Lapsi ei suostu lääkäriin, help!
Lapsi pelkää lääkäriä ja neuvolaa yli kaiken. Jos sanonkin, että nyt lähdetään neuvolaan, niin saa aivan hirveän itkukohtauksen. En halua, eiiiiiii neuvolaan. Koskaan siellä ei ole mitään sinänsä ikävää sattunut, mitä nyt tietysti muutama rokotus. Sitten saa kyllä lähes paniikkikohtauksen kun aletaan ottamaan rokotuskalustoa esiin. Lietsoo itsensä niin paniikkiin ettei tule mitään siitä paikalla pitämisestä. Juoksee huutaen ympäri huonetta, karkaa käytävään, huutaa hoitajalle vastaan, rääkyy sydämensä kyllyydestä, eikä rauhoitu millään ennenkuin lähdetään. Ollaan nyt käyty 3 kertaa yrittämässä ottaa rokotus, eikä siitä tule yhtään mitään. Olen yrittänyt itse olla rento, iloinen, pitkämielinen. Luvannut palkinnoksi tikkarin, uimahallikäynnin - mitä vaan. Neuvolan täti ihmeen tyynesti nämä jaksaa, mutta ei pysty tietysti väkisin rokottamaan. Puhuminen ei auta, sylittely ei auta, tiukasti sanominen ei auta. MITÄ TÄSSÄ VOISI VIELÄ TEHDÄ?
Tunnen olevani tosi huono äiti kun en saa lastani edes rokotukseen rauhoitettua. Muut lapset tuntuu olevaan vaan ihan viilipyttyinä, ehkä yksi kyynel tirahtaa. Miten lapsen saisi suhtautumaan lääkärissä tai neuvolassa käyntiin jotenkin rennommin? Vai voiko tämmöinen lääkäripelko / piikkikammo mennä ohitse?
Kommentit (83)
No minä olin sitä mieltä, että vikaa on erittäin paljon myös neuvolantädissä. Se piikkihän olisi pitänyt vaan kertakaikkiaan antaa, eikä antaa teidän lähteä/ lähettää teitä matkoihinsa. Ja jälkiviisastelu lähtemisen virheellisyydestä voi auttaa jotain toista, joka kamppailee oman pikkikammoisen lapsensa kanssa.
Laita Esla laastari ensin. Ja menkää sitten ottamaan se rokote. 6v esikoisen kanssa näin tehtiin ( muiden lastenkanssa sitä ei olla käytetty;)
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 15:17"]
No meillä minä olen joka tapauksessa kotona, mies töissä. Ehkäpä lapsi saa mennä yksin sitten seuraavalla kerralla, koska vika selvästi on minussa teidän mielestänne. Miehen on kamalan vaikea tulla yhden rokotuksen takia kesken päivän terkkariin. Kyllä se mieskin minua tästä syyttää ihan riittävästi - en saa lapseen kuria jne. Missään muussa asiassa ei tämän lapsen kanssa ole ongelmia. Hän ei todellakaan päätä meillä asioista. Päinvastoin meillä on aika tiukka kuri.
ap
[/quote]
No älä nyt ota niin kovasti itseesi, koitamme täällä vain antaa niitä neuvoja, joita pyysit. Tosin kyllä minäkin ottaisin, sellaisia me äidit ollaan, ja vielä jos mieskin syyttää. Sinulla taisi käydä myös huono tuuri, terkkari ei suostunut pistämään ja teki valmiiksi hankalasta tilanteesta vielä hankalamman.
Minusta kyse ei ole nyt sinänsä kurinpidosta, sillä jos lapsi nyt on saanut päähänsä pelätä, niin ei häntä millään maailman kurilla saa hymyillen itse kävelemään piikkiä ottamaan.
Ainakin minä, ja mielestäni muutkin, ajoimme takaa sitä, että joskus lapsi on vain pakotettava tekemään asioita, mitä hän ei haluaisi. Toisin sanoen vaikka kantamalla paikalle ja pitämällä kiinni kun rokotusta annetaan. Samalla selittäen tarkkaan etukäteen ja itse tilanteessa mitä tapahtuu ja miksi.
T. 37
Tähän mennessä kaksi hyvin perusteltua ehdotusta, että isä (tai äidin mies) voisi käyttää neuvolassa ja tavanomainen vastaanvänkäys muttakuneisekäy.
