Syrjäytynyt lapsi

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:44"]

Mutta kun elämä ei vaan mene niin, että joku vaan tulee ja soittaa leikkimään jos ei itse ole aktiivisena osapuolena tutustumassa niihin ihmisiin, jotka sitten voisi soittaa leikkimään. Etkö sinä aikuisena voi auttaa ja etsiä niitä lapsia jotka tulisi leikkimään? Kai sinun työkavereilla/harrastuskavereilla/perhetutuilla/naapureilla/sukulaisilla/JOLLAIN on lapsi joka voisi tulla teille leikkimään tai jonka luona voisitte kyläillä vaikka näin aluksi? Ei kai kukaan asu missään täysin eristetyssä kuplassa jossa ei ole ketään muita lapsia kuin samalla luokalla olevat? Teksteistäsi saa sen käsityksen, että olet jo luovuttanut ja katkeroitunut ->  haet syyllistä asiaan johon ei oikeaati ole syyllisiä. Syytät ihan tuntemattomia ihmisiä asioista joille me ei voida mitään, eikä tavallaan kuulukaan voida. Sinun pitäisi nyt olla se aikuinen, joka EI luovuta, vaan taistelee lapsensa puolesta ja pitää toivoa yllä silloinkin kun lapsi ei jaksaisi. Käännä nyt hyvä ihminen jokainen kivi, soita vaikka sinä niiden luokkalaisten vanhemmille ja juttele tilanteesta heidän kanssaan? Ei ne kaikki voi olla kylmiä ja tunteettomia, vaikka sinusta siltä nyt tuntuisikin siltä. 

[/quote]

Eikö ne luokkakavereiden äidit ja isukit voi olla yhtä kylmiä kuin lähes kaikki tämän keskustelun kirjoittajat. (Poislukien ne kaksi, jotka ymmärsivät.) Sehän se minun kysymykseni oli, MIKSI TE ETTE VÄLITÄ? En minä pyytänyt teitä oman lapsemme tilannetta ratkaisemaan, enkä spekuloimaan sitä, mitä olemme tai emme ole tehneet. 

Sitten kun teidän lapsi on ainoa, joka jätetään kutsumatta synttäreille, johon on kutsuttu kaikki luokan muut lapset, niin teidänkin mieleen ehkä tulee, että tuo valinta ei ole ollut yksin lapsen, vaan siunaus asialle on tullut vanhemmilta.

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:41"]

Sympatiseerasin APta, kunnes luin tuon oudon "et varmaan myöskään luovuta verta" kommentin. Jotenkin tosi oudosti sanottu, ja kertoo APn arvomaailmasta. Jotain hämärää tästä voi nyt rivien välistä lukea ...

[/quote]

Mielestäni verenluovuttajat välittävät muista. Ja jos joku ei välitä, niin ei hän varmaan auta muita myöskään tuolla tavoin. Ehkä huonosti ilmaistu. En tiedä, mitä verenluovutus kertoo arvomaailmastani? Olen aina ajatellut, että se on hyvä juttu. Ehkä olen väärässä ja lopetan senkin, eihän meitäkään muut auta.

[/quote]

Anteeksi ap, mutta sä olet ihan vitun rasittava vänkääjä ja toisten syyllistäjä. Ahdistava ihminen. Ja ei, sun juttusi ei "kolahtanut", mun lapset eivät kiusaa ja syrji muita, ja itsekin luovutan verta. Sen sijaan mun mielestäni tuo sun jankutuksesi on täysin kohtuutonta.

Oma lapseni on taistellut koko ikänsä yksinäisyyttä vastaan. 

Pienenä olisi ollut todella kaverien perään, ja kannustin kovasti häntä rohkaistumaan puhumaan uusille ihmisille. Hänellä oli ala-asteen ajan koulussa vain yksi vakituinen kaveri, muiden kanssa tuli kyllä toimeen ja jutteli, mutta kaveriksi asti harvoin oli. Vaikka sai hymytyttö-patsaankin.

