Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS "Yksiöbuumin seuraava vaihe: uuden kerros­talon asunnoissa on eteinen vessassa"

Vierailija
24.08.2021 |

Rakennuttaja keksi tavan kiertää sääntelyä: Vantaalle tehtiin talo, jonka asunnoissa on vessa eteisessä – ”Mielestäni tämä on innovatiivinen ratkaisu”

Vantaalle valmistuu syyskuussa kompaktin asumisen pilottikohde, jossa asuntojen neliöitä on karsittu uudella tavalla. Eteiset ja kylpyhuoneet on yhdistetty ja vaatehuoneet korvattu irtaimistovarastoilla.

Vantaalle kävelymatkan päähän Tikkurilan juna-asemasta on valmistumassa vuokra-asuntoyhtiö Lumon uudenlaisia vuokra-asuntoja, joissa eteinen ja kylpyhuone ovat samassa laatoitetussa tilassa. Välissä on vain lasiset huurreliukuovet.

Asuntoon siis astutaan sisään käytännössä kylpyhuoneen kautta. Pienelle pyykinpesukoneelle on paikka eteisen kaapissa. Mistä ihmeestä on kyse?

Kerrostalo on kiinteistösijoitusyhtiö Kojamon, rakennusyhtiö Firan sekä arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin yhdessä kehittämän asumiskonseptin pilottikohde. Ideana on testata, millaisilla ratkaisuilla pienissä kerrostaloasunnoissa voidaan säästää hukkaneliöitä.

”Näin asukkaiden käyttöön jäävä tila saadaan suuremmaksi”, sanoo Kojamon kehitys­päällikkö Matti-Pekka Koistinen.

Uudiskohteissa kylpyhuoneet vievät paljon tilaa, koska niissä täytyy rakentamis­määräysten mukaan päästä kulkemaan esteettä esimerkiksi pyörätuolilla.

Esteettömyydestä ei ole kuitenkaan tingitty Tikkurilassa, sanoo uudenlaista konseptia kehittänyt arkkitehti Minna Lukander Tallista.

Eteinen ja kylpyhuone muodostavat esteettömän tilan, jota hän kutsuu monitilavyöhykkeeksi. Sen voi sulkea asuintilasta toisella liukuovella.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008204214.html

Kommentit (847)

Vierailija
541/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni pitäisi ennemmin tehdä isoja asuntoja suurperheille. Mutta sitä ennen pitäisi tehdä moniaviollisuus lailliseksi, jotta perheet voivat asua yhdessä, eikä "yksinhuoltajaäitejä" olisi niin paljon. Nykyinen vanhoillinen laki rikkoo perheitä. Tarvitaan toinen vanhoillinen laki rinnalle.

Noitahan on tehty enemmän kuin on tarvetta. Taviksilla ei ole varaa vuokrata tuollaista 5-6 huonetta + muut tilat asuntoa joten ne menee niille joilla sossu maksaa vuokrat tai esim. porukoille (raksa, yms).

Eniten tarvetta on pienistä asunnoista mutta kun nykysäädökset vaatii esteettömyyttä ihan joka asunnolta niin vessat ja keittiöt pitäisi rakentaa järjettömän kokoisiksi. Itse asun ikivanhassa pienehkössä kaksiossa jossa on pieni vessa. Tuolla tulee toimeen ja huoneillekin jää tilaa kun kaikki tila ei mene tuohon vessaan. 

Vierailija
542/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko kenelläkään tietoa kuka tai mikä puolue tuota esteettömyyslakia uudisrakentamisessa aikanaan ajoi? Se on kyllä aivan susi kun ajattelee että uusista rakennettavista asunnoista suurin osa on nyt sitten todella oudoilla pohjaratkaisuilla varustettuja. Etenkin pienissä asunnoissa kylppärit haukkaavat ihan suhteettoman suuren osan - tai sitten nähdään näitä säädöksiä kiertäviä suunnittelun kukkasia... 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
543/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Seurasin uudisrakennustuotantoa useamman vuoden toiveena vaihtaa kotia. Päädyin kuitenkin vastoin kaikkia ennakkoajatuksiani ostamaan 80-luvun pienen perheasunnon. Miksi? Sain kunnollisen keittiön, mitä uudistuotanto ei tunne enää lainkaan. Avokeittiöllä on kyllä puolensa, mutta uudistuotannossa "keittiö" on vain olohuoneen seinän kaapistot. Nähty jopa eteisen käytävällä! Ei kiitos. Kylpyhuone/vessakin on kunnollinen, sopiva. Ja parvekkeella on omaa yksityisyyttä. Ja mikä tärkeintä: edes kerrostalot eivät ole vierivieressä vaan ikkunoista näet puistomaista sisäpihaa, et naapurin ikkunaa.

