Olitteko peruskoulun ala-asteella pariluokilla (1-2, 3-4 ja 5-6)?

Aloitin kyläkoulussa v. 1990 ja meillä oli 1&2 sekä 3&4 -luokat yhdessä. Viidennelle luokalle mentiinkin sitten pikkukaupungin keskustaan isoon kouluun.

En muista, että tästä pariluokkajutusta olisi koskaan ollut mitään haittaa ollenkaan. Menestyin koulussa alusta alkaen hyvin.

Pirkkalassa 90-luvulla oli Hyrsingin koulussa jaetut luokat. Saattaa olla edelleenkin. Itse olin siellä ala-asteella tuolloin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli luokat 3-6 samassa ja aika monesta meistä tuli ylioppilaita.

"Aika monesta" tuli ylioppilaita? Tuollaisella en kyllä kehuskelisi.

Olin ja satuin olemaan sillä luokalla, joka opiskeli aina ylemmän tai alemman luokan aiheita (kolmosella oli nelosen oppikirjat ja neljännellä kolmosen kirjat jne.). En muista, miten opetus käytännössä toimi, sillä eihän noin voi menetellä kaikissa aineissa, etenkin niissä, joissa tarvitaan sitä pohjatietoa ennen seuraavien asioiden opettelua. 🤔

Olin kyllä. Silloin puhuttiin kansakoulusta. Ei osannut pitää erikoisena järjestelynä. Ehkä vaati opettajalta enemmän.

Kuulosuojaimia puljattiin ees taas😀 1-3 & 4-6lk. Oli aika shokki siirtyä yläasteelle 400 oppilaan kouluun. Helppoa oli ala-asteella ja huippu mukavaa, ketään ei kiusattu ja kaikenikäiset leikki keskenään. Lukio, yliopistoa pari vuotta ja korkeakoulu päälle. Kyläkoulut on pop👍

Juu. Pienimmillä meitä taisi olla yhteensä 10 luokassa.

Kyllä, tunnistan ja muistan tuon koulunkäyntimuodon. Kävin sitä kansakoulussa vuosina 1970-1974 (1-2-luokat ja 3-4 luokat). Syksyllä 1974 siirryin oppikouluun, jota ehdin käydä vuoden verran, sitten siirryttiin peruskoulujärjestelmään. 

Meitä oli 3-4 luokilla samaan aikaan lukuvuonna 1987-88 yhteensä 4 oppilasta. Olin silloin kolmosella, meitä oli 3, nelosella oli vain 1 oppilas. Nyt ei sitä koulua ole enää olemassakaan. Ja noilla oppilasmäärillä se ei toisaalta ole mikään ihme.

Lapseni on koulussa, jossa 1-6 luokkaa opetetaan samassa eli kaikki noin 250 oppilasta on samaa ryhmää. Ideana on, että isommat opettavat pienempiä.

Minusta hyvin sekavaa, hankalaa ja vaikeaa, koska osa opetusvastuusta on todella niillä parhailla oppilailla, jotka opetuksen saamisen sijaan ovatkin opetusta antavia.

Eikä todellakaan ole mikään maalaiskoulu!

Ala-asteella oli ylä- ja alaluokka.

Alaluokassa 1-2 ja yläluokassa 3-6.

Luokkakoot n. 10 ja 20.

Olin 2000-luvun alussa tuollaisessa luokassa, omalla luokalla on 12 oppilasta ja sillä yhteisopetusluokalla suunnilleen saman verran. Yllättävän monesta meistä on tullut akateemisia etenkin kun vertaa kaupunkikeskustan luokkiin, joista silloisesta 24 oppilaasta 1-2 meni myöhemmin yliopistoon. Meistä kyläkoululaisista meni luokaltani 9.

Ala-asteella 1.-2.-luokat ja 3.-6.-luokat olivat samassa tilassa. Ei siinä ollut mitään ongelmaa, hyvin opittiin asiat. Asiat opeteltiin muistaakseni vuorotellen. Esimerkiksi ensin 3.-4.-luokkalaisten kanssa käytiin opetettava asia ja sillä aikaa 5.-6.-luokkalaiset teki itsenäisesti omia juttujaan omassa aineessaan. Tehtiin myös paljon ryhmätöitä esimerkiksi ympäristöopissa.

Vierailija kirjoitti:

Olin mutta en muista, miten toimittiin. Oliko jotkut aineet niin, että huonolla tuurilla käytiin ylemmän tason materiaali ensin? Oliko 80-luvulla biologiaa? Ei mitään muistikuvaa.

Meillä kyllä oli omat kirjat kullekin vuosiluokalle.

Kuska olin lukutoukka besserwisser, tykkäsin kolmasluokkalaisena viittailla kuutosten historiakysymyksiin ja opettaja hieman huvittuneena antoi minun vastailla.

Muita oppilaita se ärsytti.

Biologia alkoi 5. luokalla.

Muistan, että ihmisen lisääntyminen hypättiin yli, koska olimme "myöhässä opintosuunnitelmasta".

Yläluokan ope oli ujo nuori mies ja alaluokan kääkkä(koulun johtajaopettaja) varmaan sitä mieltä, että lasten ei tarvotse tuollaisista mitään tietää.