"Pertti lähti kaverilleen niin nyt voisin tulla kahville" kaverit.
Eli ystäväni on alkanut seurustella ja tapaamiset on nykyisin vähissä..harmittaa kun olimme niin hyviä ystäviä,ei ehkä läheisempi voi enää ollakkaan. Nyt hän on muuttunut aika töykeäksi, en usko että itse sitä tajuaa mutta tapaamis ehdotukset on aina näitä: " Pertti meni nyt äidilleen,mulla ois tunti aikaa lähtee lenkille tai meidän piti Pertin kanssa pitää leffailta mutta se lähtikin kaverilleen,niin voitasko nyt nähdä tai mä ehdin tulla piipahtaa ihan hetkeks vaan,kun lupasin hieroo Pertin hartioita 5 kun se tulee kotiin" Siis minä olen aina kakkosvaihtoehto,SELVÄSTI..ei jää tosiaan epäselväksi,että olen varavaihtoehto. Huvittavinta on se,että Pertti kyllä sopii menojaan kavereidensa kanssa ja muutenkin,ystäväni menee täysin hänen ehdoillaan ja menojen mukaan,sopii nähdä aina vain kun pertilläki on jotain. Noh mä olen sitten niin mulkku että olen alkanu tehdä tarkoituksella niin että kun kaveri ilmoittaa että nyt hän ehtisi nähdä kun pera lähti kaverilleen,niin mulle ei sovi, on muuta,yleensä keksin jonkun mehevän tekemisen,mitä ei siis välttämättä aina edes ole. Olen mielummin yksin kotosalla ja pääsen napauttamaan ystävääni,en aijo suostua kakkoseksi jatkuvasti..olen mielummin ilman ystävyyttämme.
En voi sietää tuollaisia ihmisiä. Ymmärrän että alkuhuumassa menee sekaisin ja että kaverin maailma ei pyöri minun ympärilläni, mutta kaverin on ymmärrettävä että hän ei voi onnestaan huolimatta kohdella ystäviään paskamaisesti ja silti olettaa että hänet otetaan avosylin vastaan kun se oma hanipöö ei enää olekaan ihana. Ystävyyskin tarvitsee ylläpitämistä ja vastavuoroisuutta, eikä ystävyyssuhteitaan kannata heittää hukkaan ja alkaa elää vain sen miehensä ympärillä. Harva mies tekee niin naisensa puolesta ja entäs sitten jos/kun tulee ero, sitten on turhaa itkeä yksinäisyyttään jos on antanut ystävyyssuhteiden lakastua.