Tuntuu että nykytuotantoa rakennetaan sijoittajille. Mikä osa näiden ostajista lopulta itse asuu näissä asunnoissa? Vuokrallahan näissä asutaan.

Siinä on esteettömyyssäännökset. Eli kun rullatuolilla pitää päästä joka asunnon joka soppeen niin helpompi esim. rakentaa keittiöt avokeittiöiksi kuin tehdä jättimäisiä keittiöitä että mahtuu rullaamaan ympäriinsä. 

Vierailija
544/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinähän yrittävät kaupata noita koirankoppeja. Mulle tila on luksusta, asun mieluummin avarassa vanhemmassa kämpässä kuin upouudessa joka on mitoiltaan kuin sillipurkki.

Onneksi en asu pääkaupunkiseudulla vaan Savossa, täältä saa myös uusia ja normaalin kokoisia kivoja asuntoja järkevällä vuokralla. Ja omakotitalon saa samalla hinnalla kuin joku kämänen kerrostalokämppä/rivari Helsingissä, jossa äiti joutuu nukkumaan olohuoneen nurkassa kun vain lapsille riittää oma huone.

Vierailija
545/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esteettömyysvaatimuksissa ei ole mitään järkeä. Rakensimme juuri kakkosasunnon. Löylyhuoneen oven piti olla hillitön hehtaarileveä viritys ja sitä rakennustarkastaja hartaasti mittaili. Ketään ei sen sijaan kiinnostanut miten sieltä pyörätuolista könytään lauteille polttamatta itseään kiukaassa - tai miten edes kukaan tulee pyörätuolilla koko rakennukseen sisään koska mitään luiskaa ei vaadittu ja ulkona on nyt vain aika haastavat portaat.

Vierailija
546/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään tietoa kuka tai mikä puolue tuota esteettömyyslakia uudisrakentamisessa aikanaan ajoi? Se on kyllä aivan susi kun ajattelee että uusista rakennettavista asunnoista suurin osa on nyt sitten todella oudoilla pohjaratkaisuilla varustettuja. Etenkin pienissä asunnoissa kylppärit haukkaavat ihan suhteettoman suuren osan - tai sitten nähdään näitä säädöksiä kiertäviä suunnittelun kukkasia... 

Eikös se ollut Vihreiden Kalle Könkkölä, joka tuon lain sai aikaan? Hän istui itse pyörätuolissa.

"Lex Könkkölä" on tuon lain kutsumanimi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
547/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olisi järkevämpää jos kerrostalojen alimman kerroksen asunnot pitäisi rakentaa esteettömiksi ja ylempänä olevat sitten järkevän tilankäytön mukaan. Uusia taloja nousee kuin sieniä sateella, joten esteettömiä asuntoja tarvitsevilla olisi edelleen varaa valita, eivätkä he joutuisi edes käyttämään hissiä.

Kaunis ajatus, mutta pitäisikö sitten ruveta määräilemään, mihin kerrokseen kukin saa asettua asumaan? Kielletäänkö ihmisiä muuttamasta alakerroksiin, jos ei ole vammaa, joka vaatisi esteetöntä asuntoa? Ei ongelma poistu noin helposti. 

Vierailija
548/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sinkku enkä todellakaan halua asua yksiössä, ainakaan tuollaisessa jutun kammotuksessa. Ärsyttää miten sinkkuus nähdään välivaiheenä vähän kuin opiskelu ja ajatellaan että kun on yksin niin pitää tyytyä pikkuyksiöön kunnes pariutuu ja voi upgreidata isompaan asuntoon. Onneksi pystyn maksamaan kaksiosta, vaikka muu elintasoni on sen vuoksi sitten pienempi. Yksiöt on suosittuja koska asuminen on Suomessa järkyttävän kallista ja suurin osa sinkuista on pienituloisia eikä halua eikä voi laittaa asumiseen rahaa, joten heidän pitää tyytyä halvimpaan ja pienimpään.

