Työpaikalla ei muistettu viimeisenä työpäivänä

Vähän hävettää kun lähdin kuin varkain eläkkeelle. Oli nimittäin pientä mielenkiintoa erään kanssa. Mutta ei tarpeeksi, jänistin ja  lähdin vain yhtäkkiä.

Mulla on ollut tähän ikään (52) mennessä monta työpaikkaa. Vakituisia, määräaikaisia, pidempiä ja lyhyempiä työsuhteita. IKINÄ ei oo muistettu mitenkään lähtiessä. 

Mut en mä oo koskaan olettanutkaan niin. Miksi pitäisi?

Mut en mä usko olleeni koskaan ihan kamala koska asiakkailta on aina tullut kehuja ja hyvin monen entisen kollegan ollaan edelleen yhteydessä. Soitellaan, treffataan yms. 

Olisko niillä kiire. Ja palkka on palkkio. Tunteeko esimies ihan kaikkia, jos paljon porukkaa menee ja tulee. Joku voisi tietysti sanoa lopuksi että kiva kun kävit. Isossa firmassa varaa lähtölahjaan.

Olin palkkatuella puoli vuotta, pomo järjesti yllätyksenä mun 60v synt henkilökunnan joulukahveilla, sain kauniin kukkakimpun ja suklaarasian. Toisen kerran samassa paikassa sain kauniin mukin. Eräässä paikassa jossa sijaistin pomoa hänen lomaillessaan ja vapaapäivinään, sain suojeluenkeli taulun.

Ihmekkään että sieltä lähdit pois kun on tuollainen työpaikka, ei hyvä.

Olin kaupungin rakennusmaalla kesämestarina. Siellä yksi varmaan vuosikymmeniä palvellut mies sai työurastaan "palkintona" ammattiyhdistykseltä pienen likööripullon. Hän oli erittäin surullisen näköinen. Selvästi ihan pallohukkanen, kun hänellä ei vissiin ollut elämässä muita kuin se työ. Kysyin, eikö ole ihanaa vihdoin päästä eläkkeelle. En muista enää tarkoin, mutta ilmeni, että ei ole. 

On mullakin menneisyydestä sellainen kokemus että ei muistettu mitenkään mutta se oli silti paras työpaikka jossa oon ollut töissä 😅 Olin vaan 4kk määräaikaisena ni en edes odottamut mitään mut vein kyllä itse jotain pientä työpaikalle. Sitten taas vastaavasti työpaikassa jossa oli ihan kreisi meno, työstä ei saanut yleensä muuta ku aina vaan p*skaa palautetta ni mua muistettiin todella avokätisesti 😅 

Lähdin talosta 20 vuoden jälkeen. Irtisanomislappua esimiehelle antaessani totesin että pidetään tämä pienen piirin sisällä, ei mitään läksiäisiä tm. Pari kaveria jäi työpaikasta, muuten muiden nykyiset tekemiset eivät kiinnosta pätkääkään. Mitään isompaa draamaa ei ollut, mutta kaverit kaverina ja kollegat kollegoina. 

Lyhyemmissä projektesa keikat ovat monesti olleet niin lyhyitä, ettei etätöissä usein edes ole nähnyt omaa projektiryhmäänsä livenä.

Minulla on määräaikainen virkasuhde päättymässä. Suoraansanoen odotan joka päivä että päättyisi jo. Esimies on syy miksen tehtävässä viihdy. Tässä kohtaa jotenkin jopa toivoisin että jäisi muistamisetkin väliin. 

Vierailija kirjoitti:

Minun työpaikoillani oli aina isohko jengi, ja hoidettiin hommat yhdessä. En tiedä, miten oli ennen minun aikaani, mutta luottamusmiesaikanani vein kesäapulaisille, ja meille kaikille tietysti, kotonaleivottua pullaa kauden loppuessa. Pyysin pomoa tarjoamaan kahvit (hän ei olisi hoksannut, oli kiitollinen kun vinkkasin kivasta tavasta).

4

Kivasti sinulta toimittu. Miten voi olla noin pölkky esimies?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on määräaikainen virkasuhde päättymässä. Suoraansanoen odotan joka päivä että päättyisi jo. Esimies on syy miksen tehtävässä viihdy. Tässä kohtaa jotenkin jopa toivoisin että jäisi muistamisetkin väliin. 

