Työpaikalla ei muistettu viimeisenä työpäivänä

Mä vein mun pomolle rasiallisen suklaata ja kortin,hön siis todella pitää suklaasta. Kiitin häntä siitä, että tuntemattaan minua entuudestaan sain paikan 6kk väliaikaiseen ryhmään. Toki haastatteli minut ja mahd muita mutta sain sen paikan. Kokemusta sain paljon ja työkaverit mahtavia. Pomo liikuttui kyyneliin asti.

Itseolen nyt toisessa paikkaa töissä ja ikävä edelliseen paikkaan on kova.

Joskus työntekijäkin voi pomoa kiittää ei aina tarvitse esimiehen ekana se olla

Olin pitkään töissä aikakauslehti-kustantajan myyntitoimistossa. Siellä oli meidän toimistolla aikanaan tapana että esimies osti firman piikkiin täytekakun kun oli jonkun syntymäpäivä. Se tapa loppui kun tieto siitä levisi muihin toimistoihin.

"Olin siis puoli vuotta töissä eikä minua muistettu mitenkään.. Lähdin siis toisiin tehtäviin määräaikaisen työn loputtua. Onko teistä outoa ettei esimies sanonut mitään..."

Eipä ihmeellistä käytöstä työpaikassa jossa on paljon käypäläisiä. Määräaikainen työ on määräaikainen työ. Olisiko pitäänyt olla täytekakkua ja kahvia sekä lähtöitkut?

Minusta outoa ja huonoa ihmis-/henkilöstöjohtamista on kuitenkin se, ettei esimies sanonut mitään. Ehkä et sittenkään vakuuttanut työpanoksellasi mitenkään?

Itse olen lähtöpuhutellut jopa kesäkauden kuukauden "tonninuoret" eli työuransa alussa olevat tai työuraansa aloittelevat olevat nuoret. Tuommoinen pikku kannustuspuhe/keskustelu vie max. 10 minuuttia/työntekijän kanssa työpaikan avainten luovutusten yhteydessä ja työntekijälle jää(nee) hyvä mieli...

Mua on aina muistettu, jopa muutaman kuukauden työpaikoissa. Ainoastaan yhdessä kirjanpitotoimistossa ei muistettu mitenkään. Olin siellä puolitoista vuotta töissä ja kerran kuussa vähintään piti osallistua jonkun kollegan tai eläkkeelle jääneen entisen kollegan muistamisiin, vaikken ollut noita eläkkeelle jääneitä koskaan tavannut. Paikassa oli paljon vanhaa porukkaa, eli merkkipäiviä 50, 60 ja 70 oli aika usein. Itse olin nuorempi niin eipä minun tasavuosikymmeniä muistettu. Laskin että puolentoistavuoden aikana yli satasen annoin muihin muistamisiin, mutta itse en siis saanut lähtiessä edes korttia.

Kyllä minua on aina muistettu kaikissa työpaikoissa töiden loppuessa. Paitsi viimeisimmässä ei muistettu mitenkään, mutten sitä odottanutkaan, kun olin siellä vain 5 kuukautta ja lopetin löydettyäni oman alan työtä. 

No kyllä esimiehen olisi ollut hyvätapaista edes jotain sanoa. Törppöjä on joka paikassa.

Kyllä minua on muistettu joka paikassa jotenkin. Edes kiitetty ja toivotettu hyvät jatkot. Näin sen pitäisikin mielestäni mennä.

Meillä vaihtuu porukka niin tiuhaan, että ihan mahdotonta olisi kaikkien muistaminen. Provisiotyö niin osa irtisanotaan tai toteavat itse työn mahdottomaksi ja lähtevät koeajallakin ja katoavat usein ihan hyvästejä sanomatta.  Pyöreitä vuosia täyttäville on kakkukahvit ja puheet ja firman lahjat  kyllä , alkaen 50 v.  

Meillä töissä arjesta on tullut niin kaaosta, että tällaiset perusjututkin nykyään joskus unohtuvat. Etenkin kun uusi pomo on pihalla kuin lumiukko, eikä tee aloitetta. Työporukan pitäisi itse muistaa.

Osa ihmisistä on jotenkin huomaamattomampia kuin toiset, ja jäävät herkemmin muistamatta. Itse olen tätä lajia. Esim. minun pyöreitä vuosiani ei muistettu, vaikka toin tarjoilunkin, työkaverin pyörteisiin vuosiin taas valmistaudutaan isolla tohinalla.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ottaa tämä oppimiskokemuksena vastaisen varalle. Se, että sinua ei muistettu viimeisenä työpäivänä kertoo vain siitä, että kaikki muut odottivat henkeään pidättäen, että lähtisit jo ja hurrasivat kun olit poissa.

Ensi kerralla sitten paremmin.

Olet harvinaisen empaattinen ihminen!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ottaa tämä oppimiskokemuksena vastaisen varalle. Se, että sinua ei muistettu viimeisenä työpäivänä kertoo vain siitä, että kaikki muut odottivat henkeään pidättäen, että lähtisit jo ja hurrasivat kun olit poissa.

Ensi kerralla sitten paremmin.

Oletko itse työpaikkakiusaaja?

Totta on myös se että ns. "vikaa" on itsessä. Minun vikani puolen vuoden sijaisuudessa päiväkodissa oli se että en lähtenyt mukaan joidenkin ihmisten mollaamiseen ja yritin puhua oikeudenmukaisuuden puolesta. Sen vuoksi uhkasin tiettyjen ihmisten valtarakenteita ja minua ei muistettu lähtiessäni mitenkään. Itse vein kyllä keksejä koska työpaikallani oli mukaviakin ihmisiä jotka olivat näiden ilkeiden ihmisten vallan alla. Nämä kiitokset ja tsemppaukset oli heille. Vastaavista tapauksista kuulee valitettavan usein. Paras kiitos on itselle tieto että on toiminut oikein.

6kk määräaikaisena ollutta muistaminen olisi jo aika kova juttu. Ei jokaista kymmeniä vuosia talossa olluttakaan sen kummemmin muistella ja juhlita. Ehkä kahvit tarjotaan henkilöstöruokalassa.

En edes halua, että muistetaan. Työpaikka on kiva, mutta haluan poistua vähin äänin.

Meillä muistetaan myös kesätyöntekijöitä viimeisenä päivänä. Sehän on samalla ohjausta hyvään työn tekemisen kulttuuriin.

Olen ostanut omilla rahoillani kahvileivät tällaisiin tilanteisiin, jos pomo ei ole älynnyt. Ja kortti kirjoitetaan myös porukalla. Ekat työpaikat jäävät monelle mieleen loppuiäksi.

Vierailija kirjoitti:

6kk määräaikaisena ollutta muistaminen olisi jo aika kova juttu. Ei jokaista kymmeniä vuosia talossa olluttakaan sen kummemmin muistella ja juhlita. Ehkä kahvit tarjotaan henkilöstöruokalassa.

No en ehkä enää ihmettele käytäntöä olla huomioimatta työstä lähtijää, kun täälläkin niin monen mielestä siinä ei ole mitään outoa. Minusta se vain on kummallista, että esimies ei noteeraa mitenkään eikä sano edes näkemiin. Esimies sitä paitsi olisi halunnut, että jatkan niin tuntuu entistä kummallisemmalta. Ap

Ihme fanfaarien vaatijoita. :D