Mikä OIKEASTI auttaa ahdistukseen?

Pistaasipähkinät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään muu kuin pitkät kävelyt ja meditointi.

juu! luonto, vaellus, valokuvaus ympäri vuodet.

ULKOILU.

Pihatyöt, fyysinen touhuilu ulkona.

Nämä ovat samaa sarjaa grahampuuron ja lantun kanssa - auttavat yhtä paljon!

Oletko joutunut kokeileen, eli oletko sairastanut??

Mä olen, noi pitää mut jotenkin elossa! lisäksi remontointi, vaikka seinien maalaus! t. Sama

Neljän seinän sisällä märehtiminen/makaaminen syö ns. miestä entisestään (ainakin mua), pakko lähteä ulos.

vaikka sitten kahvilaan kaffeelle, pirtelölle, pyörälenkille. Itse olin ainakin niin rapakunnossa istumatyöstä, mikä sekin ahdisti syvästi, sain itseäni parempaan kuntoon ja laihduinkin.  t. Sama

ksm66

ubikinoni

Somppien ym. kirjat 

psykologiset äänikirjat (huomaat ettet ole yksin...)

t. Sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia. Sertraliini. Mahdollisimman vähän stressiä. Eft (löytyy ohjeita kun googlaa). Harjoitukset kirjasta nimeltä Joustava mieli. Mielen hiljentämiseen tähtäävät harjoitukset. Painopeitto. Toisen ihmisen kosketus. Vertaistuki. Luonto, myös sellaiset luonto-rentoutus-äänet. Joskus musiikki, erityisesti itse soittaminen. Tieto että voi tarvittaessa ottaa vahvempia lääkkeitä. Tieto että voi puhua jollekin toiselle ihmiselle. Neliöhengitys, uloshengitys suun kautta puhaltamalla. Piirtäminen tai maalaaminen. Laitan vielä lisää jos tulee mieleen...

T. Ahdistusta vuodesta 2002

eipä ole sitten auttanut.

Päinvastoin. Joka kerta ahdistusjakso on väistynyt ennemmin tai myöhemmin. Realismia on se, ettei sen tyyppiseen ahdistukseen josta itse kärsin, ole todennäköisesti täydellisesti parantavaa hoitoa. Mutta tämän kanssa oppii elämään. Nyt menossa hyvä jakso. 🙂

okei, no mulla kun ei ole hyvää jaksoa ollut sitten vuoden xxxx..

Ootko kokeillut noita kaikkia?

Tosi kurjaa että ahdistuksesta on jatkuvaa. 😥

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia. Sertraliini. Mahdollisimman vähän stressiä. Eft (löytyy ohjeita kun googlaa). Harjoitukset kirjasta nimeltä Joustava mieli. Mielen hiljentämiseen tähtäävät harjoitukset. Painopeitto. Toisen ihmisen kosketus. Vertaistuki. Luonto, myös sellaiset luonto-rentoutus-äänet. Joskus musiikki, erityisesti itse soittaminen. Tieto että voi tarvittaessa ottaa vahvempia lääkkeitä. Tieto että voi puhua jollekin toiselle ihmiselle. Neliöhengitys, uloshengitys suun kautta puhaltamalla. Piirtäminen tai maalaaminen. Laitan vielä lisää jos tulee mieleen...

T. Ahdistusta vuodesta 2002

eipä ole sitten auttanut.

Päinvastoin. Joka kerta ahdistusjakso on väistynyt ennemmin tai myöhemmin. Realismia on se, ettei sen tyyppiseen ahdistukseen josta itse kärsin, ole todennäköisesti täydellisesti parantavaa hoitoa. Mutta tämän kanssa oppii elämään. Nyt menossa hyvä jakso. 🙂

okei, no mulla kun ei ole hyvää jaksoa ollut sitten vuoden xxxx..

Ootko kokeillut noita kaikkia?

Tosi kurjaa että ahdistuksesta on jatkuvaa. 😥

*ahdistuksesi

Usko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia. Sertraliini. Mahdollisimman vähän stressiä. Eft (löytyy ohjeita kun googlaa). Harjoitukset kirjasta nimeltä Joustava mieli. Mielen hiljentämiseen tähtäävät harjoitukset. Painopeitto. Toisen ihmisen kosketus. Vertaistuki. Luonto, myös sellaiset luonto-rentoutus-äänet. Joskus musiikki, erityisesti itse soittaminen. Tieto että voi tarvittaessa ottaa vahvempia lääkkeitä. Tieto että voi puhua jollekin toiselle ihmiselle. Neliöhengitys, uloshengitys suun kautta puhaltamalla. Piirtäminen tai maalaaminen. Laitan vielä lisää jos tulee mieleen...

T. Ahdistusta vuodesta 2002

eipä ole sitten auttanut.

Päinvastoin. Joka kerta ahdistusjakso on väistynyt ennemmin tai myöhemmin. Realismia on se, ettei sen tyyppiseen ahdistukseen josta itse kärsin, ole todennäköisesti täydellisesti parantavaa hoitoa. Mutta tämän kanssa oppii elämään. Nyt menossa hyvä jakso. 🙂

okei, no mulla kun ei ole hyvää jaksoa ollut sitten vuoden xxxx..

Ootko kokeillut noita kaikkia?

Tosi kurjaa että ahdistuksesta on jatkuvaa. 😥

jep. 