Nyt yläasteikäisenä hänellä on muutama kaveri, mutta ei hirveän usein jaksa tapailla heitä. Silloin kun jaksaa, niin saa heti kaverin leffaan yms. Hänestä on siis tullut ihminen, joka viihtyy kotona iteksiään. Hänellä on kyllä harrastuksia kolmelle arkipäivälle, että se tekee oman osansa jaksamattomuuteen.

Tosin nykyisin on koko ajan viestittelemässä uusille kavereille, jotka jäi leiristä. 

Aina ei näin ole ollut, ja olen itse ollut kaverina hänelle leffassa, ostoksilla yms. Oli surullinen, yksinäinen tyttö, jota äiti yritti rohkaista, tukea jne.

Hitto minkä pahanolon se sai minussa äitinä aikaan. Ja miten paljon multa on voimia mennyt tuohon asiaan. Mutta nyt homma on hallussa.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:44"]

Mutta kun elämä ei vaan mene niin, että joku vaan tulee ja soittaa leikkimään jos ei itse ole aktiivisena osapuolena tutustumassa niihin ihmisiin, jotka sitten voisi soittaa leikkimään. Etkö sinä aikuisena voi auttaa ja etsiä niitä lapsia jotka tulisi leikkimään? Kai sinun työkavereilla/harrastuskavereilla/perhetutuilla/naapureilla/sukulaisilla/JOLLAIN on lapsi joka voisi tulla teille leikkimään tai jonka luona voisitte kyläillä vaikka näin aluksi? Ei kai kukaan asu missään täysin eristetyssä kuplassa jossa ei ole ketään muita lapsia kuin samalla luokalla olevat? Teksteistäsi saa sen käsityksen, että olet jo luovuttanut ja katkeroitunut ->  haet syyllistä asiaan johon ei oikeaati ole syyllisiä. Syytät ihan tuntemattomia ihmisiä asioista joille me ei voida mitään, eikä tavallaan kuulukaan voida. Sinun pitäisi nyt olla se aikuinen, joka EI luovuta, vaan taistelee lapsensa puolesta ja pitää toivoa yllä silloinkin kun lapsi ei jaksaisi. Käännä nyt hyvä ihminen jokainen kivi, soita vaikka sinä niiden luokkalaisten vanhemmille ja juttele tilanteesta heidän kanssaan? Ei ne kaikki voi olla kylmiä ja tunteettomia, vaikka sinusta siltä nyt tuntuisikin siltä. 

[/quote]

Eikö ne luokkakavereiden äidit ja isukit voi olla yhtä kylmiä kuin lähes kaikki tämän keskustelun kirjoittajat. (Poislukien ne kaksi, jotka ymmärsivät.) Sehän se minun kysymykseni oli, MIKSI TE ETTE VÄLITÄ? En minä pyytänyt teitä oman lapsemme tilannetta ratkaisemaan, enkä spekuloimaan sitä, mitä olemme tai emme ole tehneet. 

Sitten kun teidän lapsi on ainoa, joka jätetään kutsumatta synttäreille, johon on kutsuttu kaikki luokan muut lapset, niin teidänkin mieleen ehkä tulee, että tuo valinta ei ole ollut yksin lapsen, vaan siunaus asialle on tullut vanhemmilta.

[/quote]

Tuossa tilanteessa voi IHAN OIKEASTI ottaa luurin käteen, soittaa sille synttärisankarin äidille/isälle ja kysyä että olikohan tämän mun Maijan synttärikutsu kadonnut johonkin kun kaikki muut kutsuttiin paitsi hänet? Tai sitten vaan suoraan kysyä että onko joku syy, miksi häntä ei kutsuttu ja miksi häneen ei edes haluta yrittää tutustua? SINÄ OLET SE AIKUINEN, SE ON SINUN TEHTÄVÄSI NYT AJAA LAPSESI ASIAA JA AUTTAA, TEE SE ÄLÄKÄ OLE MARTTYYRI JA LUOVUTTAJA, IHAN OIKEASTI, T O I M I !