Oon ollut samassa veneessä ja silti jatkanut töissä kiltteyttäni 🙄 Ei oo työpaikka terveyden menettämisen arvoinen

Toivon että itseäni ei huomioida mitenkään kun joskus lähden. En kaipaa kusipäiltä mitään huomiota. En aio kantaa läksiäisherkkujakaan.  Riittää että työyhteisössä on pari paskanaamaa niin he jo myrkyttää koko työyhteisön ja vaikuttaa siihen miten suhtaudut heihin.

Olin suuressa insinööritoimistossa toistakymmentä vuotta töissä ja sitten sain potkut taloudellisesta syystä. Vartti annettiin aikaa poistua rakennuksesta. Kiitos tästä.

Minusta on jotenkin tosi vaivaannuttavaa, jos lähdöstä määräaikaisessa työssä tehdään numero. En siis arvostele AP:ta, koska onhan se ihan normaali käytäntö, että kiitetään työstä ja joku pieni lahjakin on, eli ymmärrän hyvin että tuo tuntui aika kylmältä. 

Se kyllä oli outoa kun kausityössä sain tietää, että joka vuosi näillä on tapana viettää jotkut päättäjäisjuhlat, mutta vasta monta viikkoa minun sopimukseni päätyttyä. Siis että kaikki muut saa juhlia siellä hyvin mennyttä kautta, paitsi minä, koska olin "ulkopuolinen". Hehän sen päättivät, milloin sopimukseni päättyi ja kekkerit olisi voinut pitää ennen sitä. Ei minkäänlaista kiitosta yhdeltä omistajista. Jotkut paikat on vaan vähän omituisten hiippareiden johtamia, minkä sille voi. Ei ole sinun vikasi.

Vierailija kirjoitti:

Olin suuressa insinööritoimistossa toistakymmentä vuotta töissä ja sitten sain potkut taloudellisesta syystä. Vartti annettiin aikaa poistua rakennuksesta. Kiitos tästä.

Noniin, että osataan sitä paremmissakin piireissä. Ehkä autismi selittää sekä omistajien ammatinvalinnan että käytöksen.

Mua ei ole ikinä muistettu vaikka vaihtanut työpaikkaa, pisin aika työpaikassa 14 vuotta, ei kukkia, ei suklaata, bye bye vaan sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Olin suuressa insinööritoimistossa toistakymmentä vuotta töissä ja sitten sain potkut taloudellisesta syystä. Vartti annettiin aikaa poistua rakennuksesta. Kiitos tästä.

Varmaan vielä vartija seuras perässä ettet vaan pölli mitään arvokasta?? :D

Olin parikymmentä vuotta samassa työpaikassa ja läksiäiset joku vuosi sitten olivat aika mielenkiintoiset. Oli ollut korona-aika, jonka aikana tapahtui organisaatiomuutos. Niinpä esimieheni olivat vaihtuneet toisella paikkakunnalla oleviksi, joita en edes ollut ehtinyt monta kertaa luonnossa nähdä. 

Pari työtoveriani oli mystisesti sairaina juuri tuona päivänä, joten he eivät ainakaan olleet innostuneita tilaisuudesta. No, tilaisuus sujui rutiininomaisesti, kahvia juotiin ja kakkua syötiin. Paikalla olleet työkaverit keskustelivat lähinnä omista asioistaan. Nykyajan työelämää, työntekijöiden lähteminen ja tuleminen ovat arkipäivää. Sain sentään vajaan satasen arvoisen lahjan.

Voi ei, suomalainen työelämä! Kyllä nyt pitää viimeisenä työpäivänä muistaa, kiittää, ja toivottaa hyvät jatkot. Onpa tylyä. Toimitaan itse fiksummin, käydään kiittelemässä lähtevä työkaveri.

Vierailija kirjoitti:

Olin suuressa insinööritoimistossa toistakymmentä vuotta töissä ja sitten sain potkut taloudellisesta syystä. Vartti annettiin aikaa poistua rakennuksesta. Kiitos tästä.

Suomessa ei arvosteta nykypäivänä pitkiä työsuorituksia. Menneitä suorituksia ei pidetä missään arvossa, vaikka olisi palvellut kuinka pitkään, joustavasti ja uskollisesti. Jos potkut tulee taloudellisista syistä, niin olet verrattavissa häirikköön, joka pitää heittää ulos. Siksi ei missään nimessä muuta kuin pakolliset työsuoritteet, eikä mitään pomon mielistelyjä.