin aina on väärin. Loppujen lopuksi näin miehenä on siis paras tehdä niinkuin itse parhaaksi näkee. Kukaan muukaan, kaikkein vähiten nainen, pitää miehen puolia tässä pahassa maailmassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet paha ja itsekäs. Kyse on sekä sinun että miehesi YHTEISESTÄ lapsesta. Miehelläsi on täysi oikeus olla lasnä lapsenne syntymän hetkellä.
Ja paskat. Ei se, että lapsi on yhteinen tarkoita että miehellä olisi oikeus naisen kehoon ja roikkua paikalla pällistelemässä jossain lääketieteellisessä toimenpiteessä. Sitäpaitsi se on nimenomaan nainen, joka ottaa jokaisen raskauden ja synnytyksen kohdalla ei-triviaalin riskin oman terveytensä ja jopa elämänsä kannalta. Ainoakaan mies ei ole synnytykseen kuollut, naisia taas on mennyt epälukuinen määrä. Synnytys on täysin naisen asia, johon mies toki voi tulla yleisöksi jos se naiselle on ok, mutta mitään oikeutta miehellä ei siihen ole. Palsta on kyllä täynnä todella iljettäviä ja itsekkäitä ihmisiä. Naisen painostaminen miellyttämään miestä jopa synnytyksen aikana on kyllä niin syvää naisvihaa kuin olla ja voi. Teille oikeasti miehen mielipaha on suurempi ongelma kuin naisen mielipaha, jopa silloin kun nainen on synnyttämässä! Voi luoja mitä meninistejä on paikalle eksynyt.
Kyllä se itse asiassa tarkoittaa juuri sitä. Jos nainen haluaa ottaa sen riskin että hankkiutuu raskaaksi niin siinä menettää jo lähtökohtaisesti sitä että hän ei pysty enää täysin kontrolloimaan sitä mitä tapahtuu.
Nainen ei myöskään ole miellyttämässä miestä synnytyssalissa vaan mies on siellä katsomassa oman lapsensa syntymää joka sitten menee niin kuin menee.
Kivasti ilmoitettu, siis mies on vain katsomassa vauvansa syntymää.
Ei esim. pitämässä huolta hänen lastaan synnyttävästä vaimostaan /tyttöystävästään.Minullekin tuli mieleen, että siellä mies istuu naisen jalkopäässä ja syö popcornia samaan aikaan.
Voisi vähitellen jo päättää että onko siitä miehestä hyötyä, apua ja turvaa siinä synnyksessä vai onko hän vain turha sivustakatsoja. Kun yhdessä viestissä kerrotaan yhtä ja toisessa sitten toista.
Onko kaikki miehet samanlaisia?
Ei. Mutta nyt on käsittääkseni puhuttu ihan tavallisesta normaalista miehestä josta ei olisi synnytyksessä mitään haittaa ja joka itse haluaisi synnytykseen mukaan tulla.
Ei riitä, että miehestä ei ole haittaa, miehestä pitää olla hyötyä synnytyksen aikana. Jos synnyttävä nainen sanoo miehelle, että hyppää, mies hyppää eikä kysele perusteluja. Mikäli mies pelkää verta ja eritteitä, niin miehen ei kannata mennä mukaan. Vieressä yökkäilevä mies ei edistä synnytyksen kulkua.
Edelleen puhut jostain ihan muusta asiasta. Nyt on koko ajan puhuttu miehestä joka haluua tulla mukaan synnytykseen ja olla siellä hyötynä ja tukena mutta jota äiti ei silti halua sinne mukaan.
Tässä suora lainaus kommentista, johon vastasin:
"Mutta nyt on käsittääkseni puhuttu ihan tavallisesta normaalista miehestä josta ei olisi synnytyksessä mitään haittaa"
Ajattelitko tahallinen väärinymmärrys ja pilkunviilaus vie tätä keskustelua jotenkin eteenpäin? Nämä ketjut ovat jatkumo jossa joka ikisessä viestissä ei tarvitse toistaa jokaista asiaa uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Okei.
Täällä on paljon puhuttu, että miehet eivät sitten hoida synttäreitä jos eivät pääse katsomaan ponnistusvaihetta.
