Pitäisikö työllistämisen toimet kohdistaa työttömien sijaan työnantajiin?

Vierailija kirjoitti:

Keppiä työnantajille jotka käyttävät ilmaistyövoimaa  (työkokeilut yms pajatoiminnat) vuodesta toiseen. Eräs suomalainen kaupunki käyttää tätä hyödyksi ihan surutta. 

Työnantaja saa kulukorvausta 10 euroa/työpäivä työttömästä jos työtön tekee työmarkkkinatuella töitä esim. hyllyttää kaupassa tavaroita, työtön saa kaupan työvaatteet niin ei erotu muista kaupan työntekijöistä.

En ymmärrä miksi työnantajalla maksetaan kulukorvausta. Ei tarvitse kuitenkaan palkkaa maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Parempi idea olisi yksinkertaisesti tehdä työvoiman palkkaamisesta helpompaa ja halvempaa. Työntekijän kuluista hänen palkkansa on aika pieni osa...

Hankalista, laiskoista jne työntekijöistä pitäisi myös päästä helpommin eroon. Saisi joku oikeasti työtä tahtova laiskureiden paikat.

Tämä on ihan totta ja tollanen tyyppi on myös muiden työntekijöiden kannalta harmillinen. 

Vierailija kirjoitti:

Todella toivon että tässä ketjussa on kommentoitu pääasiassa vitsillä... sen verran idioottimaisia kommentteja olen saanut lukea.

Kyllä näitä ehdoteltiin ihan tosissaan esim. 1990-luvun lamassa - että annetaanpa metsäkoneet Venäjälle ja kaikki työttömät metsätöihin.Toinen hörhö ei nähnyt tässä muuta ongelmaa kuin että työ ei vastaa tekijän koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Entiseen aikaan oli työllistämisvelvoite valtiolla ja kunnilla. JOtain sen suuntaista on vieläkin, eli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneelle pitää yrittää keksiä jotain.

Sama on vieläkin esim. AMK-tutkinnon suorittanut tekee sairaalassa samoja toimistotöitä kuin osastonsihteeri. Työtön saa 518 euroa työmarkkinatukea kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa / työpäivä. Työterveyshuoltoa ei ole, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen, eläkettä ei kerry, kulukorvausta ei saa jos sairastuu tai lapsi sairastuu, mutta hoitomaksut menee, jos puoliso tienaa 1600 netto. Itse sain työmarkkinatukea 640 kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa/työpäivä, hoitomaksut 2 lapsesta oli 140 euroa, kun puoliso tienasi 1600 netto ja AMK-tutkinto minulla on.

Askimiloop kirjoitti:

Pitäisi! Tunnen oikeasti yrittäjiä jotka EI palkkaa ketään.Koska ahneus,töitä on mutta firma laskelmoidaan rahaa pitää sataa eli työntekijä olisi kulu.Ihan väärin morkata ihmistä joka työtön töitä vaan ei kaikille ole.Aina säästetään heiltä keillä mitään ole muutenkin.Luuleeko ne että työt lisii kun viedään viimeinenkin leipä.Tai nyt se perustaa edes firman ,mitä sekään auttaa kukaan ei osta mitään.Suomi Junttila säästää.Ja mitä tarvetta olisi?!ravintoloita,remppoja tekee jo liikaa väkeä.Kaikenmaailman kotiyrityksiä liikaa.Kurssin käyneitä tunareita.Toiminimet työt mitä tarjotaan muuttuu jos ei tarjonta menesty.Yrittäjä lopettaa menee töihin ,alkaa NS.kevytyrittäjäksi.Miten lie verot?meneekö jokin mustaan pörssiin..näitä miettii yhteiskunta ei me tavis ihmiset.