Kai sillä miehelläkin on joskus lomaa. Vai onko se vaan nykyään niin sopimatonta, että mies veisi (oman!) lapsensa neuvolaan, vai mikä siinä mättää?=
Laita lapselle emlat niin ei tunnu pisto niin pahalta. Ja lasta voi rauhoittaa kun sanot, ettei sen laastarin jälkeen tunnu juurikaan kipua. Itselläni on aivan järjetön neulakammo edelleen aikuisena mutta emlojen kanssa onnistuu kanyylin laitosta lähtien pistokset. Myös hammaslääkäri laittaa minulle puudutesalvaa ikeneen ennen puudutepiikkiä niin en tunne koko pistosta. Turha sitä lasta on kiusata. Emla-laastarit on aika arvokkaita mutta jokaisen sentin arvoisia. Minun lastani ei ainakaan kiusata turhaan piikillä kun on vaihtoehto tehdä se kivuttomasti. Hätätilanteessa sitten voidaan joustaa ja varmasti aiemmat kokemukset myös helpottavat asiaa.
No kyse on varmaan siitä, että mies ei halua järjestää aikatauluaan koska hänen mielestään minun kuuluisi tämä pystyä hoitamaan. Pitää pakottaa mies sitten asialle ensi kerralla. On sillä lomaa seuraavan kerran syyslomalla, täytyy koittaa päästä asia silloin hoitamaan.
Itse en ole ollenkaan varma, että miehen läsnäolo auttaa, jos se paniikkitilanne tulee päälle lapsella. Mutta voihan sitä kokeilla. Ainakin tiedän nyt miehelle sanoa, että laitattaa sen vaikka väkisin.
ap
Mun lapsi ei suostunut avaamaan suutaan hammaslääkärissä. Et silleen.
Ap, haluatko sinä rokotuttaa sen lapsesi vai et? Kuulostat lannistuneelta jo etukäteen. Jos rokotus on sinun mielestäsi sellainen ikävä velvollisuus, joka pitää hoitaa hammaslääkärin tapaan, yritä nyt tsempata itse itseäsi. Jos taas se on sinusta ihan turha juttu, jättäkää koko rokotusohjelma väliin. Onko teillä jotain muita juttuja, joita sinun on hankala saada lastasi tekemään? Voisit treenata ensin niillä jämäköitymistä niin sitten ei olisi niin vaikeaa siellä terkkarilla.
Labrahoitaja jatkaa:
Tuollainen piikkikammo on useimmilla, niin lapsilla kuin aikuisillakin, aika absurdi. Tarkoitan siis, että pelottaa, vaikka tietää, että ei se oikeasti edes satu kovasti. Jos sitä piikkiä pelkää niin sitten pelkää ja siihen ei järkipuhe auta. Esim. sairaalassa käyn usein ottamassa verikokeita synnärillä tai lapsivuodeosastolla, missä äidit ovat ihan kamalissa synnytystuskissa tai juuri synnyttäneet. Ja silti ne, jotka pelkää piikitystä niin pelkäävät siinäkin tiloanteessa, vaikka tiedostavat varmasti itsekin, että niissä tuskissa verikoe on yksi kärpäsen kakka. Niinpä ei varmaan kannata jäädä odottelemaan, että lapsen pelko laantuu, se on vaan tehtävä. Kurjaa jos terveydenhoitaja on suhtautunut noin, että odotetaan että lapsi rauhoittuu. Se sama pelko tulee varmasti seuraavallakin kerralla, teidän aikuisten pitää siinä olla sitten vaan niin nopeita, että lapsi ei ehdi lietsomaan itseään ihan hirveään hysteriaan.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 15:52"]
Ap, haluatko sinä rokotuttaa sen lapsesi vai et? Kuulostat lannistuneelta jo etukäteen. Jos rokotus on sinun mielestäsi sellainen ikävä velvollisuus, joka pitää hoitaa hammaslääkärin tapaan, yritä nyt tsempata itse itseäsi. Jos taas se on sinusta ihan turha juttu, jättäkää koko rokotusohjelma väliin. Onko teillä jotain muita juttuja, joita sinun on hankala saada lastasi tekemään? Voisit treenata ensin niillä jämäköitymistä niin sitten ei olisi niin vaikeaa siellä terkkarilla.
[/quote]
Tottakai haluan rokotuttaa. En ole lannistunut muussa kuin siinä asiassa, että MITEN ITSE TOIMIA. Haista sinä paska jämäköitymisiesi kanssa. Kuten sanoin, lapsi on kiltti ja kuuliainen, ei tappele vastaan muissa asioissa.
ap
Päättääkö lapsi muutenkin asioista perheessänne?