Ihan vaan pikkusen realismia ajatteluun.  Opiskelijat ovat usein sinkkuja.  Sinkkuja vielä opiskelut lopetettuaankin ja silloin myös pienituloisia.  Yksiö on ihan OK silloin.  (Ja myöhemminkin, jos tykkää).  Elämä ei ole aina valintoja, vaan myös pakkoja ja välttämättömyyksiä.

Olen asunut parissa yksiössä, ja niistä mukavin oli työsuhdeasunto.  Tosi kiva ja kätevä yksiö ulkomailla. Kumma ettei Suomessa tehdä samanlaisia.

Kun minä opiskelin vuosituhannen puolivälissä, niin Helsingistä (eikä edes huonoimmilta alueilta) pystyi vielä vuokraamaan Sadon 64-neliöisen kaksion, jonka maksoi kahden opiskelijan asumistuen ja pienten lisätienestien avulla ja se oli jossain 600 euron paikkeilla. Nykyään ei näköjään onnistu edes Vantaalla. Asuin myös Helsingin keskustassa hetken yksin melkein tuplasti isommassa yksiössä kuin tuo Tikkurilan helmi opintojen jälkeen ja vuokran oli matalampi. Ja sen siis maksoi mukavasti normaalipalkkaisen tuloilla. Pienituloisen ei siis tarvinnut tyytyä koirankoppiin, se ei ollut välttättömyys. Ongelmana on nimenomaan tyytyminen, ei vaatiminen. Miksei vaadita parempaa? 

Sinänsä ymmärrän, että rakennuttaja on etsinyt kiertoa nykyvaatimuksille jättikylppäristä, mutta toteutus on kyllä kamala. Ja rakennuttaja on tietenkin maksimoinut voittoja, muuten olisi laitettu vaan lisää neliöitä, jotta toteutus olisi ollut järkevä.  

En tajua. miten nykyään oletetaan ihmisten tyytyvän asuinvarastoon ja siitä revittävä hinta on järkyttävä. Ja vielä puolustetaan, että pitää tehdä koppeja, koska niille on kysyntää pienituloisten joukossa. Ei ne pienituloiset sellaisia halua, vaan mukavaa asumista ja jos sitä on menneinä vuosina pystytty tarjoamaan, niin miten ei nyt pystytä? Isollakin rahalla saa vain keittiöseinän ja kolme siivouskomeroa makkareina. 

Kyllä ihmiset vaativat ja valittavat, mutta luuletko että kukaan kuuntelee? Luulen että osaat peetellö sen jo siitä minkälaisia asuntoja nykyään rakennetaan. Osa ihmisistä on siksi nykyään luovuttanut ja alkanut vain tyytymään koska heitä ei kuulla eikä valittamisella ole ollut vaikutusta. Nyt ollaan siis siirtymässä vaiheeseen jossa vajotaan apatiaan.

No tietenkin tähän tulee puuttua määräyksillä ja lainsäädännöllä, tietenkään ei yksi Virtanen voi asiaan vaikuttaa. Mutta jos päättäjiä ei kiinnosta, niin koppeja on tarjolla. Pitäisi olla aikamoinen kansanliike, että asiaan saataisiin muutos tai vaihtoehtoisesti asuntosijaittajien ahdinko. Itse muuttaisin mieluummin vaikka Keravalle isoon kasariasuntoon kuin Tikkurilaan uuteen minikoppiin. Hinnassa tuskin eroa. 

Ja yhtä nopeasti olet junalla Keravalta ja Tikkurilasta Helsingin keskustassa. Eroa ei taida olla montaa minuuttia. Mutta siinä Keravan kasaritalossa on sentään palveluita ja isoja marketteja lähellä. Tikkurilassa ei ole juuri mitään ja kaupatkin on pieniä/kalliita.