Mä luulen että moni ei välitä siitä syystä että ei yksinkertaisesti tiedä asiasta. Keskiverto-äiti on töissäkäydä, lapsia on ehkä useampi ja arjen pyörittäminen on kiireistä lasten harrastusten kanssa. Ei siinä ehdi vatvoa tuntemattomien ladten asioita, mistä vanhemmst voivat edes tietää että joku on syrjitty lastensa luokalla?

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:58"]

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[/quote]

No juurikin näin.

Mä pidän huolen, että mun lapset eivät ikinä jätä vain yhtä kutsumatta synttäreilleen ( tosin kerran taisi käydä ihan oikea vahinko,kun en päiväkodista vielä kaikkia lapsia tiennyt), ja olen rohkaissut lapsiani olemaan ujojen ja vähän reppanoidenkin lasten kaveri. Mutta en mä voi lapsiani pakottaa olemaan bestiksiä jonkun kanssa, jos se ei ole heistä itsestään lähtöisin.

Ei ap:kaan varmaan tutkimalla tutki oman kaupunkinsa asukkaita, ja ryntää auttamaan jokaista syrjäytynyttä? Vai?

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:40"]

[/quote]

Ei tuossa välttämättä ole vika kenessäkään eikä kenenkään kasvatuksessa. Aina ei vaan kemiat kohtaa, esim. nyt niillä luokkakavereilla ja sinun lapsellasi. Tietysti ne luokkakaverit voi pakottaa ottamaan lapsesi mukaan, mutta kyllähän kouluikäiset jo sen kiusallisuuden aistii ja ymmärtää kun joku tungetaan joukkoon "väkisin". Lapsesi voisi vaikka vaihtaa koulua? Uuteen kouluun voisi mennä avoimin mielin ja vihjasta opettajalle vähän etukäteen taustoista, että osaisi tehdä parhaansa uusien kaverien löytymiseksi? Uusia harrastuksia ja paljon sosiaalista toimintaa niin takuulla jostain löytyy kavereita :)

[/quote]

Kiitos vastausesta. Kumpa elämä menisikin noin ruusuisesti. Tutkimustieto valitettavasti puoltaa sitä näkemystä, että syrjäytynyt lapsi syrjäytyisi uudessakin koulussa, mikä puolestaan pahentaisi tilannetta entisestään. Harrastuksia on lapsella niin paljon kuin terveydenhoito sallii. Sekin vie oman aikansa. 

Kukaan ei vaan oikeasti välitä. Miksi?

[/quote]

Kuinka paljon sinä näet vaivaa ja välität muiden lapsista? Kun sulla kerran on useampi lapsi, ja vain tällä yhdellä menee huonosti,

Niin kysyn vaan, mitä olet tehnyt näiden " menestyvien" lastesi luokilla olevien syrjäytyneiden lasten eteen? Vai etkö välitä? Miksi?

Ja omalta kohdaltani voin sanoa, että meidän lapset kutsuu esim. synttäreilleen kaikki oman luokkansa samaa sukupuolta olevat lapset.Nytkin sanoin keskimmäiselle, että vain yhtä ei saa jättää kutsumatta, kun olisi halunnut jättää pois pojan, jonka kanssa hänellä on vähän kärhämää välillä. Riittääkö tämä, vai pitäisikö mun alkaa hoitaa sitä lasta aktiivisemmin? 

[/quote]

Sinä siis välität. Miksi suutuit minulle? Miksi oletat, etten minä välittäisi? Synttäriperiaatteemme ovat yhdenmukaiset.

Etkö ymmärrä sitä, että lapsemme terveydentila on ehkä aiheuttanut minullekin henkilökohtaisen kriisin, josta minun on selvittävä tässä sivussa. 

