Työpaikalla ei muistettu viimeisenä työpäivänä

Ei ole muistettu yhdessäkään työpaikassa työnantajan tai työkaverien puolesta. Asiakkailta on tullut kukkia ym.

Olin töissä kuusi vuotta venyen ja joustaen kaikkeen mitä työnantaja pyysi eikä minunkaan viimeistä päivääni huomioitu mitenkään. Hoitoala.

Vierailija kirjoitti:

Olin töissä kuusi vuotta venyen ja joustaen kaikkeen mitä työnantaja pyysi eikä minunkaan viimeistä päivääni huomioitu mitenkään. Hoitoala.

Auts. Tosi tökeröä mielestäni. Itse huolehtisin työnantajana, että lähtijät huomioitaisiin kaikki jotenkin. Jättää huonon kuvan ja kertoo arvostuksen puutteesta..

Ap

Kuulostaa kurjalta! Minun työpaikoissani on aina muistettu lähtijää; on ostettu kortti toivotuksineen, kukkia, kirjakaupassa kirja... Lähtijä on usein tarjonnut kahvihetkeen jotain hyviä keksejä, jauhopeukalot pyöräyttäneet kakun tms. - Tosin olin töissä yrityksessä viimeksi 90-luvulla, ehkä tavat ovat muuttuneet kurjaan suuntaan.

Minä toivotan sinulle kaikkea hyvää uuteen elämääsi! 💝

Ei muakaan vaikka melkein 30 vuotta olin. Ruoka olisi tarjottu, mutta sanoin ei kiitos.

Itsellä sama kokemus, itku tuli viimeisenä päivänä kun tajusin, ettei muisteta. Muita oli muistettu. Ja kun itse vein kuivakakun ja kortin.

Työelämä on hanurista :/

Olisihan se korrektia muistaa mutta toisaalta olit aika lyhyen ajan tuossa paikassa ja sinäänsä ymmärrettävää ettei hoksata lyhytaikaista työntekijää muistaa.

Sinä veit kahvipullat?

Kyllä ne muistamiset yleensä vaatii sen yliaktiivisen joka jaksaa töiden ohella alkaa häärimään tällaisten asioiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se korrektia muistaa mutta toisaalta olit aika lyhyen ajan tuossa paikassa ja sinäänsä ymmärrettävää ettei hoksata lyhytaikaista työntekijää muistaa.

80-luvulla muistettiin kesätyöntekijöitäkin.

Mutta viime vuosina työkulttuuri on tosiaan muuttunut. Kun tehdään itseohjautuvasti ja vielä usein etätöitä, ei synny sellaista ryhmähenkeä. Yhä useammat jäävät eläkkeellekin niin, että vain esimies tietää, ja työkaverit kuulevat siitä jälkeenpäin.

T. Kalkkis

Mä täytin 50 eikä noteerattu ollenkaan. Muita kyllä. Pahalta tuntuu ja muistan sen aina. Vaikka ne kakut ois jo vyötäröllä ja kukat kuihtuneet..mutta se ele..siis jota ei tullut.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se korrektia muistaa mutta toisaalta olit aika lyhyen ajan tuossa paikassa ja sinäänsä ymmärrettävää ettei hoksata lyhytaikaista työntekijää muistaa.

Vähän huonot hoksottimet kyllä.

Minun työpaikoillani oli aina isohko jengi, ja hoidettiin hommat yhdessä. En tiedä, miten oli ennen minun aikaani, mutta luottamusmiesaikanani vein kesäapulaisille, ja meille kaikille tietysti, kotonaleivottua pullaa kauden loppuessa. Pyysin pomoa tarjoamaan kahvit (hän ei olisi hoksannut, oli kiitollinen kun vinkkasin kivasta tavasta).

4

Vierailija kirjoitti:

Itsellä sama kokemus, itku tuli viimeisenä päivänä kun tajusin, ettei muisteta. Muita oli muistettu. Ja kun itse vein kuivakakun ja kortin.

Työelämä on hanurista :/

Voi ei, vaikutat symppikseltä, kun veit kuivakakun. :(No hyvä että pääsit pois paikasta missä on noin ikäviä ihmisiä!

Vierailija kirjoitti:

Sinä veit kahvipullat?

Kyllä vein. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä täytin 50 eikä noteerattu ollenkaan. Muita kyllä. Pahalta tuntuu ja muistan sen aina. Vaikka ne kakut ois jo vyötäröllä ja kukat kuihtuneet..mutta se ele..siis jota ei tullut.

Mulla samoin. Ei mitään muistamista.

Sen jälkeen olen sanonut kaikkiin keräyksiin ei.

Joku kysyy miksi. Sanon oon osallistunut satoihin keräyksiin, enkä mä saanut edes korttia, kun täytin 50.

Miksi minä osallistuisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se korrektia muistaa mutta toisaalta olit aika lyhyen ajan tuossa paikassa ja sinäänsä ymmärrettävää ettei hoksata lyhytaikaista työntekijää muistaa.

80-luvulla muistettiin kesätyöntekijöitäkin.

Mutta viime vuosina työkulttuuri on tosiaan muuttunut. Kun tehdään itseohjautuvasti ja vielä usein etätöitä, ei synny sellaista ryhmähenkeä. Yhä useammat jäävät eläkkeellekin niin, että vain esimies tietää, ja työkaverit kuulevat siitä jälkeenpäin.

T. Kalkkis

80-luvulla ihmisillä oli vielä kasvot nyt he on vain kulueriä. Työnantajat harvoin enää muistaa vaan ne työkaverit. Jos joku ei ota sitä omien töiden oheen se jää hoitamatta. Aika säätöä nuo välillä tuntuu olevan kun esim kerätään rahaa.

Olin hiljaisessa tilassa käymässä etänä läpi toisessa toimipisteessä olevan osastopäällikön kanssa viimeisiä töiden delegointeja. Hän kiitti minua lämpimästi ja sanoi, että antaisi kunnon halauksen, jos olisi paikan päällä. Harmi, ettei ollut.

Lähiesihenkilö, joka oli siellä samassa toimipisteessä kuin minä, lähetti kiitoksen sähköpostilla. Ei viitsinyt edes pikaviestimellä panna, tai kysyä voisiko tulla sanomaan heit, hän vain lähetti tylyhkön kiitossähköpostin. Kertookin aika paljon hänen esimiestaidoistaan. :)

Ikimuistoisen hyvä kokemus oli, kun lähdin pikaisella aikataululla (saman päivän aikana) ja tiimikaverit konkreettisesti selkäni takana keräsivät kortin ja kukkakimpun. Kiitos kaverit, muistan tämän ikuisesti! Kuten tuon yllä olevankin, täysin eri syistä.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se korrektia muistaa mutta toisaalta olit aika lyhyen ajan tuossa paikassa ja sinäänsä ymmärrettävää ettei hoksata lyhytaikaista työntekijää muistaa.

Olen ollut harjoittelijana 3 kk paikassa, josta sain lahjan, kortin ja kukat. Eli ei se aina kestosta ole kiinni vaan ihan työkulttuurista ja työntekijän huomioimisesta. Ap

Katso peiliin. Sieltä löytyy syy.