Nyt täytyy kyllä korjata, että Tikkurilassa on kyllä hyvät kaupat ja palvelut mm. Prisma ja Lidlkin löytyy Helsingin puolelta Ala-Tikkurilasta.

Kyllä minustakin Tiksissä on hyvät palvelut. Löytyy paljon ruokakauppoja ja erikoisliikkeitä, ravintoloita, kahviloita, pari apteekkia, terveyskeskus, kuntosaleja, pari tavarataloa (Prisma ja Tokmanni), pankkipalvelut, parturi-kampaamoja, kauneushoitoloita, elokuvateatteri, kouluja, päiväkoteja, museo, pari teatteria, tiedekeskus Heureka, lääkärikeskus, eläinlääkäreitä, hotelli, iso uimahalli, jäähalli yms. kävelymatkan päässä juna-asemalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
549/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä palstalla taas näkyy, että suurin osa kirjoittajista on työväenluokkaa. Siis kaupungin vuokrakämpissä kasvaneita duunareita. He eivät ymmärrä, miten omakotitaloissa asutaan tai miten Helsingin vanhoissa kerrostaloissa (100 - 150 vuotta vanhat talot) asutaan.

REALITY CHECK

- omakotitaloissa on ollut kuraeteinen (sisäänkäynti kodinhoitohuoneen kautta) jo yli 50 vuoden ajan

- Helsingin vanhoissa kerrostaloissa on ollut palveluskunnan eteinen (sisäänkäynti keittiön kautta) jo 150 vuoden ajan

Huvittavaa nähdä, miten kova huuto ja valitus alkaa, kun joku rakentaa UUDEN kerrostaloasunnon, missä on sisäänkäynti kuraeteisen kautta tai keittiön kautta. Ikivanhoja ratkaisuja. Ei mitään uutta auringon alla.

Ehkä suuren yleisön paniikki johtuu siitä, että liian moni suomalainen häpeää köyhää taustaansa (kaupungin vuokrakämpissä vietetty lapsuus, nuoruus, keski-ikä ja usein vielä vanhuus). Kateus nousee pintaan heti, kun nuoremmalle sukupolvelle markkinoidaan "innovatiivisia" asuntoja, joissa on minimoitu ylisuuret kylpyhuonetilat.

 

Vierailija
550/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi järkevämpää jos kerrostalojen alimman kerroksen asunnot pitäisi rakentaa esteettömiksi ja ylempänä olevat sitten järkevän tilankäytön mukaan. Uusia taloja nousee kuin sieniä sateella, joten esteettömiä asuntoja tarvitsevilla olisi edelleen varaa valita, eivätkä he joutuisi edes käyttämään hissiä.

Kaunis ajatus, mutta pitäisikö sitten ruveta määräilemään, mihin kerrokseen kukin saa asettua asumaan? Kielletäänkö ihmisiä muuttamasta alakerroksiin, jos ei ole vammaa, joka vaatisi esteetöntä asuntoa? Ei ongelma poistu noin helposti. 

Ongelma on siinä että poliitikko/virkamies ulkoistaa ongelman ratkaisun lailla rakennusliikkeille eikä välitä seurauksista (suurin osa varsinkin pienistä asunnoista harvinaisen epäkäytännöllisiä jättivessoineen).

Tehkööt osasta asunnoista helposti muunneltavia jos tulee tarve ekstratilalle niin sillähän se ratkeaa. Esim. 10% asunnoista on muunneltavissa esteettömiksi jos tulee tarve? Niissä voi olla sitten avokeittiöt ja kombivessaeteisparvekesaunat jos tarvitaan vaatimusten vuoksi. Loput voi olla paremmin tavalliseen asumiseen sopivia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
551/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä palstalla taas näkyy, että suurin osa kirjoittajista on työväenluokkaa. Siis kaupungin vuokrakämpissä kasvaneita duunareita. He eivät ymmärrä, miten omakotitaloissa asutaan tai miten Helsingin vanhoissa kerrostaloissa (100 - 150 vuotta vanhat talot) asutaan.

