Uskoisitko selviäväsi jos joutuisit aikakoneella vuoteen 1984

Vierailija kirjoitti:

Voi nuoret kun tietäisivät miten vapauttavaa oli elämä ilman somea ja sen paineita.

Ei oo pakko olla siellä tänäänkään.

Selviäisin hyvin, en kaipaa älylaitteita ja mitä oon asiaan perehtyny niin 80-luvun meininki vaikuttaa aika pirun siistiltä. Tosta 84 vuodesta on viel 12 vuotta matkaa mun syntymään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1984 on liian lähellä. Jokainen voi sen ajan elokuvien perusteella päätellä että ei kovin suurta eroa nykyaikaan silloin ollut. 

Ainoa mikä ei silloin ollut oli älypuhelimet. Tosin suurin osa tietokoneistakin oli vain ammattilaisten käytössä.

Ainoa? Oletko humalassa?

Ei ollut mitään kännyköitä eikä internettiä ollenkaan. Ihan vain aluksi.

Kaikki käyttivät käteistä kaikkialla.

Shekkivihko ja niiden kirjoittaminen, ennen pankkikorttia.

Sekit eivät olleet Suomessa valtavan suosittuja, vaikka käytössähän ne olivat. Käteisellä tehtiin jokapäiväiset ostokset ja usein isommatkin.

Pankkikortit tulivat jo 1980-luvun alussa. V 1984 sai opiskelijakin sellaisen. 

No eivät tulleet. Ysärillä vasta.

No höpö höpö. Pankkikortit tuli Suomeen. 70-luvulla, yleistyi 80-luvulla rajusti. Selviää googlettamalla jos ei itse elänyt silloin tai ei muista.

Shekkivihko ja niiden kirjoittaminen, ennen pankkikorttia.[/quote]

Shekkejä ole Suomessa käyttänyt koskaan juuri kukaan. Promilleporukkaa, etenkin silloin.

Jenkeissä käytetään shekkejä.[/quote]

Kyllä käytettiin, se ettei sinun piireissä ollut tavallista ei pois sulje niiden käyttöä. Ja jenkit ovat varsinainen takapajula jos pankkipalveluja katsotaan.[/quote]

Muistan kyllä tehneeni autokauppoja shekeillä. Millä muulla tavalla olisi voitu siirtää isoja summia per oitis?

Pankkisysteemin kautta siirto olisi kestänyt päivätolkulla.

Pitihän pankin saada oma osuutensa rahasta pitämällä se mahd. kauan hallussaan.

Sinne aikakoneeseen yksi tulija lisää täällä. Olin silloin nätti 16-vuotias... Sainpa takaisin sen ajan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1984 on liian lähellä. Jokainen voi sen ajan elokuvien perusteella päätellä että ei kovin suurta eroa nykyaikaan silloin ollut. 

Ainoa mikä ei silloin ollut oli älypuhelimet. Tosin suurin osa tietokoneistakin oli vain ammattilaisten käytössä.

Ainoa? Oletko humalassa?

Ei ollut mitään kännyköitä eikä internettiä ollenkaan. Ihan vain aluksi.

Kaikki käyttivät käteistä kaikkialla.

Shekkivihko ja niiden kirjoittaminen, ennen pankkikorttia.

Sekit eivät olleet Suomessa valtavan suosittuja, vaikka käytössähän ne olivat. Käteisellä tehtiin jokapäiväiset ostokset ja usein isommatkin.

Pankkikortit tulivat jo 1980-luvun alussa. V 1984 sai opiskelijakin sellaisen. 

Maalla kyllä sai heilutella pankkikorttia turhaan kun ei ollut automaattia ja sitten kun sellainen tuli niin oli usein tyhjä, eikä kaikilla yrittäjillä todellakaan ollut sitä pankkikorttihöylää.

Vaikeinta olisi varmaan tottua siihen, ettei matkustus olisi yhtä helppoa. Itse on elänyt sen ajan, jolloin matkustus jo mahdollistui ihan räjähdysmäisesti, joskus 2007 kieppeillä. Sitä ennen valtaosa ei ostanut matkojaan itse, vaan aina matkatoimistolta, vaikka olisi ollut Euroopan matkakin kyseessä. Halpalentoyhtiöitäkään ei ollut, joten lentolippujen hinnat olivat kalliita.

Muistan itsekin vielä sitä ennen, miten selattiin paksuja matkatoimistojen lehtiä, joissa oli kuvia uima-altaista ja lapsena olisi valinnut vain sen hotellin, missä oli hienoin uima-allas. 80-luvulla taas Helsinkiin pääsy maakunnista olisi varmaan ollut jo iso juttu. Toki Kanariallekin mentiin mutta vaikea sanoa, olisiko itsellä ollut siihen sitten varaa.