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:44"]

Mutta kun elämä ei vaan mene niin, että joku vaan tulee ja soittaa leikkimään jos ei itse ole aktiivisena osapuolena tutustumassa niihin ihmisiin, jotka sitten voisi soittaa leikkimään. Etkö sinä aikuisena voi auttaa ja etsiä niitä lapsia jotka tulisi leikkimään? Kai sinun työkavereilla/harrastuskavereilla/perhetutuilla/naapureilla/sukulaisilla/JOLLAIN on lapsi joka voisi tulla teille leikkimään tai jonka luona voisitte kyläillä vaikka näin aluksi? Ei kai kukaan asu missään täysin eristetyssä kuplassa jossa ei ole ketään muita lapsia kuin samalla luokalla olevat? Teksteistäsi saa sen käsityksen, että olet jo luovuttanut ja katkeroitunut ->  haet syyllistä asiaan johon ei oikeaati ole syyllisiä. Syytät ihan tuntemattomia ihmisiä asioista joille me ei voida mitään, eikä tavallaan kuulukaan voida. Sinun pitäisi nyt olla se aikuinen, joka EI luovuta, vaan taistelee lapsensa puolesta ja pitää toivoa yllä silloinkin kun lapsi ei jaksaisi. Käännä nyt hyvä ihminen jokainen kivi, soita vaikka sinä niiden luokkalaisten vanhemmille ja juttele tilanteesta heidän kanssaan? Ei ne kaikki voi olla kylmiä ja tunteettomia, vaikka sinusta siltä nyt tuntuisikin siltä. 

[/quote]

Ihmisille on esim. tapaturmien yhteydessä luontaista kääntää jokainen kivi syytä etsiessään, koska ajatus siitä, että jotain hallitsematonta ja ansaitsematonta voisi tapahtua itselle, on liian murskaava. On luotava tapahtuneesta sellainen viitekehys, jossa itse toisin toimimalla olisi pystynyt välttämään katastrofin. EN vertaa syrjäytymistä ja tapaturmia (koska oletan että siihen tartut seuraavaksi), mutta samalla tavalla syrjäytymisen/yksinäisyyden kohtaaminen on murskaavaa. On luontaista ajatella, että jos MINÄ ITSE olisin tuossa tilanteessa, kääntäisin joka ikisien kiven kavereiden löytämiseksi ja auttaisin lasta kaikin tavoin jne.

[/quote]

Tottakai kääntäisin jokaisen kiven. Olen itse ollut lapsena yksinäinen ja tiedän mitä se on. Tekisin kaikkeni, ettei lapseni joutuisi sitä samaa kokemaan. Muuttaisin vaikka sinne naapuripaikkaunnalle jos siellä olisi ainoa koulu johon on mahdollista vaihtaa.

AP, et ole varmaan käynyt luovuttamassa luuydintä. Eli olet henkilö joka ei välitä muista ihmisistä. Case closed.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:58"]

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[/quote]

Jokainen lapsi tietää, jos luokassa on koulukiusaamisen vuoksi syrjäytynyt lapsi. Jokainen vanhempi voi kysyä tätä lapselta, jos kiinnostaa. Miksi sinua ei kiinnosta tämä asia omassa yhteisössäsi? Miksi olet välinpitämätön? Sehän se minun kysymykseni oli.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:55"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:44"]

Mutta kun elämä ei vaan mene niin, että joku vaan tulee ja soittaa leikkimään jos ei itse ole aktiivisena osapuolena tutustumassa niihin ihmisiin, jotka sitten voisi soittaa leikkimään. Etkö sinä aikuisena voi auttaa ja etsiä niitä lapsia jotka tulisi leikkimään? Kai sinun työkavereilla/harrastuskavereilla/perhetutuilla/naapureilla/sukulaisilla/JOLLAIN on lapsi joka voisi tulla teille leikkimään tai jonka luona voisitte kyläillä vaikka näin aluksi? Ei kai kukaan asu missään täysin eristetyssä kuplassa jossa ei ole ketään muita lapsia kuin samalla luokalla olevat? Teksteistäsi saa sen käsityksen, että olet jo luovuttanut ja katkeroitunut ->  haet syyllistä asiaan johon ei oikeaati ole syyllisiä. Syytät ihan tuntemattomia ihmisiä asioista joille me ei voida mitään, eikä tavallaan kuulukaan voida. Sinun pitäisi nyt olla se aikuinen, joka EI luovuta, vaan taistelee lapsensa puolesta ja pitää toivoa yllä silloinkin kun lapsi ei jaksaisi. Käännä nyt hyvä ihminen jokainen kivi, soita vaikka sinä niiden luokkalaisten vanhemmille ja juttele tilanteesta heidän kanssaan? Ei ne kaikki voi olla kylmiä ja tunteettomia, vaikka sinusta siltä nyt tuntuisikin siltä. 