REALITY CHECK

- omakotitaloissa on ollut kuraeteinen (sisäänkäynti kodinhoitohuoneen kautta) jo yli 50 vuoden ajan

- Helsingin vanhoissa kerrostaloissa on ollut palveluskunnan eteinen (sisäänkäynti keittiön kautta) jo 150 vuoden ajan

Huvittavaa nähdä, miten kova huuto ja valitus alkaa, kun joku rakentaa UUDEN kerrostaloasunnon, missä on sisäänkäynti kuraeteisen kautta tai keittiön kautta. Ikivanhoja ratkaisuja. Ei mitään uutta auringon alla.

Ehkä suuren yleisön paniikki johtuu siitä, että liian moni suomalainen häpeää köyhää taustaansa (kaupungin vuokrakämpissä vietetty lapsuus, nuoruus, keski-ikä ja usein vielä vanhuus). Kateus nousee pintaan heti, kun nuoremmalle sukupolvelle markkinoidaan "innovatiivisia" asuntoja, joissa on minimoitu ylisuuret kylpyhuonetilat.

 

Näytä mulle yksikin vanha asunto jossa on sisäänkäynti vessan kautta. 

Vierailija
552/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän tuollaisesta autotallin pinta-alasta mieluusti jokainen maksaa 200 kiloeuroa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
553/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis mun mielestä tuollainen kylppäri+wc yhdistelmä on suorastaan nerokas! Haluaisin tuollaisen omaan asuntoonikin, vaikka neliöiden puolesta en tuota tarvi.

Ihan mahtava ensinkin, että eteinenkin on laatoitettu eikä parkettia, kuten yleensä asunnoissa. Voi tulla huoletta loskaisilla ja märillä kengillä sisään eikä tarvi huolehtia parketin pilaantumisesta. Tuo on ikäänkuin kerrostalon kuraeteinen.

Paitsi että tuo on vielä kuraeteistäkin parempi. Koska samassa tilassa on liukuoven aukaisulla suihku, niin tuossa helposti sisään tullessa suihkutella esim. likaisen koiran tms.

Ei siis oikeasti näe tuossa mitään huonoja puolia sellaiseen perus kerrostalon eteinen ja heti siinä vieressä oven takana kylpyhuoneeseen verrattuna. Enkö nyt vaan tajua, mitä huonoja puolia tuossa olisi? Ylipäätänsä olen sitä mieltä, että asunnoissa saisi olla useammin liukuovia. Niin kaapinovina kuin huoneiden välisinä ovinakin. Ovat paljon miellyttävämpiä käyttää kuin normaali ovi ja vievät vähemmän tilaa.

Vierailija
554/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koiralle hyvä kuraetetinen :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
555/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erinomainen ratkaisu.

Vierailija
556/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koiralle hyvä kuraetetinen :)

Lemmikkiä tuskin saa pitää noin pienessä asunnossa, epäinhimillistä nääs.

Vierailija
557/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö kukaan kaipaa uusia, läpitalon asuntoja? En voi käsittää, että uudet jopa 90 neliöiset kämpät on sellaisia, jossa kaikki ikkunat ovat samalla seinällä.. mistä läpiveto, mistä edes osan päivästä varjossa oleva tila tai kauniisti eri suuntien ikkunoista tuleva valo.

Ymmärrän kyllä, että tässäkin on joku rakennusliikkeen säästöidea taustalla, mutta toivoisin muutosta.

Vierailija
558/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

1h+kissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sinkku enkä todellakaan halua asua yksiössä, ainakaan tuollaisessa jutun kammotuksessa. Ärsyttää miten sinkkuus nähdään välivaiheenä vähän kuin opiskelu ja ajatellaan että kun on yksin niin pitää tyytyä pikkuyksiöön kunnes pariutuu ja voi upgreidata isompaan asuntoon. Onneksi pystyn maksamaan kaksiosta, vaikka muu elintasoni on sen vuoksi sitten pienempi. Yksiöt on suosittuja koska asuminen on Suomessa järkyttävän kallista ja suurin osa sinkuista on pienituloisia eikä halua eikä voi laittaa asumiseen rahaa, joten heidän pitää tyytyä halvimpaan ja pienimpään.