Itseäni ei haittaisi se, että ravintolatarjonta kutistuisi tai tarjontaa olisi vähemmän. Syön hyvin harvoin ulkona enkä käy baareissa. Myöskään viihdetarjonnan kutistuminen ei haittaisi. Lukeminen on kiva harrastus ja jazzmusiikki oli olemassa jo siellä 80-luvulla. :D Tosin näin keliaakikkona voisi olla hankala löytää sopivia tuotteita kaupasta, mutta enpä tiedä, olisiko koko keliakiaakaan itselleni puhjennut, jos olisin elänyt kasarilla. (Suvussa kun sitä ei ole, joten ei mitään hajua miksi/mistä se minulle on tullut, mutta kaikki vastaavathan yleistyvät vaan vielä tulevaisuudessa entisestään.)

Parisuhteen ja vakityön löytäminen sen sijaan olisi huomattavasti helpompaa mitä nykyään. Ainakin sen perusteella, millaisia kuvia tänne palstalle aina on maalailtu 80-luvusta; kaikille riitti töitä ja elämä oli muutenkin mutkattomampaa - ja puolison löysi vielä ihan livenä tutustumalla eikä ollut samanlaista kertakäyttökulttuuria deittailun suhteen mitä nykyään. 

Olisipa oma luonnonkihara hiuspehko muodissakin. :D Voisin ihan mielelläni hypätä ajassa taaksepäin ihan vain siksi että taloudelliset näkymät olivat paljon paremmat mitä nyt. 

- N vuosimallia 94

Tätä on kyl mielenkiintoista miettiä. Selviäisin hengissä toki, mutta esim. oma työni on sellaista, mitä tehtiin 80-luvulla ennen tietokoneisiin siirtymistä niin eri tavalla, etten luultavasti osaisi tehdä sitä enkä saisi töitä. Toki silloin oli enemmän työpaikkoja, joihin ei tarvinnut koulutusta, joten varmaan jotain töitä löytyisi. 

Arkisista asioista selviäminen vaatisi opettelua ja totuttelua, esim. laskujen maksaminen pankissa. Ja netin puuttumiseen olisi kyllä todella vaikea sopeutua! Toisaalta uskon, että elämä olisi myös rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa (hyvässä ja pahassa?) Todennäköisesti lukisin kirjoja todella paljon enemmän, ja olisi ehkä helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Jos haluaisi olla rauhassa ja ei tavoitettavissa, vetää vaan puhelimen johdon seinästä. Kukaan ei odottaisi, että vastaan aina ja välittömästi puheluihin ja viesteihin.

Vierailija kirjoitti:

Tätä on kyl mielenkiintoista miettiä. Selviäisin hengissä toki, mutta esim. oma työni on sellaista, mitä tehtiin 80-luvulla ennen tietokoneisiin siirtymistä niin eri tavalla, etten luultavasti osaisi tehdä sitä enkä saisi töitä. Toki silloin oli enemmän työpaikkoja, joihin ei tarvinnut koulutusta, joten varmaan jotain töitä löytyisi. 

Arkisista asioista selviäminen vaatisi opettelua ja totuttelua, esim. laskujen maksaminen pankissa. Ja netin puuttumiseen olisi kyllä todella vaikea sopeutua! Toisaalta uskon, että elämä olisi myös rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa (hyvässä ja pahassa?) Todennäköisesti lukisin kirjoja todella paljon enemmän, ja olisi ehkä helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Jos haluaisi olla rauhassa ja ei tavoitettavissa, vetää vaan puhelimen johdon seinästä. Kukaan ei odottaisi, että vastaan aina ja välittömästi puheluihin ja viesteihin.

Laskut kylläkin maksettiin siihen aikaan viemällä valmiiksi täytetty laskulomake kirjekuoressa pankin postiluukkuun, ellei ollut tehnyt sopimusta suoraveloituksesta. Ei silloinkaan tarvinnut mennä pankkiin kuin pankin vaihdon tai lainahakemuksen yhteydessä.

Kuka nuorista alkaisi arkistonhoitajaksi? Kaikki dokumentit, tiliotteet, kirjanpito, jne.,  säilyttettiin paperisina ja arkistoissa. Kauhea härdelli. Ainakin lisäisi työpaikkoja.

Hyvin selviäisin. Kävelisin johonkin yritykseen ja kysyisin töitä.

vanhakyynikko kirjoitti:

Shekkivihko ja niiden kirjoittaminen, ennen pankkikorttia.

Shekkejä ole Suomessa käyttänyt koskaan juuri kukaan. Promilleporukkaa, etenkin silloin.

Jenkeissä käytetään shekkejä.

Kyllä käytettiin, se ettei sinun piireissä ollut tavallista ei pois sulje niiden käyttöä. Ja jenkit ovat varsinainen takapajula jos pankkipalveluja katsotaan.