[/quote]

Eikö ne luokkakavereiden äidit ja isukit voi olla yhtä kylmiä kuin lähes kaikki tämän keskustelun kirjoittajat. (Poislukien ne kaksi, jotka ymmärsivät.) Sehän se minun kysymykseni oli, MIKSI TE ETTE VÄLITÄ? En minä pyytänyt teitä oman lapsemme tilannetta ratkaisemaan, enkä spekuloimaan sitä, mitä olemme tai emme ole tehneet. 

Sitten kun teidän lapsi on ainoa, joka jätetään kutsumatta synttäreille, johon on kutsuttu kaikki luokan muut lapset, niin teidänkin mieleen ehkä tulee, että tuo valinta ei ole ollut yksin lapsen, vaan siunaus asialle on tullut vanhemmilta.

[/quote]

Sanoin jo kerran: me ollaan hämmentyneitä. Ihmiset eivät ole kylmiä, kun yrittävät saada sinua kommentoimaan vaikka pidät käsiä korvilla ja kiljut kuin pöhkö. Kylmää olisi todeta, että hullu äiti onneton lapsi, ei voi auttaa, ja siirtyä seuraavaan keskusteluun. Ja sekin olisi järkevää kylmyyttä. Lopeta se raivarisi ja tule ulos ja kerro tilanteesta. Lapsi oli siis jätetty kutsumatta ainoana? Eikö silloin pitäisi jo kysyä näiltä vanhemmilta suoraan eikä meiltä? Eipä tähän keskusteluun ole tainnut osallistua kukaan, joka antaisi jättää yhden kutsumatta. Ne todelliset kylmiöt eivät tällaiseen keskusteluun taida tullakaan.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:58"]

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[/quote]

Jokainen lapsi tietää, jos luokassa on koulukiusaamisen vuoksi syrjäytynyt lapsi. Jokainen vanhempi voi kysyä tätä lapselta, jos kiinnostaa. Miksi sinua ei kiinnosta tämä asia omassa yhteisössäsi? Miksi olet välinpitämätön? Sehän se minun kysymykseni oli.

[/quote]

Me kysyttiin sitä samaa sulta. Miksi et vastaa? Miten hoidat muiden lastesi luokilla olevia syrjäytyneitä lapsia? Miksi et välitä?

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:59"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:41"]

Sympatiseerasin APta, kunnes luin tuon oudon "et varmaan myöskään luovuta verta" kommentin. Jotenkin tosi oudosti sanottu, ja kertoo APn arvomaailmasta. Jotain hämärää tästä voi nyt rivien välistä lukea ...

[/quote]

Mielestäni verenluovuttajat välittävät muista. Ja jos joku ei välitä, niin ei hän varmaan auta muita myöskään tuolla tavoin. Ehkä huonosti ilmaistu. En tiedä, mitä verenluovutus kertoo arvomaailmastani? Olen aina ajatellut, että se on hyvä juttu. Ehkä olen väärässä ja lopetan senkin, eihän meitäkään muut auta.

[/quote]

Anteeksi ap, mutta sä olet ihan vitun rasittava vänkääjä ja toisten syyllistäjä. Ahdistava ihminen. Ja ei, sun juttusi ei "kolahtanut", mun lapset eivät kiusaa ja syrji muita, ja itsekin luovutan verta. Sen sijaan mun mielestäni tuo sun jankutuksesi on täysin kohtuutonta.

[/quote]

Lopeta sitten ihmeessä tämän keskustelun lukeminen! Palstalla on miljoonia muita keskusteluita, joihin voit vaihtaa. Tuolla asenteella voisit olla pääkiusaajan vanhempi, heidänkään lapset ei kiusaa eikä syrji vanhempien mielestä. Opettajat tosin eri mieltä...