Kertokaa miksi palsta on täynnä kertomuksia siitä, miten isä ei osallistu lapsensa hoitoon vaikka ovat ilmeisesti olleet synnytyksessä mukana?
#MutkatSuoriksi.
Kommentissa puhuttiin siitä, että jos miehiä on alusta asti pistetty syrjään merkityksellisistä asioista eikä ole annettu kiintymyssuhteen muodostua vauvaan& lapseen niin sitä on vaikea 10v jälkeen olettaa, että mies aktiivisesti hoitaa lapsen asioita jos ei ole niitä annettu tehdä.
Älä siis vääristele asioita.
Ja tuo, että isä ei hoida lapsia johtuu yleistäen parista asiasta.
A) isä ei ole ikinä tottunut taloudenpitoon/ omien sisarusten hoitoon kankeidem yhteiskuntarakenteiden vuoksi jolloin isää ei samalla tavalla kiinnosta hoitaa. Äiti hoitaa eikä velvoita isää -> kierre valmis. (Isän vika siis, mutta äiti vahvistaa)
B) äiti ei anna ja omii vauvan (vastikään uutisoitu juttu missä puhuttiin aiheesta, että isillä on vaikeaa muodostaa suhdetta omiin lapsiinsa kun äiti ne blokkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oho, enpä arvannut että tulisi näin paljon kommentteja.
Tosiaan niinkuin monet sanoivatkin, miehen läsnäolo tuo ylimääräistä stressiä minulle. Mietin, miten hän jaksaa, miltä minä näytän, häiritseekö mies tai onko tiellä, repeänkö, mitä eritteitä minusta valuu kaiken kansan eteen… siis ihan kamalaa! En tahdo millään tätä kaikkea itse synnytyksen päälle ja olen muutenkin kova stressaamaan.
Jos se on siitä kiintymyssuhteen luomisesta kiinni, niin minun puolestani huudettakoon mies käytävästä paikalle ja vauva hänelle syliin ensimmäisenä jos näin haluaa.
-ap
Se sinun avautumisvaihe voi olla pitkä, jopa vuorokauden. Voit joutua olemaan pitkiä aikoja yksin, jos kätilöillä on kiire. Mitään eritteitä ei avautumisvaiheen aikana roisku. Jos mies on nähnyt sinut kuumeessa tai kovien löylyjen jälkeen, niin et näytä sen pahemmalta. Minusta voisit sanoa miehelle, että saa tulla mukaan ja olla mukana niin kauan, kun sinusta tuntuu hyvältä. Sinun raskaus voi ihan hyvin päätyä suunniteltuun sektioon. Mies pitää jaksamisestaan itse huolen, sinun ei tarvitse siitä huolehtia.
Kirjoitin aiemmin, että oma mies oli ihan korvaamattomana apuna. Vieläkin mieltä lämmittää kun ajattelen, vaikka lapsi syntyi 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin ap:n kannan. Synnytys on intiimi tilanne ja niin stressaavaa, että synnyttävällä äidillä pitää olla täysi valta tehdä tilanteesta itselleen mahdollisimman miellyttävä. Itse olen päättänyt että otan mieheni mukaan sitten kun asia on ajankohtaista, mutta tämä osaakin pysyä rauhallisena kaikissa tilanteissa ja on nähnyt työnsä puolesta kaikkia eritteitä sen verran ettei yhdet synnytysveret tai paskomiset saa tätä pyörtymään.
huomaa että sinulla ei ole vielä kokemusta synnyttämisestä. Jos ulostetta tulee, näitä ei ehdi äiti eikä isä näkemään saati edes tietämään. Siksi siinä on kätilön avustajat paikalla. Suoli on myös tyhjennetty aiemmin supolla, jonka saa heti synnyttämään mennessään eli sitä ei todellakaan tapahdu niin usein kuin luullaan. Saati että siinä olisi isä katsomassa eritteitä. Isä on yleensä äidin takana ponnistamisvaiheessa, tai takana vieressä. Lupaan että adrenaliinivyöry ja erilaiset aivojen kemikaalit mitä erittyy vanhemmilla heti vauvan kohdatessaan, katoaa kaikki muu. Joka kerta.
t.ammattilainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, onko kiireelliset sektiotkin sitten väärin, kun näissä harvemmin isä pääsee mukaan todistamaan lapsensa syntymää?