Ihan vaan pikkusen realismia ajatteluun.  Opiskelijat ovat usein sinkkuja.  Sinkkuja vielä opiskelut lopetettuaankin ja silloin myös pienituloisia.  Yksiö on ihan OK silloin.  (Ja myöhemminkin, jos tykkää).  Elämä ei ole aina valintoja, vaan myös pakkoja ja välttämättömyyksiä.

Olen asunut parissa yksiössä, ja niistä mukavin oli työsuhdeasunto.  Tosi kiva ja kätevä yksiö ulkomailla. Kumma ettei Suomessa tehdä samanlaisia.

Kun minä opiskelin vuosituhannen puolivälissä, niin Helsingistä (eikä edes huonoimmilta alueilta) pystyi vielä vuokraamaan Sadon 64-neliöisen kaksion, jonka maksoi kahden opiskelijan asumistuen ja pienten lisätienestien avulla ja se oli jossain 600 euron paikkeilla. Nykyään ei näköjään onnistu edes Vantaalla. Asuin myös Helsingin keskustassa hetken yksin melkein tuplasti isommassa yksiössä kuin tuo Tikkurilan helmi opintojen jälkeen ja vuokran oli matalampi. Ja sen siis maksoi mukavasti normaalipalkkaisen tuloilla. Pienituloisen ei siis tarvinnut tyytyä koirankoppiin, se ei ollut välttättömyys. Ongelmana on nimenomaan tyytyminen, ei vaatiminen. Miksei vaadita parempaa? 

Sinänsä ymmärrän, että rakennuttaja on etsinyt kiertoa nykyvaatimuksille jättikylppäristä, mutta toteutus on kyllä kamala. Ja rakennuttaja on tietenkin maksimoinut voittoja, muuten olisi laitettu vaan lisää neliöitä, jotta toteutus olisi ollut järkevä.  

En tajua. miten nykyään oletetaan ihmisten tyytyvän asuinvarastoon ja siitä revittävä hinta on järkyttävä. Ja vielä puolustetaan, että pitää tehdä koppeja, koska niille on kysyntää pienituloisten joukossa. Ei ne pienituloiset sellaisia halua, vaan mukavaa asumista ja jos sitä on menneinä vuosina pystytty tarjoamaan, niin miten ei nyt pystytä? Isollakin rahalla saa vain keittiöseinän ja kolme siivouskomeroa makkareina. 

Kyllä ihmiset vaativat ja valittavat, mutta luuletko että kukaan kuuntelee? Luulen että osaat peetellö sen jo siitä minkälaisia asuntoja nykyään rakennetaan. Osa ihmisistä on siksi nykyään luovuttanut ja alkanut vain tyytymään koska heitä ei kuulla eikä valittamisella ole ollut vaikutusta. Nyt ollaan siis siirtymässä vaiheeseen jossa vajotaan apatiaan.

No tietenkin tähän tulee puuttua määräyksillä ja lainsäädännöllä, tietenkään ei yksi Virtanen voi asiaan vaikuttaa. Mutta jos päättäjiä ei kiinnosta, niin koppeja on tarjolla. Pitäisi olla aikamoinen kansanliike, että asiaan saataisiin muutos tai vaihtoehtoisesti asuntosijaittajien ahdinko. Itse muuttaisin mieluummin vaikka Keravalle isoon kasariasuntoon kuin Tikkurilaan uuteen minikoppiin. Hinnassa tuskin eroa. 

Ja yhtä nopeasti olet junalla Keravalta ja Tikkurilasta Helsingin keskustassa. Eroa ei taida olla montaa minuuttia. Mutta siinä Keravan kasaritalossa on sentään palveluita ja isoja marketteja lähellä. Tikkurilassa ei ole juuri mitään ja kaupatkin on pieniä/kalliita.

Nyt täytyy kyllä korjata, että Tikkurilassa on kyllä hyvät kaupat ja palvelut mm. Prisma ja Lidlkin löytyy Helsingin puolelta Ala-Tikkurilasta.

Kyllä minustakin Tiksissä on hyvät palvelut. Löytyy paljon ruokakauppoja ja erikoisliikkeitä, ravintoloita, kahviloita, pari apteekkia, terveyskeskus, kuntosaleja, pari tavarataloa (Prisma ja Tokmanni), pankkipalvelut, parturi-kampaamoja, kauneushoitoloita, elokuvateatteri, kouluja, päiväkoteja, museo, pari teatteria, tiedekeskus Heureka, lääkärikeskus, eläinlääkäreitä, hotelli, iso uimahalli, jäähalli yms. kävelymatkan päässä juna-asemalta.