Sinähän voisit palkata jonkun vaikka yhdeksi päiväksi kuukaudessa johonkin näennäishommaan, vaikka kiillottamaan ovenkahvoja. Vai oletko ahne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainutkaan yritys ei ole olemassa mitään työllistävyyttä varten, vaan siksi että on omistajilleen elannon tuova. Eli yritys on olemassa tuottaakseen voittoa, siihen tarvitaan työntekijöitä, jotka ikäänkuin oheis'vahinkona' työllistyy ja saa taas puolestaan toimeentulonsa työssäkäynnistään.

Yhtään ylimääräistä turhaa syöjää ei yksikään yritys pidä leivissään, sehän vähentää omistajan sekä jo töissä olevien tuloja.

Kun ne jo töissä olevat hoitaa hommansa kunnolla, niin saa kunnon korvaukset ja edut, niin mitään ylimääräisiä ei halua kumpikaan puoli, ei työntekijät eikä työnantaja.

Helposti sellaiset putsataan pois, jotka ei hommaansa hoida vaan jättää toisten kuormaksi. Ne on niitä turhia syöjiä.

Jep tähän tiivistyy puhtaimmillaan kapitalismi ja nykyisenmuotoinen jatkuvaan kasvuun tähtäävä markkinatalous rahajärjestelmineen.

Se on toinen kysymys sitten, onko tämä ainoa oikea tapa toimia.

Itä-Euroopassa kokeiltiin muuta tapaa, kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Kertokaapa mulle, kaikki eläkeläisille kateelliset - mitä arvioitte tapahtuvan kun meidän kroisos-eläkeläisistä aika jättää?

Siis eikö sen jälkeen kukaan enää saa kunnon eläkettä? Mitä tapahtuu heidän varallisuudelleen, niille "halvalla ostetuille asunnoille" ja kaikelle sille rahalle, mitä he "liian suurista eläkkeestään" ovat tililleen jättäneet? Katoaako se varallisuuden kiertokulusta nyt yhtäkkiä tämän yhden sukupolven jälkeen?

Ps. Jos sinun kuplassani "kenelläkään ei ole varaa ostaa mitään palveluita" se ei kyllä välttämättä päde ihan joka kuplassa. Ainakin tuntuu, että minun tuttavapiirini nuorten aikuisten kuplassa palveluita (kampaamo, kynnet, hierojat jne) käytetään varsin paljon ja jos Turussa kulkee niin tuntuu, että täällä liikkuu jo enemmän Wolt-kuskeja kuin eläkeläisiä...

Olen tarjoilija, töitä olisi tarjolla,  Mutta kuka haluaa koronalinkoihin työhön.  Työnantaja ei huolehdi säädösten noudattamisesta.  Asiakkaina on matkailijoita-ulkomailtakin.  Asiakkaat eivät käytä maskia, vaikka hyvin voisi aina siihen asti kun ruoka tuodaan eteen.  Ja kyllä ihmiset viettävät vielä juhliakin, juuri oli iltasanomissa miten 90 hengen häät vietetään.  Juhlijat tulee sinne vapaaehtoisesti, mutta me työntekijät ollaan pakotettuja!  Ravintoloiden rajoitukset voidaan poistaa-mutta kuka siellä on töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet hullu. Perusta itse firma ja palkkaa sinne vaikka satatuhatta työtöntä viemään papereita milloin minnekin. Mikset jo tee niin? Ai juu, se on ihan silkkaa kommunismia, että valtio päättää mihin yritykset rahansa laittavat. Pohjois-koreassa varmaan arvostettaisiin sinun loistavaa ideaasi. Muuta sinne.

Miten niin? Eihän nykyinen malli toimi lainkaan. Työtä ja kaikenlaista tekemistä firmoissa kyllä on, mutta ei siitä haluta maksaa. Koneet ja halpatyöläiset tekee työt. Ja sitten työttömiä syyllistetään, kun yhteen paikkaan on satoja hakijoita. Töitä ei vaan ole kaikille. Ne pitäisi jakaa uusiksi, tai ottaa ihmisiä tekemään ihan pilipalijuttuja.