Pakkoko sun on sitä piikkiä ja neuvolaa mainostaa etukäteen lapselle?
Hankalia tilanteita, mutta joskus on vaan pakko tehdä. Meidän lapsella oli parivuotiaana jäätävä lääkärikammo, ja korvalapsena lääkärikäyntejä kertyi, mutta kaikki toimenpiteeton tehty vaikka kiinni pitelemällä. On otettu verikokeita, imetty märkää korvista ja annettu spiiraa rimpuilevalle ja kirkuvalle lapselle. Onneksi yhden kerran osui ihana infektiolääkäri vastaan, joka jaksoi kuunnella nallen, rekan ja äidin keuhkoja vartin, että lapsi lopetti kirkumisen ja antoi kuunnella keuhkot. Sen jälkeen kammo alkoi helpottaa, ja seuraavat putkitukset yms.ovat sujuneet suuremmitta paruitta. Jämäkkä ote ja tämä tehdään -asenne auttavat.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:00"]
Labrahoitaja jatkaa:
Tuollainen piikkikammo on useimmilla, niin lapsilla kuin aikuisillakin, aika absurdi. Tarkoitan siis, että pelottaa, vaikka tietää, että ei se oikeasti edes satu kovasti. Jos sitä piikkiä pelkää niin sitten pelkää ja siihen ei järkipuhe auta. Esim. sairaalassa käyn usein ottamassa verikokeita synnärillä tai lapsivuodeosastolla, missä äidit ovat ihan kamalissa synnytystuskissa tai juuri synnyttäneet. Ja silti ne, jotka pelkää piikitystä niin pelkäävät siinäkin tiloanteessa, vaikka tiedostavat varmasti itsekin, että niissä tuskissa verikoe on yksi kärpäsen kakka. Niinpä ei varmaan kannata jäädä odottelemaan, että lapsen pelko laantuu, se on vaan tehtävä. Kurjaa jos terveydenhoitaja on suhtautunut noin, että odotetaan että lapsi rauhoittuu. Se sama pelko tulee varmasti seuraavallakin kerralla, teidän aikuisten pitää siinä olla sitten vaan niin nopeita, että lapsi ei ehdi lietsomaan itseään ihan hirveään hysteriaan.
[/quote]
Piikkikammoisena voin sanoa tämän pitävän paikkansa. Minä sain paniikkikohtauksen sektion jälkeen kun piti ottaa verikoe. Vaikkei se pieni pistos ole mitään verrattuna epiduraalia odottaessa koettuun synnytyskipuun.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 15:52"]
Ap, haluatko sinä rokotuttaa sen lapsesi vai et? Kuulostat lannistuneelta jo etukäteen. Jos rokotus on sinun mielestäsi sellainen ikävä velvollisuus, joka pitää hoitaa hammaslääkärin tapaan, yritä nyt tsempata itse itseäsi. Jos taas se on sinusta ihan turha juttu, jättäkää koko rokotusohjelma väliin. Onko teillä jotain muita juttuja, joita sinun on hankala saada lastasi tekemään? Voisit treenata ensin niillä jämäköitymistä niin sitten ei olisi niin vaikeaa siellä terkkarilla.
[/quote]
Tottakai haluan rokotuttaa. En ole lannistunut muussa kuin siinä asiassa, että MITEN ITSE TOIMIA. Haista sinä paska jämäköitymisiesi kanssa. Kuten sanoin, lapsi on kiltti ja kuuliainen, ei tappele vastaan muissa asioissa.