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeet. Kaikki elämäntapaviritelmät tuli testattua, mutta vasta lääkitys teki elämästä taas elämisen arvoista.

Sama. Lääkkeet lopetti ahdistuksen kuin seinään eikä se palannut niiden lopettamisen jälkeenkään.

Rauhoittavat lääkkeet, oikealla tavalla hyväntuulinen musiikki, joskus ympäristön vaihto esim sisältä ulos

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia.

Sitä odotellessa uloshengitykseen keskittyminen, kämmenten, kielen ja jalkapohjien rentouttaminen ja kasvojen upottaminen jääkylmään veteen.

Diagnoosi on ja kumpikin on kokeiltu.

höpöhöpö, mielummin suosittelen vaikka tunnin kestävää uimista..

Uiminen on hyvä vinkki myös. Aina vain ei pääse vaikka työpaikalta altaaseen. Hengitys- ja rentoutusharjoituksen pystyy usein tekemään.

Usko nyt, diagnoosi on ja nämä toimivat minulle. Ahdistukseni on nykyään hallinnassa. Lääkkeitä en käyttänyt missään vaiheessa.

löytää niitä omia pieniä juttuja/tekemisiä, sekä edes jotenkin toimiva lääkitys.

ihminen on kokonaisuus.

lepo, liikunta, ravinto, nautinnot...

t. Sama (ahdistunut 5-vuosikymmenellä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia.

Sitä odotellessa uloshengitykseen keskittyminen, kämmenten, kielen ja jalkapohjien rentouttaminen ja kasvojen upottaminen jääkylmään veteen.

Diagnoosi on ja kumpikin on kokeiltu.

höpöhöpö, mielummin suosittelen vaikka tunnin kestävää uimista..

Uiminen on hyvä vinkki myös. Aina vain ei pääse vaikka työpaikalta altaaseen. Hengitys- ja rentoutusharjoituksen pystyy usein tekemään.

Usko nyt, diagnoosi on ja nämä toimivat minulle. Ahdistukseni on nykyään hallinnassa. Lääkkeitä en käyttänyt missään vaiheessa.

ok, Toi kuvastaa jo paljon, ettet ole joutunut turvautumaan lääkkeisiin. Ilmankos keinosi kuulostavat  valitettavasti kevyiltä.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia.

Sitä odotellessa uloshengitykseen keskittyminen, kämmenten, kielen ja jalkapohjien rentouttaminen ja kasvojen upottaminen jääkylmään veteen.

Diagnoosi on ja kumpikin on kokeiltu.

höpöhöpö, mielummin suosittelen vaikka tunnin kestävää uimista..

Uiminen on hyvä vinkki myös. Aina vain ei pääse vaikka työpaikalta altaaseen. Hengitys- ja rentoutusharjoituksen pystyy usein tekemään.

Usko nyt, diagnoosi on ja nämä toimivat minulle. Ahdistukseni on nykyään hallinnassa. Lääkkeitä en käyttänyt missään vaiheessa.

ok, Toi kuvastaa jo paljon, ettet ole joutunut turvautumaan lääkkeisiin. Ilmankos keinosi kuulostavat  valitettavasti kevyiltä.   

Turha tästä on jankata. Toisille auttaa lääkitys, toisille ei sekään. Psykoterapia hyvin ja riittävän pitkään toteutettuna ei todellakaan ole mikään kevyt keino.

Minulla on lapsuuden traumatausta ja hain psykoterapiasta apua pitkään kestäneen henkisen väkivallan aikana. Olen kiitollinen, että nämä keinot ovat auttaneet omalla kohdallani.

tosiaan nykyää "musan kuuntelu" on radio/spotify menoo, ihme piipitystä ja räpäytystä! Voi se tunne kun otat jonkun bändin vinyylin käsiin istut sohvalle ja pistät pyöriin! itellä häviää ahdistus hyvin nopeesti...

Vierailija kirjoitti:

Utelias. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Utelias. kirjoitti:

Syyn poistuminen. Mikä aloittajaa ahdistaa?

Vähän kaikki ahdistaa.

Voisiko aloittaja palastella ahdistuksensa syyt ja alkaa eliminoimaan niitä yksitellen?

Ahdistaa se että olen ahdistuksen vuoksi eläkkeellä eikä minulla ole koulutusta mihinkään.

Aloita jostain pienestä koulutuksesta, esim hygieniapassi tai ensiapukurssi. Katso netistä lisäohjeet, miten pääset kurssille. Voit sitten lukea joskus myöhemmin jotain muuta netin kautta, jos jaksat ja kykenet. Tsemppiä sinulle.

Ei ahdistuksessa pysty keskittymään edes musiikkiin tai lukemiseen, miljoona asiaa pyörii kehää päässä.

Optipar toimi mulla traumaperäiseen stressireaktioon ja yleistyneeseen ahdistukseen, joka tuosta traumasta seurasi. Minä en nukkunut, kädet tärisivät, syke oli korkealla ja teki mieli järsiä ranteita kuin kettu ketunraudoissa. Mutta tuo lääke auttoi kahdessa viikossa.

Oksatsepaami (Opamox/Oxamin). Sillä ei ole myöskään pahoja sivuvaikutuksia.

Kognitiivinen terapia voisi auttaa pitkässä juoksussa.

Itellä on auttanut kun kuunnellut ohjattuja meditointeja.

Hullu