Älyättekö, että firmoissa olisi paljon tekemätöntä työtä sen vuoksi, että ne eivät tuota? Esimerkiksi toimistoihin ei palkata ylimääräisiä henkilöitä, koska heidän tuottamansa kustannukset ovat suuremmat kuin hyöty. Vaikka tavalliselle toimistosihteerille ei varmaan tarvitsisikaan maksaa kuin sen pari tonnia kuussa palkkaa, ovat menot silti isot, kun lisätään pakolliset palkan sivukulut, työasema- ja tilakustannukset, rekrytointikustannus ja perehdyttämiseen käytetty aika.

Jotkut ihmiset saavat töitä, jotkut eivät. Lähes aina firmathan pyrkivät palkkaamaan sellaisia henkilöitä, jotka tuottavat työllään eniten lisäarvoa, ja sen takia juuri sen alimman suoritustason töistä ei haluta maksaa, vaan niistä halutaan päästä tavalla tai toisella kokonaan eroon.

Eihän juuri missään enää haluta maksaa esimerkiksi hevosmetsätyöstä, koska puunkorjuukone on 4-5 kertaa tehokkaampi. Hevosmetsätyön etuja toki olisivat esimerkiksi pieni hiilijalanjälki, minimaaliset vauriot metsänpohjalle sekä pääsy vaikeakulkuisimpiinkin paikkoihin. Siitä huolimatta lähes kaikki korjuutyöt tehdään koneellisesti, koska tehokkuus vaan on paljon isompi.

Vierailija kirjoitti:

Jos yritykset itkevät työvoimapulaa, niin niiden pitäisi vastineeksi yritystuista työllistää sopivaksi heidän tehtäviinsä katsottuja halukkaita työttömiä. Yritystukia maksetaan vuosittain enemmän kuin työttömyyskorvauksia, tiesittekö sitä!

Vähintään vastineeksi yritystuesta pitäisi osallistua työkkärin järjestämiin koulutuksiin, joilla opetettaisiin rekrytointia, esiteltäisiin eri kanavia, joissa avoimista työpaikoista voi ilmoitella, viilattaisiin ilmoituksia kuntoon ihan samalla tavoin kuin työttömät joutuvat nykyään CV:n kirjoituskurssille. Opetettaisiin kirjoittamaan aidosti erottuvia ilmoituksia, sen sijaan että ne nykyään kierrättävät niitä samoja tyhjänpäiväisiä hölynpölyfraaseja kaikki.

Työttömien pitäisi voida ilmiantaa työkkärille työnantajia, jotka eivät suostu rekrytoimaan ja silti valittavat työvoimapulaa.

Saisiko faktatietoa tuosta yritystukien ja työttömyyskorvauksien suhteesta. Valtion budjettikirjan mukaan on päinvastoin eli mitä yritystukia tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ajattelit firman kehittyvän, jos sillä ei ole euroakaan investointeihin?

Yrityksiltä perittävillä työllistämättömyysveroilla.

Sitähän peritään jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ajattelit firman kehittyvän, jos sillä ei ole euroakaan investointeihin?

Eikö uudet työntekijät nimenomaan ole investointeja? Uusia laitteita, uusia tuotteita ja uusia työntekijöitä. Ja velvoite vain silloin, kun firmalla menee hyvin.

Millä rahalla ajattelit ostaa vaikka 200 000 euroa maksavan koneen vaikka motokuskille, jos voitot menee palkkoihin? Ja saako vastaavasti vähentää väkeä sillä perusteella, että ostettiin uusi kone ja otettiin sille kuski, niin teille muille ei nyt voida maksaa euroakaan?

Tietenkin koko prosessi suunniteltaisiin myös yritystä hyödyttäväksi ja jos työllistämisen mahdollistaminen vaatii laiteinvestointeja, niin sitäkin tuettaisiin.