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:58"]

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[/quote]

Jokainen lapsi tietää, jos luokassa on koulukiusaamisen vuoksi syrjäytynyt lapsi. Jokainen vanhempi voi kysyä tätä lapselta, jos kiinnostaa. Miksi sinua ei kiinnosta tämä asia omassa yhteisössäsi? Miksi olet välinpitämätön? Sehän se minun kysymykseni oli.

[/quote]

Ei tiedä. Kiusaaminen ja eristäminen voi olla tosi huomaamatontakin, ja tapahtua vaikka pienen kaveriporukan sisällä. Ei se aina ole sellaista että koko luokka huutaisi vitun huoraa ja heittelisi yhdessä suurieleisesti lumipallolla päähän koulun pihalla. Jos lapsella on oma kaveriporukka jonka kanssa viettää välkät, vapaa-ajat, jonka kanssa hakeutuu aina pariksi paritehtävissä yms. niin ei sitä ihan oikeasti välttämättä huomaa tai tule ajatelleeksi että onkohan tuolla Annalla kavereita tai vieläköhän Jonna ja Sanna on kavereita ja jos ei niin kenenköhän kanssa Jonna nykyään on? Jos lapselta kysyy, että onko kaikilla teidän luokkalaisilla kavereita niin todennäköisin vastiats on: joojoo. Tai Joo, mitennii? Tai Emmätiiä, kylkai. Minähän nimenomaan sanoin: jos tietooni tulisi tällaiia tapauksia, rohkaisisn lastani ottamaan yksinäsen mukaan. Jos tietooni ei tällaisia tule, enkä saa meedion kykyjä, en valtettavasti voi auttaa

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:58"]

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[/quote]

Jokainen lapsi tietää, jos luokassa on koulukiusaamisen vuoksi syrjäytynyt lapsi. Jokainen vanhempi voi kysyä tätä lapselta, jos kiinnostaa. Miksi sinua ei kiinnosta tämä asia omassa yhteisössäsi? Miksi olet välinpitämätön? Sehän se minun kysymykseni oli.

[/quote]

Me kysyttiin sitä samaa sulta. Miksi et vastaa? Miten hoidat muiden lastesi luokilla olevia syrjäytyneitä lapsia? Miksi et välitä?

[/quote]

Heidät kutsutaan synttäreille ja satunnaisesti leikkimään. Ei se mitään ihmeitä vaadi. Kyllä minä tiedän lapsiemme luokkien nokkimisjärjestykset. Teitä se ei edes kiinnosta omien lapsienne osalta ja nyt te tulette päälle kuin yläasteen tyttöjengi, kun kalikka on kapsahtanut. Kyllä minä koen empatiaa heikommassa asemassa olevia kohtaan ja teen sen, minkä voin.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:03"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:40"]

[/quote]

Ei tuossa välttämättä ole vika kenessäkään eikä kenenkään kasvatuksessa. Aina ei vaan kemiat kohtaa, esim. nyt niillä luokkakavereilla ja sinun lapsellasi. Tietysti ne luokkakaverit voi pakottaa ottamaan lapsesi mukaan, mutta kyllähän kouluikäiset jo sen kiusallisuuden aistii ja ymmärtää kun joku tungetaan joukkoon "väkisin". Lapsesi voisi vaikka vaihtaa koulua? Uuteen kouluun voisi mennä avoimin mielin ja vihjasta opettajalle vähän etukäteen taustoista, että osaisi tehdä parhaansa uusien kaverien löytymiseksi? Uusia harrastuksia ja paljon sosiaalista toimintaa niin takuulla jostain löytyy kavereita :)

[/quote]

Kiitos vastausesta. Kumpa elämä menisikin noin ruusuisesti. Tutkimustieto valitettavasti puoltaa sitä näkemystä, että syrjäytynyt lapsi syrjäytyisi uudessakin koulussa, mikä puolestaan pahentaisi tilannetta entisestään. Harrastuksia on lapsella niin paljon kuin terveydenhoito sallii. Sekin vie oman aikansa. 