Puhumattakaan hätäsektiosta.Sektioissa se äidinkin läsnäolo on vahän siinä ja siinä. Hänellä on lähinnä välinearvo siinä hommassa.
No kylläpä suhtaudut todella kivasti synnyttäjiin. Vai että välinearvo.
Onneksi omassa sektiossani oli ihanaa henkilökuntaa, joka piti minusta huolta ja rupatteli kanssani leikkauksen lomassa.
En todellakaan kokenut olevani jokin esine, jonka sisältä vauva kaivetaan.Tietenkin jos et halua ymmärtää mitä tarkoitin niin en voi mitään. Yritin nyt vain selittää että sektio on poikkeustilanne myös äidille eikä hänkään ole samalla tavalla osallisena synnytykseen kuin alatiesynnytyksessä. Joten on luonnollista että se on myös isälle poikkeava tilanne.
Sitäpaitsi olin kyllä isänä mukana kun yksi lapsistani syntyi sektiolla.
Okei. Eli jos olet itse leikkauksessa, niin leikkaus liity sinuun mitenkään, etkä ole leikkauksessa osallisena, eikö niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muija määrää jo senkin että saako isä nähdä lapsensa syntymää vai ei, niin eiköhän tämä mies jossain vaiheessa vaihda miellyttävämpään kumppaniin joka pitää häntä tasavertaisena. Sitten ap voi olla ihan yksin väljähtäneen pommin jäljiltä olevan alapäänsä kanssa ja mietiskellä että kannattiko. 😁
Entä jos on tilanne, ettei isä halua tulla synnytykseen, niin voiko samalla logiikalla isän pakottaa mukaan seuraamaan synnytystä?
Ei voi tietenkään pakottaa. Mutta ei pidä myöskään uskotella että asioista ei olisi mitään seurauksia jatkossa parisuhteelle tai vanhemman ja lapsen suhteelle.
Sehän tässä on se koko pointti että osan kirjoittajista mielestä on ihan ok että mies ei saa tulla mukaan ja siitä ei pitäisi kenenkään miehen koskaan pahoittaa mieltään tai tuntea olevansa vähemmän tärkeä vanhempi.
Elämä on valintoja joiden seurauksia ei voi valita. Jos teet yhden asian niin aiheutat vääjäämättä toisen. Joskus myös jonkun negatiivisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei parane ketään sanoa estyneeksi, varsinkaan tuollaisessa tilanteessa. Jokaisella on onat rajansa
Synnyttäjä tekee koko raskaan työn, hänen olonsa on tehtävä mahdollisimman rennoksi. Jos se isältä vaatii poissa olemista, sitten niin on.
Ja on niitäkin isiä, jotka tuijottavat alapäätä.
Vai tuijottavat alapäätä.. kuulostaa siltä että seksiä on harrastettu vain pimeässä peiton alla ja alaston kroppa on pidetty aina piilossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, onko kiireelliset sektiotkin sitten väärin, kun näissä harvemmin isä pääsee mukaan todistamaan lapsensa syntymää?
Puhumattakaan hätäsektiosta.Sektioissa se äidinkin läsnäolo on vahän siinä ja siinä. Hänellä on lähinnä välinearvo siinä hommassa.
No kylläpä suhtaudut todella kivasti synnyttäjiin. Vai että välinearvo.
Onneksi omassa sektiossani oli ihanaa henkilökuntaa, joka piti minusta huolta ja rupatteli kanssani leikkauksen lomassa.
En todellakaan kokenut olevani jokin esine, jonka sisältä vauva kaivetaan.Tietenkin jos et halua ymmärtää mitä tarkoitin niin en voi mitään. Yritin nyt vain selittää että sektio on poikkeustilanne myös äidille eikä hänkään ole samalla tavalla osallisena synnytykseen kuin alatiesynnytyksessä. Joten on luonnollista että se on myös isälle poikkeava tilanne.
Sitäpaitsi olin kyllä isänä mukana kun yksi lapsistani syntyi sektiolla.
Okei. Eli jos olet itse leikkauksessa, niin leikkaus liity sinuun mitenkään, etkä ole leikkauksessa osallisena, eikö niin?