Eli firma ei saa tehdä voittoa, mutta valtio maksaisi infran? Tämä on ehdottomasti paras lukemani ehdotus, taidanpa perustaa tehtaan, jonka alkuinvestointi on 2mrd euroa ja valtio sen maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ajattelit firman kehittyvän, jos sillä ei ole euroakaan investointeihin?

Eikö uudet työntekijät nimenomaan ole investointeja? Uusia laitteita, uusia tuotteita ja uusia työntekijöitä. Ja velvoite vain silloin, kun firmalla menee hyvin.

Millä rahalla ajattelit ostaa vaikka 200 000 euroa maksavan koneen vaikka motokuskille, jos voitot menee palkkoihin? Ja saako vastaavasti vähentää väkeä sillä perusteella, että ostettiin uusi kone ja otettiin sille kuski, niin teille muille ei nyt voida maksaa euroakaan?

Mistä remonttiyritykset saa asiakkaita tulevaisuudessa, jos ei makseta tarpeeksi palkkaa, vielä on 1,6 miljoonaa eläkeläistä.

Miten kauppaat myös keittiöremonttia tai kylppäriremonttia vuokralla asuville?

Työmarkkinatukitöillä ei myöskään käydä parturissa, ravintoloissa tai vaatekaupoissa.

Tarpeeksi palkkaa voidaan maksaa, kun laskutetaan sitä eläkeläistä kunnolla. Se asiakashan palkan loppupelissä maksaa, joten nostetaan hintoja ja mummo saa mökkiinsä uuden katon, pappa parvekelasituksen. Jos työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lastaan, niin laskutetaan nekin tunnit mummolta, koska yritykselle joka tapauksessa kuluja syntyy. Vai mistä oletit yritysten rahansa saavan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entiseen aikaan oli työllistämisvelvoite valtiolla ja kunnilla. JOtain sen suuntaista on vieläkin, eli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneelle pitää yrittää keksiä jotain.

Sama on vieläkin esim. AMK-tutkinnon suorittanut tekee sairaalassa samoja toimistotöitä kuin osastonsihteeri. Työtön saa 518 euroa työmarkkinatukea kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa / työpäivä. Työterveyshuoltoa ei ole, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen, eläkettä ei kerry, kulukorvausta ei saa jos sairastuu tai lapsi sairastuu, mutta hoitomaksut menee, jos puoliso tienaa 1600 netto. Itse sain työmarkkinatukea 640 kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa/työpäivä, hoitomaksut 2 lapsesta oli 140 euroa, kun puoliso tienasi 1600 netto ja AMK-tutkinto minulla on.

Ja nyt päästään ydinkysymykseen: miksi se AMK-tutkinnon suorittanut tekee niitä toimistotöitä, kun hänellä on työkokeilusopimus, jossa on määritelty, miksi hän on kuukauden verran sairaalassa kokeilemassa osastosihteerin töitä. Yhtään enempää ei tarvitse tehdä eikä saa korvata ketään työntekijää. Ei saa olla ns. omia töitä eli vastuuta jostain tietystä asiasta.

Miksi työkokeilijat ei suostu lukemaan allekirjoittamaansa sopimusta kokeilusta? Miksi he luulevat olevansa töissä, kun he eivät ole! Ihan itse keksitty, että tämä on työ, kun se ei ole, se on sivustakatsomista ja ohjattuna tekemistä, ei koskaan yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keppiä työnantajille jotka käyttävät ilmaistyövoimaa  (työkokeilut yms pajatoiminnat) vuodesta toiseen. Eräs suomalainen kaupunki käyttää tätä hyödyksi ihan surutta. 

Työnantaja saa kulukorvausta 10 euroa/työpäivä työttömästä jos työtön tekee työmarkkkinatuella töitä esim. hyllyttää kaupassa tavaroita, työtön saa kaupan työvaatteet niin ei erotu muista kaupan työntekijöistä.