Kukaan ei vaan oikeasti välitä. Miksi?

[/quote]

Kuinka paljon sinä näet vaivaa ja välität muiden lapsista? Kun sulla kerran on useampi lapsi, ja vain tällä yhdellä menee huonosti,

Niin kysyn vaan, mitä olet tehnyt näiden " menestyvien" lastesi luokilla olevien syrjäytyneiden lasten eteen? Vai etkö välitä? Miksi?

Ja omalta kohdaltani voin sanoa, että meidän lapset kutsuu esim. synttäreilleen kaikki oman luokkansa samaa sukupuolta olevat lapset.Nytkin sanoin keskimmäiselle, että vain yhtä ei saa jättää kutsumatta, kun olisi halunnut jättää pois pojan, jonka kanssa hänellä on vähän kärhämää välillä. Riittääkö tämä, vai pitäisikö mun alkaa hoitaa sitä lasta aktiivisemmin? 

[/quote]

Sinä siis välität. Miksi suutuit minulle? Miksi oletat, etten minä välittäisi? Synttäriperiaatteemme ovat yhdenmukaiset.

Etkö ymmärrä sitä, että lapsemme terveydentila on ehkä aiheuttanut minullekin henkilökohtaisen kriisin, josta minun on selvittävä tässä sivussa. 

[/quote]

No kuinkas paljon välitit ennen kuin lapsesi joutui tuohon tilanteeseen? Tuskin oikeasti yhtään. vai olenko väärässä?

PS. Muillakin on oma elämänsä kriiseineen, kuten sullakin. ELi ehkä nekään, kuten et sinäkään, sitten jaksa välittää toisten lapsista.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:12"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:59"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:41"]

Sympatiseerasin APta, kunnes luin tuon oudon "et varmaan myöskään luovuta verta" kommentin. Jotenkin tosi oudosti sanottu, ja kertoo APn arvomaailmasta. Jotain hämärää tästä voi nyt rivien välistä lukea ...

[/quote]

Mielestäni verenluovuttajat välittävät muista. Ja jos joku ei välitä, niin ei hän varmaan auta muita myöskään tuolla tavoin. Ehkä huonosti ilmaistu. En tiedä, mitä verenluovutus kertoo arvomaailmastani? Olen aina ajatellut, että se on hyvä juttu. Ehkä olen väärässä ja lopetan senkin, eihän meitäkään muut auta.

[/quote]

Anteeksi ap, mutta sä olet ihan vitun rasittava vänkääjä ja toisten syyllistäjä. Ahdistava ihminen. Ja ei, sun juttusi ei "kolahtanut", mun lapset eivät kiusaa ja syrji muita, ja itsekin luovutan verta. Sen sijaan mun mielestäni tuo sun jankutuksesi on täysin kohtuutonta.

[/quote]

Lopeta sitten ihmeessä tämän keskustelun lukeminen! Palstalla on miljoonia muita keskusteluita, joihin voit vaihtaa. Tuolla asenteella voisit olla pääkiusaajan vanhempi, heidänkään lapset ei kiusaa eikä syrji vanhempien mielestä. Opettajat tosin eri mieltä...

[/quote]

No sittenhän joku on puolellasi, ne opettajat. Eikö heistä ole mitään apua tilanteessa? Oletko saanut mitään käsitystä, mikä pääkiusaajan ongelma on? Tämä keskustelu menee aivan älyttömäksi, jos sinä tivaat ei-kylmiltä ihmisiltä, miksi he ovat kylmiä, etkä suostu keskustelemaan mistään muusta. Me muut huomaamme, että sinulla on hätä, ja päättelemme, että parempi olisi saada sinut puhumaan edes tapahtumista kuin jättää jankkaamaan yksinäsi nurkassa.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:12"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:59"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:41"]

Sympatiseerasin APta, kunnes luin tuon oudon "et varmaan myöskään luovuta verta" kommentin. Jotenkin tosi oudosti sanottu, ja kertoo APn arvomaailmasta. Jotain hämärää tästä voi nyt rivien välistä lukea ...