Onko sinulla joku erityinen halu ymmärtää asiat tahallaan väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ap miettiä asiaa tarkkaan. Kyseessä kuitenkin ainutlaatuinen ja erityinen tapahtuma, teidän yhteisen lapsen syntymä.
Olisiko miehestä apua vai haittaa synnytyksessä? Auttaisiko, jos kerrot miehelle mitä toiveita sinulla on ja miten haluaisit hänen auttavan?
Auttaisiko jos sovitte miehen kanssa säännöt synnytykseen osallistumiselle? Että mies ei katsele sinne "tapahtuma-alueelle" vaan keskittyy vaikka kädestä pitämiseen päätypuolessa tms.
Jos et ota tukihenkilöä mukaan synnytykseen, niin otathan huomioon että kätilö ei pysty olemaan luonasi kuin hetkittäin, toki sitten ponnistusvaiheessa hän on auttamassa. Mutta muutoin joutuu sitten pärjäämään omillaan.
Niin meitä on erilaisia. Miehellä on kuitenkin oikeus todistaa lapsensa syntymä. Voitte tehdä jonkin kompromissin. Mies istuu hiljaa nurkassa ja tulee auttamaan vain jos haluat ja jos oikeasti haluat hänet pois jossain vaiheessa niin hänen on mentävä ulos. Jotain tuollaista. Voi myös olla niin, että sulle tulee kova hätä ja haluat, että miehesi on pitämässä sinua kädestä kiinni. Kaikki on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, onko kiireelliset sektiotkin sitten väärin, kun näissä harvemmin isä pääsee mukaan todistamaan lapsensa syntymää?
Puhumattakaan hätäsektiosta.Sektioissa se äidinkin läsnäolo on vahän siinä ja siinä. Hänellä on lähinnä välinearvo siinä hommassa.
No kylläpä suhtaudut todella kivasti synnyttäjiin. Vai että välinearvo.
Onneksi omassa sektiossani oli ihanaa henkilökuntaa, joka piti minusta huolta ja rupatteli kanssani leikkauksen lomassa.
En todellakaan kokenut olevani jokin esine, jonka sisältä vauva kaivetaan.Tietenkin jos et halua ymmärtää mitä tarkoitin niin en voi mitään. Yritin nyt vain selittää että sektio on poikkeustilanne myös äidille eikä hänkään ole samalla tavalla osallisena synnytykseen kuin alatiesynnytyksessä. Joten on luonnollista että se on myös isälle poikkeava tilanne.
Sitäpaitsi olin kyllä isänä mukana kun yksi lapsistani syntyi sektiolla.
Okei. Eli jos olet itse leikkauksessa, niin leikkaus liity sinuun mitenkään, etkä ole leikkauksessa osallisena, eikö niin?
Onko sinulla joku erityinen halu ymmärtää asiat tahallaan väärin?
Kuule, sektion kokeneena olen kokenut olevani aivan helvetin osallisena.
Ihan jo alkaen siitä, miltä tuntuu kun ekan kerran leikkauksen jälkeen nousee seisomaan.
Tai kun kipulääkkeiden vaikutuksen hälvettyä haavan läheltä painellaan tunnustellen, palautuuko vatsa kuten pitää.
Joten älä viitsi vähätellä synnyttäjien osaa eri synnytyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Oho, enpä arvannut että tulisi näin paljon kommentteja.
Tosiaan niinkuin monet sanoivatkin, miehen läsnäolo tuo ylimääräistä stressiä minulle. Mietin, miten hän jaksaa, miltä minä näytän, häiritseekö mies tai onko tiellä, repeänkö, mitä eritteitä minusta valuu kaiken kansan eteen… siis ihan kamalaa! En tahdo millään tätä kaikkea itse synnytyksen päälle ja olen muutenkin kova stressaamaan.
Jos se on siitä kiintymyssuhteen luomisesta kiinni, niin minun puolestani huudettakoon mies käytävästä paikalle ja vauva hänelle syliin ensimmäisenä jos näin haluaa.
-ap
Noita tunteita kannattaisi työstää jo hyvissä ajoin ennen synnytystä eikä ulkoistaa niitä miehen syyksi ja sillä perusteella evätä mieheltä lapsen syntymän näkeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista, miten täällä tuomitaan nainen, joka haluaa määrätä kehostaan itse. Kun on kyse vaikkapa abortista, kaikki kuuluttavat naisen oikeutta kehoonsa, mutta tässä tapauksessa naisella ei sitä oikeutta siis teidän haukkujien mielestä ole?