En ymmärrä miksi työnantajalla maksetaan kulukorvausta. Ei tarvitse kuitenkaan palkkaa maksaa.

Fakta: työnantaja ei saa euronkaan korvausta siitä, että yrityksessä on työkokeilija! Sen sijaan oppilaitosten harjoittelijoiden ohjaamisesta maksetaan korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Kuuden tunnin työpäivät tai nelipäiväinen työviikko ja palkat suhteutetaan tähän. Näin työnantajat voivat palkata lisäkäsiä.

Työntekijän palkkavajetta paikkaamaan se kansalaispalkka kaikille.

Helpottaisi monen elämää kun ei tarvitse sumplia siellä tukihakemusviidakoissa ja toisaalta töissäkäyvilläkin elämänlaatu paranisi lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Työnantaja saisi tehokkuutta samoilla kustannuksilla. Tuntuu että niin moni ala on jo kriisissä ja alaiset ylityöllistettyjä joten vaikutus jopa noihin psykososiaalisiin rakenteisiin olisi merkittävä.

Niinpä. Joko olemassaolevat työt jaetaan uusiksi, tai keksitään uusia- joko tarpeen mukaan tai keinotekoisesti. Eihän tässä ole mitään tolkkua, että monet jää työelämän uuvuttamina pitkille saikuille, tai kokonaan työkyvyttömiksi, kun taas toisille ei ole töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keppiä työnantajille jotka käyttävät ilmaistyövoimaa  (työkokeilut yms pajatoiminnat) vuodesta toiseen. Eräs suomalainen kaupunki käyttää tätä hyödyksi ihan surutta. 

Työnantaja saa kulukorvausta 10 euroa/työpäivä työttömästä jos työtön tekee työmarkkkinatuella töitä esim. hyllyttää kaupassa tavaroita, työtön saa kaupan työvaatteet niin ei erotu muista kaupan työntekijöistä.

En ymmärrä miksi työnantajalla maksetaan kulukorvausta. Ei tarvitse kuitenkaan palkkaa maksaa.

Fakta: työnantaja ei saa euronkaan korvausta siitä, että yrityksessä on työkokeilija! Sen sijaan oppilaitosten harjoittelijoiden ohjaamisesta maksetaan korvausta.

Joo mutta jos se työkokeilja ei ole ihan avuton ja kädetön tapaus, saa ilmaisen käsiparin tekemään töitä ja ison säästön verrattuna siihen, että ottaisi jonkun ihan oikealla palkalla! Jotkut firmat ottaa aina näitä kokeilijoita ja harjoittelijoita jatkuvasti ilman että ketään vakinaistetaan, vaikka tarvetta olisi. Hyväksikäyttöä sekin on.

Vierailija kirjoitti:

Ai luulin jo ettei ap odota firmalta edes voitollista tulosta työllistämiseen.

Lukutaito on huolestuttavan monelta hukassa. Siinähän se aloituksessa lukee ihan selvästi: kun tuotetut voitot ylittävät tietyn määrän syntyisi velvoite palkata. Yritykset kuitenkin hyötyvät yhteiskunnasta monella tavalla mm. koulutuksen ja infran muodossa sekä yritystukien. Tuo olisi se miten, maksavat takaisin. Pointti ei ole ajaa yrityksiä konkursseihin, tai ahdinkoon, tai tehdä voiton tekemisestä mahdotonta.

Myös huolestuttavan moni keskustelussa näkee työntekijät pelkkänä kulueränä ihan kuin ne olisivat siellä vain nostamassa rahaa yrityksestä, mutta millään heidän tiedoilla, taidoilla, tai tekemisellä ei olisi mitään yrityksen kannattavuuteen vaikuttavaa arvoa. Miksi näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entiseen aikaan oli työllistämisvelvoite valtiolla ja kunnilla. JOtain sen suuntaista on vieläkin, eli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneelle pitää yrittää keksiä jotain.