Tikkurila on kiva! 

Vierailija
559/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Esteetön, mutta vuotaakohan vesi helposti eteisen puolelle? Vanhusten hoitotalossa kylppärin lattia on samalla tasolla kuin asuinhuone, joten ei ennenkuulumatonta.

Kun käyt kotonasi suihkussa, mitä luultavimmin kylpyhuoneessa, valuuko sieltä vedet koko kylppärin lattialle, vai lattialla olevaan viemäriin? Minulla ainakin suihkusta loriseva vesi valuu aika lailla suoraan viemäriin ja vesiroiskeet ulottuvat max suihkuverhoon asti. Naapurillani on suihkukaappisysteemi ja sieltä ei tule edes roiskeita muualle kylppäriin. Lisäksi rakennusäädöksethän suomessa vaativat kallistusten tekemistä, joten eiköhän tuossakin pikkuvessassa vedet valu vessan puolelle eikä eteiseen. Asukkan itsensä vastuulla sitten on pitää viemäri puhtaana. Siis säännöllisesti puhdistaa sieltä hiukset pois. TUolla tavalla se vesi juoksee vuodesta toiseen viemäriin. Ja eikös artikkelissa mainittu, että eteisessäkin on lattiaviemäri?

Vierailija
560/847 |
25.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmankos vuokrat ovat korkeita pikkukämpistä huolimatta, kun konsepti jättipyykkitupineen ei ole sieltä halvimmasta päästä ylläpidettäviä. Kai asukkaille tulee käyttöön sähköinen varausjärjestelmä pyykkikoneille ja kuivausrummuille. Muuten pesulan käytöstä seuraa muhevia riitoja (no onhan sekin toisaalta yhteisöllisyyttä :D ). Jos pyykkipaikalle pääsee kuka tahansa hengailemaan niin se tulee epäilemättä lisäämään ilkivallan määrää talossa. Mut hei, pääasia että ollaan yhteisöllisiä!!1

Taloissa on vuosikymmeniä ollut pyykkitupia ja kerhotiloja. Kertoo vain nykyihmisen idiotismista, että ne on nyt ongelma.

Totta. Taloudellisesti on hankalaa perustella, miksi jokaisen kannattaisi ostaa oma pesukonerimpulansa, kun parilla pyykkitupaan hankitulla laatukoneella hoitaa nopeasti ja taloudellisesti kymmenien asuntojen vaatehuollon. Talopesulakoneet ovat paitsi kestäviä, myös nopeita työssään: 10 kg vaatteita 60 asteen ohjelmalla tulee pestyksi noin 50 minuutissa.

Mutta kuka jaksaa aina ja jatkuvasti ravata jossain kellarissa pesemässä pyykkiä ja vahdata mahdollisia varauslistoja. Oma kone on niin paljon kätevämpi ja käytössä aina kun tarvitsee. Eikä tarvitse putsailla ryönäistä koneen ympärystää ja päällistä edellisen hosujan jäljiltä. 

Lisäksi ihmiset varailevat pesuaikoija miten sattuu, tulevat myöhässä laittamaan pyykit, jolloin huomaat omalla vuorollasi, että siellä on toisen pyykit  vielä pyörimässä. Tai ohjelma on käynyt, mutta pyykit on unohdettu silleen. Ihanaa yhteisöllisyyttä jossain slummikerrostalokompleksissa not.

Näinhän se valitettavasti menee. Jotkut ovat jopa niinkin röyhkeitä että tunkevat omat pyykkinsä koneeseen piittaamatta varauslistoista. Tai ovat että hups, sori meni 20 minuuttia yliajalle, oho. Eli sinulle itsellesi jää peräti 40 minsaa aikaa pestä omat rytkyt ennen seuraavaa. Argh. 

sitten vedät ne pyykit pois koneesta ja laitat omasi tilalle ja heippalapun vuorosi luvatta ottaneelle. Oppivat kerrasta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi yhdeksän