Minusta täällä tuomitaan lähinnä nainen joka haluaa kieltää mieheltään lapsen syntymän näkemisen vaikka ei oikein edes osaa antaa sille mitään varsinaista syytä. Syy on vain "kun ei oikein tunnu siltä" luokka.
Eivät kaikki osaa sanallistaa tunteitaan, varsinkaan näin intiimissä ja monimutkaisessa asiassa. Ihmetyttää teidän miehen kanssa synnyttäneiden naisten aggressiivisuus tässä asiassa. Mikä meni teillä pieleen sitten, kun noin menee tunteisiin? Ja missä naisen itsemääräämisoikeus? t. se neljä lasta ilman miestä maailmaan saattanut
Meni päinvastoin todella hyvin, siksi ihmetyttääkin miten joku voi kieltää sen puolisoltaan.
Pointti on, että jos ei voi kieltää niin silloin puhutaan pakottamisesta. Isän osallistumisen synnytykseen pitäisi olla vapaaehtoinen asia jota molemmat haluaa, ei niin että isä on siellä toljottamassa vastoin äidin tahtoa. Tai niinpäin, että isä raahataan paikalle väkisin ja pakotetaan seuraamaan.
Tietenkin nainen voi kieltää miestä tulemaan. Kysymyshän on että kannattaako kieltää jos mies sinne haluaa tulla.
Riippuu tilanteesta. Todellakin saa ja pitääkin kieltää, jos isästä on haittaa. Tässähän ei aina ole kyse siitä että mies olisi huono isä, vaan esim. verikammoisen on turha olla paikalla ponnistusvaiheessa. Henkilökunnan ja äidin pitää keskittyä vauvaan, ei siitä huolehtimiseen että isä pysyy tajuissaan/tolkullisena. Vai miten esim. tämä tilanne auttoi lasta?
En ole nähnyt yhtään isän roolia puolustavaa tekstiä tässä ketjussa jossa puhuttaisiin sellaisesta tilanteesta jossa miehestä on synnytyksessä selkeää haittaa. Van ainoastaan tilanteesta jossa mies ei saisi tulla synnytykseen koska äiti ei vain syystä tai toisesta niin tahdo.
Mutta mitä väärää siinä on, että synnyttävä nainen saa valita kuka on paikalla? Synnytykseen pääsemisen evääminen ei ole vieraannuttamista eikä ole este kiintymyssuhteen muodostamiselle. Loppupeleissä kyse siis on todellakin siitä, onko naisen yksityisyys vai läheisten halu todistaa syntymää tärkempää. Jälkimmäisellä logiikalla minun olisi pitänyt varmaan synnyttää luentosalissa.
Naiset jotka eivät halua tukihenkilöä eivät yleensä toimi näin vttumaisuuttaan, vaan ihan oikeasti kokevat ylimääräiset ihmiset häiriötekijöiksi. Fokus kun on siinä kohtaa pitää itsensä ja lapsensa elävinä ja terveinä, kaikki muu on toissijaista.
Minusta olisi ollut pelottavaa olla synnytyksessä ilman tukihenkilöä. Olin kivusta aivan sekaisin, en ymmärtänyt puhetta, kätilö otti silmälasitkin minulta jossain vaiheessa pois. Avautumisvaiheesta puolet karjuin kurkku suorana, kun supistuksia tuli taukoamatta. En olisi todellakaan saanut soitettua mitään kutsukelloa, jos olisi tarvittu kätilöä paikalle, hädin tuskin tajusin missä olen ja mikä vuosi nyt on. Kun se kätilö ei tosiaan ehdi siellä olla koko synnytystä pitämässä kädestä kiinni, suurin osa ajasta siellä synnytyssalissa ollaan itsekseen. Kannattaa miettiä tarkkaan, haluaako todella synnyttää ilman tukihenkilöä. Voi olla, että kaikki menee hyvin. Mutta mitä jos kaadut? Jos pyörryt? Jos haluat kokeilla vaikkapa ammetta kivunlievittäjänä, etkö halua, että joku on vahtimassa, että pääsi pysyy pinnalla? Kuka tuo halutessasi sinulle juotavaa? Kyllä kätilö sinne huoneeseen välillä kurkkaa, mutta haluatko apua nyt vai ehkä 15 minuutin päästä.