ap
[/quote]
No vähän epävakaalta tai ainakin epäkohteliaalta kuulostaa tuo ulosantisi. En tarkoittanut, että olisit jotenkin huono äiti, mutta kuulostat hieman omalta äidiltäni, joka ei jaksanut vääntää asioista vaan antoi mielummin periksi. Tieädtkö, että lapset ja eläimet vaistoavat uskotko itse itseesi vai et. Jos mielessäsi ei ole edes vaihtoehtona perääntyminen ja toimit rauhallisen määrätietoisesti fokus mielessäsi, lapsi taipuu kyllä tahtoosi. Ja ilmeisesti tuolla teidän kylällä joutuu vääntämään myös terkkarin kanssa eli varaudu jo mielessäsi etukäteen sanomaan hänelle vastaan, jos meinaa passittaa teidät taas kerran kotiin.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 13:17"]Olette tehneet ratkaisevan virheen siinä, että lähditte pois ekan kerran rokottamatta. Asia paisuu liian suureksi. Vanhemman pitää osata pitää päänsä eikä hötkyillä lapsen mukaan. Mene vaikka itse pois huoneesta ja pyydä henkilökuntaa hoitamaan asia. Tai pyydä joku ystäväsi tai sukulainen mukaan, joka jää huoneeseen rokotuksen ajaksi pitämään kiinni, kun itse poistut. Fiksu neuvolantäti juttelee lapselle ihan muuta niitä näitä, ei sano mitään tyyliin: 'Kohta vähän pistää.' Parhaassa tapauksessa lapsi huomaa itsekin, ettei ollutkaan niin kamalaa ja pelko alkaa haihtua. [/quote] Pistoksesta pitää aina sanoa! Et sinäkää tykkäis jos sua yhtäkkiä pistettäisiin "mukavan juttelun" lomassa. Ihmiselle on luontaista säikähtää ja reagoida siihen pyrkimällä karkuun tms. Ja silloin sattuu vielä enemmän. Sain tästä hyvän kokemuksen omalla kohdallani, kun koulussa harjoiteltiin kanylointia enkä varoittanut kaveria pistosta. Kaveri säikähti ja veti käden pois, jonka seuraksena suoni kerkesi puhkeamaan ja vertahan sitten oli luokassa niin, että se näytti teurastamolta. Sen jälkeen opin AINA sanomaan ennen pistoa "Kohta vähän nipistää". Jopa lapsille sen sanon ja etenkin niille panikoiville ja pelkääville. Moni lapsi on alkanu huutamaan samantien "Auuuuuu!!! Sattuuuuu!!!" vaikka neula on vielä kaukana. Silti siitä pitää AINA sanoa kun pistää!
[/quote]
Mulle on jäänyt mieleen yksi neuvolakäynti lapsuudesta, olin joku 5v. Silloin nimittäin neuvolantäti näytti "kynää" ja kysyi haluaisinko kokeilla sitä sormella. Ja prkl se olikin neula, jolla näppäsi sormenpäähän reiän, että sai otettua siitä hB-näytteen. Aloin itkemään, koska säikähdin ja myös siksi, että suutuin huijaamisesta.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:05"]
Päättääkö lapsi muutenkin asioista perheessänne?
Pakkoko sun on sitä piikkiä ja neuvolaa mainostaa etukäteen lapselle?
[/quote]
Ehdottomasti pitää etukäteen puhua lapselle mitä neuvolassa tapahtuu! Haloo nyt.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 13:17"]Olette tehneet ratkaisevan virheen siinä, että lähditte pois ekan kerran rokottamatta. Asia paisuu liian suureksi. Vanhemman pitää osata pitää päänsä eikä hötkyillä lapsen mukaan. Mene vaikka itse pois huoneesta ja pyydä henkilökuntaa hoitamaan asia. Tai pyydä joku ystäväsi tai sukulainen mukaan, joka jää huoneeseen rokotuksen ajaksi pitämään kiinni, kun itse poistut. Fiksu neuvolantäti juttelee lapselle ihan muuta niitä näitä, ei sano mitään tyyliin: 'Kohta vähän pistää.' Parhaassa tapauksessa lapsi huomaa itsekin, ettei ollutkaan niin kamalaa ja pelko alkaa haihtua. [/quote] Pistoksesta pitää aina sanoa! Et sinäkää tykkäis jos sua yhtäkkiä pistettäisiin "mukavan juttelun" lomassa. Ihmiselle on luontaista säikähtää ja reagoida siihen pyrkimällä karkuun tms. Ja silloin sattuu vielä enemmän. Sain tästä hyvän kokemuksen omalla kohdallani, kun koulussa harjoiteltiin kanylointia enkä varoittanut kaveria pistosta. Kaveri säikähti ja veti käden pois, jonka seuraksena suoni kerkesi puhkeamaan ja vertahan sitten oli luokassa niin, että se näytti teurastamolta. Sen jälkeen opin AINA sanomaan ennen pistoa "Kohta vähän nipistää". Jopa lapsille sen sanon ja etenkin niille panikoiville ja pelkääville. Moni lapsi on alkanu huutamaan samantien "Auuuuuu!!! Sattuuuuu!!!" vaikka neula on vielä kaukana. Silti siitä pitää AINA sanoa kun pistää!
[/quote]
Mulle on jäänyt mieleen yksi neuvolakäynti lapsuudesta, olin joku 5v. Silloin nimittäin neuvolantäti näytti "kynää" ja kysyi haluaisinko kokeilla sitä sormella. Ja prkl se olikin neula, jolla näppäsi sormenpäähän reiän, että sai otettua siitä hB-näytteen. Aloin itkemään, koska säikähdin ja myös siksi, että suutuin huijaamisesta.