Muistan kyllä tehneeni autokauppoja shekeillä. Millä muulla tavalla olisi voitu siirtää isoja summia per oitis?

Pankkisysteemin kautta siirto olisi kestänyt päivätolkulla.

Pitihän pankin saada oma osuutensa rahasta pitämällä se mahd. kauan hallussaan.

No silloin siirrettiin päivätolkulla. Ei se mitään kummallista ollut. Kaikki tiesivät, että siirtoon menee aikaa - kuten menee nykyisinkin.

Olin 80-luvulla kesätöissä postikonttoreissa ympäri maata ja muistan yhden rahansiirtotavan, jota käytettiin kiireellisissä ja perustelluissa tilanteissa, käytännössä kuitenkin ani harvoin: asiakas jätti pankkikirjansa konttoriin pantiksi ja siltä nostettu rahamäärä annettiin esimerkiksi sille autonmyyjälle toisella paikkakunnalla. Samalla tavalla voitiin toimia, kun vaikka eläkkeiden maksupäivänä postiauto meni rikki ja liimapaperiset eläkelipukkeet olivat sen kyydissä: pankkikirja täytettiin ilman lipuketta, haluttu rahasumma annettiin asiakkaalle ja pankkikirja jäi konttorin kassakaappiin odottelemaan postiauton korjaamista. Kyllä keinoja löytyi, vaikkei tietokoneita ollut lähimaillakaan. Ja silloin, kun ei keinoja ollut, oltiin tyynesti ilman.

Täällä näkyy joillakin olevan se käsitys, että jos "pankkikortti tuli jo 70-luvulla" ja "kyllä oli lomalentoja ulkomaille", kaikilla ei ollut heti kaikkea. Ei nytkään ole kaikilla tai edes enemmistöllä vaikka Alexa-kotirobottia, vaikka "Alexa-kotirobotti jo on".

1984? Kuulostaa mukavalta, sehän oli kaiken kaikkiaan oikein hyvää aikaa (Suomessa). Paljonko maksaisi lomapaketti koko perheelle? Paluulippuja ei tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on kyl mielenkiintoista miettiä. Selviäisin hengissä toki, mutta esim. oma työni on sellaista, mitä tehtiin 80-luvulla ennen tietokoneisiin siirtymistä niin eri tavalla, etten luultavasti osaisi tehdä sitä enkä saisi töitä. Toki silloin oli enemmän työpaikkoja, joihin ei tarvinnut koulutusta, joten varmaan jotain töitä löytyisi. 

Arkisista asioista selviäminen vaatisi opettelua ja totuttelua, esim. laskujen maksaminen pankissa. Ja netin puuttumiseen olisi kyllä todella vaikea sopeutua! Toisaalta uskon, että elämä olisi myös rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa (hyvässä ja pahassa?) Todennäköisesti lukisin kirjoja todella paljon enemmän, ja olisi ehkä helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Jos haluaisi olla rauhassa ja ei tavoitettavissa, vetää vaan puhelimen johdon seinästä. Kukaan ei odottaisi, että vastaan aina ja välittömästi puheluihin ja viesteihin.

Laskut kylläkin maksettiin siihen aikaan viemällä valmiiksi täytetty laskulomake kirjekuoressa pankin postiluukkuun, ellei ollut tehnyt sopimusta suoraveloituksesta. Ei silloinkaan tarvinnut mennä pankkiin kuin pankin vaihdon tai lainahakemuksen yhteydessä.

Kyllä muuten harmitti, kun ne pitkät vihreät kirjekuoret pääsivät loppumaan. Tuli kaikenlaista pientä kiusaa. :D

Vierailija kirjoitti:

Hyvin selviäisin. Kävelisin johonkin yritykseen ja kysyisin töitä.

Tämä. Noin kävi minulle. 80-luvulla kävelin erään autofirman talousjohtajan puheille ja minut palkattiin toimistohommiin. Olin firmassa n. 10 vuotta. Hyvät muistot. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on kyl mielenkiintoista miettiä. Selviäisin hengissä toki, mutta esim. oma työni on sellaista, mitä tehtiin 80-luvulla ennen tietokoneisiin siirtymistä niin eri tavalla, etten luultavasti osaisi tehdä sitä enkä saisi töitä. Toki silloin oli enemmän työpaikkoja, joihin ei tarvinnut koulutusta, joten varmaan jotain töitä löytyisi. 

Arkisista asioista selviäminen vaatisi opettelua ja totuttelua, esim. laskujen maksaminen pankissa. Ja netin puuttumiseen olisi kyllä todella vaikea sopeutua! Toisaalta uskon, että elämä olisi myös rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa (hyvässä ja pahassa?) Todennäköisesti lukisin kirjoja todella paljon enemmän, ja olisi ehkä helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Jos haluaisi olla rauhassa ja ei tavoitettavissa, vetää vaan puhelimen johdon seinästä. Kukaan ei odottaisi, että vastaan aina ja välittömästi puheluihin ja viesteihin.