[/quote]

Mielestäni verenluovuttajat välittävät muista. Ja jos joku ei välitä, niin ei hän varmaan auta muita myöskään tuolla tavoin. Ehkä huonosti ilmaistu. En tiedä, mitä verenluovutus kertoo arvomaailmastani? Olen aina ajatellut, että se on hyvä juttu. Ehkä olen väärässä ja lopetan senkin, eihän meitäkään muut auta.

[/quote]

Anteeksi ap, mutta sä olet ihan vitun rasittava vänkääjä ja toisten syyllistäjä. Ahdistava ihminen. Ja ei, sun juttusi ei "kolahtanut", mun lapset eivät kiusaa ja syrji muita, ja itsekin luovutan verta. Sen sijaan mun mielestäni tuo sun jankutuksesi on täysin kohtuutonta.

[/quote]

Lopeta sitten ihmeessä tämän keskustelun lukeminen! Palstalla on miljoonia muita keskusteluita, joihin voit vaihtaa. Tuolla asenteella voisit olla pääkiusaajan vanhempi, heidänkään lapset ei kiusaa eikä syrji vanhempien mielestä. Opettajat tosin eri mieltä...

[/quote]

Lässyn lässyn. Olet tosi tyypillinen ammattiloukkaantuja, sinä saat syytellä ja syyllistää muita, mutta sinulle ei saisi tehdä samaa.

Kasva aikuiseksi ja ota vastuu perheestäsi. Niin me muutkin tehdään.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 23:58"]

Siis tuskin ne luokkakavereiden vanhemmat tietää sinun lapsesi kaveritilannetta? En minä ainakaan tiedä onko lasteni luokalla yksinäisiä lapsia. Miten minä sen tietäisin, kun en siellä koulussa päiviäni vietä? Lapsetkaan ei välttämätä huomaa yksinäistä, jos on tiiviit kaveriporukat ja niissä ollaan. Eikä sitä tehdä ilkeyttään, vaan yksinkertaisesti ei vain tulla ajatelleeksi tai huomata. Joten en minä ainakana osaisi auttaa lasten luokkakavereita, kun en edes tiedä ketä siellä pitäisi auttaa vai pitäisikö ketään. Synttäreille kutsutaan toki kaikki, mutta jos lapsi haluaa soittaa jonkun kaverin kylään niin en minä osaa sanoa että "soitapa hei sille Tiinalle kun se on yksinäinen ja kaipaa varmaan seuraa!". Jos tietäisin että joku tällainen tapaus luokalla olisi, niin toki rohkaisisin lastani ottamaan yksinäisen mukaan, mutta kuka vanhempi oikeasti saa tällaisia tietoonsa?

[/quote]

Jokainen lapsi tietää, jos luokassa on koulukiusaamisen vuoksi syrjäytynyt lapsi. Jokainen vanhempi voi kysyä tätä lapselta, jos kiinnostaa. Miksi sinua ei kiinnosta tämä asia omassa yhteisössäsi? Miksi olet välinpitämätön? Sehän se minun kysymykseni oli.

[/quote]

Me kysyttiin sitä samaa sulta. Miksi et vastaa? Miten hoidat muiden lastesi luokilla olevia syrjäytyneitä lapsia? Miksi et välitä?

[/quote]

Heidät kutsutaan synttäreille ja satunnaisesti leikkimään. Ei se mitään ihmeitä vaadi. Kyllä minä tiedän lapsiemme luokkien nokkimisjärjestykset. Teitä se ei edes kiinnosta omien lapsienne osalta ja nyt te tulette päälle kuin yläasteen tyttöjengi, kun kalikka on kapsahtanut. Kyllä minä koen empatiaa heikommassa asemassa olevia kohtaan ja teen sen, minkä voin.

[/quote]

Ai teillä käy ihan jokainen luokan lapsi leikkimässä satunnaisesti? Et välitä lastesi omista kaverivalinnoista, vaan kutsut tasapuolisesti kaikkia, ja erityisesti niitä nokkiisjärjestyksessä alimpia? Väitätkö näin tosissasi?