[/quote]
Olen tuo alkuperäinen asiasta kirjoittaja. Tarkoitin sitä, että totta kai kerrotaan lapselle, että rokotus tarkoittaa sitä, että pistetään neulalla ainetta ihon alle ja että se vähän nippaa. Mutta kun lapsi tietää tämän ja kohtaa on jo putsattu ja hoitaja tekee siinä toimiaan, voisi ajatukset suunnata muualle kuin tulevaan pistokseen. Omalla kohdalla joskus hoitaja huomannut, että alan pelätä tulevaa toimenpidettä ja alkanut kysellä esim. lomasuunnitelmista samalla kun tekee hommansa. Sen sijaan ne pistosta varoittavat usein kyllä pistävätkin kovemmin eli johtuuko se psykologiasta vai siitä, että ovat vaan huonompia pistäjiä, vaikea sanoa.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 15:52"]
Ap, haluatko sinä rokotuttaa sen lapsesi vai et? Kuulostat lannistuneelta jo etukäteen. Jos rokotus on sinun mielestäsi sellainen ikävä velvollisuus, joka pitää hoitaa hammaslääkärin tapaan, yritä nyt tsempata itse itseäsi. Jos taas se on sinusta ihan turha juttu, jättäkää koko rokotusohjelma väliin. Onko teillä jotain muita juttuja, joita sinun on hankala saada lastasi tekemään? Voisit treenata ensin niillä jämäköitymistä niin sitten ei olisi niin vaikeaa siellä terkkarilla.
[/quote]
Tottakai haluan rokotuttaa. En ole lannistunut muussa kuin siinä asiassa, että MITEN ITSE TOIMIA. Haista sinä paska jämäköitymisiesi kanssa. Kuten sanoin, lapsi on kiltti ja kuuliainen, ei tappele vastaan muissa asioissa.
ap
[/quote]
No vähän epävakaalta tai ainakin epäkohteliaalta kuulostaa tuo ulosantisi. En tarkoittanut, että olisit jotenkin huono äiti, mutta kuulostat hieman omalta äidiltäni, joka ei jaksanut vääntää asioista vaan antoi mielummin periksi. Tieädtkö, että lapset ja eläimet vaistoavat uskotko itse itseesi vai et. Jos mielessäsi ei ole edes vaihtoehtona perääntyminen ja toimit rauhallisen määrätietoisesti fokus mielessäsi, lapsi taipuu kyllä tahtoosi. Ja ilmeisesti tuolla teidän kylällä joutuu vääntämään myös terkkarin kanssa eli varaudu jo mielessäsi etukäteen sanomaan hänelle vastaan, jos meinaa passittaa teidät taas kerran kotiin.
[/quote] Olen niin samaa mieltä. Hyvin sanottu. 37
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 14:23"]
Minkäslaisia kokemuksia ap:lla on itsellään rokotuksista ja hammaslääkäreistä ja lääkäreistä? Oletko itse piikkikammoinen, vaikka esität tai siis yrität esittää rentoa ja reipasta? Jos aikuinen jännittää ja pelkää, lapsi vaistoaa sen kyllä.
Kuusivuotias on jo niin iso, että hänen kanssaan pystyy keskustelemaan asioista ennen vastaanottoa. Kysele ja anna lapsen kertoa, miksi häntä pelottaa. Älä vähättele pelkoa. Mutta selitä, että esim.lääkärin vastaanotolla harvoin pistetään ketään, että yleensä siellä ennemminkin keskustellaan ja lääkäri voi tutkia, mutta se ei ota kipeää, ainakaan tavallisesti. Jos tuo pelko ja paniikki vain jatkuvat, kannattaisi ehkä käydä juttelemassa terapeutin tai psykologin kanssa. Lapsi on jo niin iso, että äitiä ei tarvita vastaanottohuoneessa, vaan äiti odottaa toisaalla. Lapsi kertoo monesti avoimemmin peloistaa ym, jos vanhemmat eivät ole paikalla. Lapsilla on tietynlainen solidaarisuus vanhempiaan kohtaan ja se voi estää avoimen keskustelun, jos jompikumpi vanhempi on kuulolla.
[/quote]
Ei ole piikkikammoa itselläni. En pelkää hammaslääkärissä, enkä vaadi puudutteita, ole kipukammoinen tms. Itse menen lääkäriin ihan mielelläni. Eli kyllä ihan normaali mielestäni olen.