Sama on vieläkin esim. AMK-tutkinnon suorittanut tekee sairaalassa samoja toimistotöitä kuin osastonsihteeri. Työtön saa 518 euroa työmarkkinatukea kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa / työpäivä. Työterveyshuoltoa ei ole, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen, eläkettä ei kerry, kulukorvausta ei saa jos sairastuu tai lapsi sairastuu, mutta hoitomaksut menee, jos puoliso tienaa 1600 netto. Itse sain työmarkkinatukea 640 kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa/työpäivä, hoitomaksut 2 lapsesta oli 140 euroa, kun puoliso tienasi 1600 netto ja AMK-tutkinto minulla on.

Ja nyt päästään ydinkysymykseen: miksi se AMK-tutkinnon suorittanut tekee niitä toimistotöitä, kun hänellä on työkokeilusopimus, jossa on määritelty, miksi hän on kuukauden verran sairaalassa kokeilemassa osastosihteerin töitä. Yhtään enempää ei tarvitse tehdä eikä saa korvata ketään työntekijää. Ei saa olla ns. omia töitä eli vastuuta jostain tietystä asiasta.

Miksi työkokeilijat ei suostu lukemaan allekirjoittamaansa sopimusta kokeilusta? Miksi he luulevat olevansa töissä, kun he eivät ole! Ihan itse keksitty, että tämä on työ, kun se ei ole, se on sivustakatsomista ja ohjattuna tekemistä, ei koskaan yksin.

Osastonsihteeri oli välillä sairaana, toiselta osastolta tuli sihteeri tunniksi ja minulla oli puhelin millä kysyä neuvoa. Hommat näytettiin, mutta itsenäisesti tein, en tietenkään tehnyt kaikkea yksin, vain osan töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entiseen aikaan oli työllistämisvelvoite valtiolla ja kunnilla. JOtain sen suuntaista on vieläkin, eli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneelle pitää yrittää keksiä jotain.

Sama on vieläkin esim. AMK-tutkinnon suorittanut tekee sairaalassa samoja toimistotöitä kuin osastonsihteeri. Työtön saa 518 euroa työmarkkinatukea kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa / työpäivä. Työterveyshuoltoa ei ole, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen, eläkettä ei kerry, kulukorvausta ei saa jos sairastuu tai lapsi sairastuu, mutta hoitomaksut menee, jos puoliso tienaa 1600 netto. Itse sain työmarkkinatukea 640 kuukaudessa ja kulukorvauksen 9 euroa/työpäivä, hoitomaksut 2 lapsesta oli 140 euroa, kun puoliso tienasi 1600 netto ja AMK-tutkinto minulla on.

Ja nyt päästään ydinkysymykseen: miksi se AMK-tutkinnon suorittanut tekee niitä toimistotöitä, kun hänellä on työkokeilusopimus, jossa on määritelty, miksi hän on kuukauden verran sairaalassa kokeilemassa osastosihteerin töitä. Yhtään enempää ei tarvitse tehdä eikä saa korvata ketään työntekijää. Ei saa olla ns. omia töitä eli vastuuta jostain tietystä asiasta.

Miksi työkokeilijat ei suostu lukemaan allekirjoittamaansa sopimusta kokeilusta? Miksi he luulevat olevansa töissä, kun he eivät ole! Ihan itse keksitty, että tämä on työ, kun se ei ole, se on sivustakatsomista ja ohjattuna tekemistä, ei koskaan yksin.

Osastonsihteeri oli välillä sairaana, toiselta osastolta tuli sihteeri tunniksi ja minulla oli puhelin millä kysyä neuvoa. Hommat näytettiin, mutta itsenäisesti tein, en tietenkään tehnyt kaikkea yksin, vain osan töistä.

Olin kylläkin 7 kuukautta, aika paljon siinä ehtii töitä tekemään.