Ja jos päätyy tukihenkilön ottamaan mukaan, niin kuka olisi luonnollisempi ihminen näkemään sinut avuttomana eritteineen kaikkineen kuin oma puoliso, rakas elämänkumppani? Aika lapsellista verrata synnytystä johonkin vessajuttujen jakamiseen parisuhteessa. Itse vertaisin pikemminkin siihen, jos olisin sairauden tai onnettomuuden takia huonossa kunnossa ja tilapäisesti kyvytön huolehtimaan itsestäni, muista riippuvainen ja niin henkisen kuin konkreettisenkin avun tarpeessa. Kuka auttaa jalkansa katkaisseen suihkuun tai hoitaa sytostaattihoitojen sivuvaikutuksista kärsivää syöpäpotilasta kotona? Kyllä se on normaaleissa parisuhteissa oma puoliso.
Jos et halua ylimääräisiä ihmisiä (hoitohenkilökunnan ohella) sinne synnytyssaliin, niin sinulla on täysi oikeus vaatia näin. Eikä mitään selitysvelvollisuuksia mihinkään suuntaan.
Miehen tulisi kunnioittaa tahtoasi, hänen isyytensä ei siinä kyseenalaistu mitenkään, eikä suhteensa vauvaan kärsi, jos ei varsinaista ulostuloa ole näkemässä.
Nainen synnyttää, tekee sen kovan työn, nainen päättää.
Kyse on sinun vartalosta ja sinun medikaalisesta interventiosta ja hoidosta. Ei se mikään luonnollinen tapahtuma ole sairaalassa.
Itse en päästänyt myöskään miestäni saliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, onko kiireelliset sektiotkin sitten väärin, kun näissä harvemmin isä pääsee mukaan todistamaan lapsensa syntymää?
Puhumattakaan hätäsektiosta.Sektioissa se äidinkin läsnäolo on vahän siinä ja siinä. Hänellä on lähinnä välinearvo siinä hommassa.
No kylläpä suhtaudut todella kivasti synnyttäjiin. Vai että välinearvo.
Onneksi omassa sektiossani oli ihanaa henkilökuntaa, joka piti minusta huolta ja rupatteli kanssani leikkauksen lomassa.
En todellakaan kokenut olevani jokin esine, jonka sisältä vauva kaivetaan.Tietenkin jos et halua ymmärtää mitä tarkoitin niin en voi mitään. Yritin nyt vain selittää että sektio on poikkeustilanne myös äidille eikä hänkään ole samalla tavalla osallisena synnytykseen kuin alatiesynnytyksessä. Joten on luonnollista että se on myös isälle poikkeava tilanne.
Sitäpaitsi olin kyllä isänä mukana kun yksi lapsistani syntyi sektiolla.
Okei. Eli jos olet itse leikkauksessa, niin leikkaus liity sinuun mitenkään, etkä ole leikkauksessa osallisena, eikö niin?
Onko sinulla joku erityinen halu ymmärtää asiat tahallaan väärin?
Kuule, sektion kokeneena olen kokenut olevani aivan helvetin osallisena.
Ihan jo alkaen siitä, miltä tuntuu kun ekan kerran leikkauksen jälkeen nousee seisomaan.
Tai kun kipulääkkeiden vaikutuksen hälvettyä haavan läheltä painellaan tunnustellen, palautuuko vatsa kuten pitää.Joten älä viitsi vähätellä synnyttäjien osaa eri synnytyksissä.
Ymmärrät asiat nyt aika kirjaimellisesti. Sillä osallisena olemisella viittasin ihan siihen faktaan että et sektiossa synnytä lasta itse omin voimin alakautta. Mitä olen lukenut niin tämä on osalle naisista jopa aika kova paikka ja he saattavat kokea olevansa "vähemmän naisia" kun eivät ole saaneet synnyttää lasta tavalliseen tapaan.
Alue: Aihe vapaa
Tässä suora lainaus kommentista, johon vastasin:
"Mutta nyt on käsittääkseni puhuttu ihan tavallisesta normaalista miehestä josta ei olisi synnytyksessä mitään haittaa"