Laskut kylläkin maksettiin siihen aikaan viemällä valmiiksi täytetty laskulomake kirjekuoressa pankin postiluukkuun, ellei ollut tehnyt sopimusta suoraveloituksesta. Ei silloinkaan tarvinnut mennä pankkiin kuin pankin vaihdon tai lainahakemuksen yhteydessä.

Kyllä vain vietiin hiekkaa pankin eteiseen ja jonotit laskujesi kanssa tiskille vielä pitkään 80-luvulla. Mitään suoraveloituksia ei ole voinut tehdä muille kuin joka kuukausi samalla summalla veloitettaville, kuten vuokra. Ja taisikin olla ainoa lainan ohella. Väitä nyt vielä ettei vekseliäkään käytetty kun sulla oli joustoluotto ja sä olet aivan väärällä vuosikymmenellä.

Olen syntynyt tuona vuonna itse. Sen perusteella, mitä olen kasarista lukenut, haluaisin oikeasti kokeilla elämää ko. vuosikymmenen aikuisena.

Älylaitteita en kaipaisi, jatkuva tavoitettavissa oleminen on minusta lähinnä ahdistavaa ja uskon kyllä, että alkuvaikeuksien jälkeen oppisin analogisen maailman asioidenhoitamisen ja arjen pyörittämisen.

Mutta talouden paremmat näkymät, nuorten ihmisten tulevaisuudenusko, aito ihmisten tapaaminen digin sijasta, työn helpompi saatavuus, parisuhteiden löytäminen reaalimaailmasta Tinderin sijaan, kasarimusiikin kuuntelu... kaikki nämä kuulostavat vain viehättäviltä jutuilta. Permanentti ja nahkatakki -lookki myös. :)

Olisin myös ihan valmis ottamaan vastaan elintason notkahduksen, käsittääkseni kasarilla ihmisten tuloista meni asumiseen ja ruokaan kuitenkin paljon suurempi osa kuin nykyään. Työllisyys oli kovalla tasolla, mutta palkat suhteessa nykyisiä pienempiä. Silti kasari on kuitenkin jo selvästi kuluttaja-aikaa, paljon lähempänä nykyajan meininkiä kuin vaikkapa 60-luku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on kyl mielenkiintoista miettiä. Selviäisin hengissä toki, mutta esim. oma työni on sellaista, mitä tehtiin 80-luvulla ennen tietokoneisiin siirtymistä niin eri tavalla, etten luultavasti osaisi tehdä sitä enkä saisi töitä. Toki silloin oli enemmän työpaikkoja, joihin ei tarvinnut koulutusta, joten varmaan jotain töitä löytyisi. 

Arkisista asioista selviäminen vaatisi opettelua ja totuttelua, esim. laskujen maksaminen pankissa. Ja netin puuttumiseen olisi kyllä todella vaikea sopeutua! Toisaalta uskon, että elämä olisi myös rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa (hyvässä ja pahassa?) Todennäköisesti lukisin kirjoja todella paljon enemmän, ja olisi ehkä helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Jos haluaisi olla rauhassa ja ei tavoitettavissa, vetää vaan puhelimen johdon seinästä. Kukaan ei odottaisi, että vastaan aina ja välittömästi puheluihin ja viesteihin.

Laskut kylläkin maksettiin siihen aikaan viemällä valmiiksi täytetty laskulomake kirjekuoressa pankin postiluukkuun, ellei ollut tehnyt sopimusta suoraveloituksesta. Ei silloinkaan tarvinnut mennä pankkiin kuin pankin vaihdon tai lainahakemuksen yhteydessä.

Laskujen maksaminen konttorissa oli ilmaista vielä 90-luvulle saakka. Moni maksoi ne tiskillä, myöhemmin maksuautomaatilla. Nuoremmille tiedoksi, ne ovat kuin verkkopankki, mutta niitä voi käyttää vain laskun maksuun. Kai niitä vieläkin on.

Olishan se mielenkiintoista mennä kasarille päiväksi tai pariksi, mutta loppuelämääni en siellä varmaan viihtyisi:D Olen itse syntynyt 90-luvun loppupuolella. Varmasti tulisi vieroitusoireet netistä ja puhelimesta.

Kaverin luo hommattiin vhs! Katottiin mukana tullutta trailerikasettia ja pelättiin Piraija elokuvan traileria. Me vuokrattiin joskus vhs-laite ja pari leffaa divarista viikonlopuksi, kun ei ollu varaa ostaa itselle. Kaukosäädinkin toimi johdolla 🤣🤣🤣