Jos teille tulee riita ennen johonkin lähtemistä, niin miten toimitte?

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähtö perutaan ja jäämme kotiin pariksi päiväksi riitelemään. Siihen päälle vielä loppuviikko mykkäkoulua.

Tämä on ihan oikeasti mieheni toimintatapa. Minua ei valitettavasti naurata vaan koen, että elämä menee täysin hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähtö perutaan ja jäämme kotiin pariksi päiväksi riitelemään. Siihen päälle vielä loppuviikko mykkäkoulua.

Tämä on ihan oikeasti mieheni toimintatapa. Minua ei valitettavasti naurata vaan koen, että elämä menee täysin hukkaan.

Miksi sitten olet kyseisessä suhteessa?

Mun mies tekee tuota joskus. On pari kertaa kääntänyt auton takas kotiin, mutta ei kuitenkaan vienyt loppuun asti,vaan on sitten jatkettu kyläpaikkaan kuitenkin.

Ja tiedetään. Suhteemme on syvällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Ymmärräm miestä. En minäkään jaksaisi vierailun jälkeen alkaa miettimään tuollaisia asioita. Reissun jälkeen on aina kivempi palata suoraan kotiin, jossa on kaikki järjestyksessä, eikä alkaa heti jotain häärimään.

Matkaa vanhemmilleni ei ole montaa kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten mieheni on hoitanut ruoan ostamisen autolla nyt kun olen viimeisimmilläni raskaana. Muuten olen kyllä kävellyt lähikauppaan, mutta nyt minua on alkanut supistelemaan painavien kauppakassien kantaminen.

Eli sinusta minun olisi kuulunut käydä joko ennen reissua tai edellisenä päivänä kävellen kaupassa ja tehdä ruoka valmiiksi odottamaan kun tähän saakka mies on hoitanut kauppareissut autolla eikä se ole ollut ongelma? Lauantaina mies kävi kaupassa, mutta oli ostanut vain leipää eikä yhtäkään kauppalistalla ollutta tuotetta ”koska emme olleet erikseen sopineet hänen ostavan nekin” (en tiennyt hänen edes menneen kauppaan, mutta olin lisäillyt listaan jo perjantaina kaikkia tarvittavia ruoka-aineita ja itse aina kaupassakäydessäni katson onko listassa jotain miehen lisäämää ostettavaa).

Ap

Onnea ja menestystä siihen arkeen lapsen kanssa ilman autoa ja ajokorttia. Miestä alkaa tympiä jatkuva taksikuskina olo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähtö perutaan ja jäämme kotiin pariksi päiväksi riitelemään. Siihen päälle vielä loppuviikko mykkäkoulua.

Tämä on ihan oikeasti mieheni toimintatapa. Minua ei valitettavasti naurata vaan koen, että elämä menee täysin hukkaan.

Minua huvittaa, kun naiset notkuu tälläisissä suhteissa ja haukkuu sitä miestään nostaakseen sitä omaa egoaan. Te olette yhtä säälittäviä kuin me teidän miehetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lähtö perutaan ja jäämme kotiin pariksi päiväksi riitelemään. Siihen päälle vielä loppuviikko mykkäkoulua.

Tämä on ihan oikeasti mieheni toimintatapa. Minua ei valitettavasti naurata vaan koen, että elämä menee täysin hukkaan.

Nyt pitäisi empatian ja sympatian säteillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Ymmärräm miestä. En minäkään jaksaisi vierailun jälkeen alkaa miettimään tuollaisia asioita. Reissun jälkeen on aina kivempi palata suoraan kotiin, jossa on kaikki järjestyksessä, eikä alkaa heti jotain häärimään.

Matkaa vanhemmilleni ei ole montaa kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten mieheni on hoitanut ruoan ostamisen autolla nyt kun olen viimeisimmilläni raskaana. Muuten olen kyllä kävellyt lähikauppaan, mutta nyt minua on alkanut supistelemaan painavien kauppakassien kantaminen.

Eli sinusta minun olisi kuulunut käydä joko ennen reissua tai edellisenä päivänä kävellen kaupassa ja tehdä ruoka valmiiksi odottamaan kun tähän saakka mies on hoitanut kauppareissut autolla eikä se ole ollut ongelma? Lauantaina mies kävi kaupassa, mutta oli ostanut vain leipää eikä yhtäkään kauppalistalla ollutta tuotetta ”koska emme olleet erikseen sopineet hänen ostavan nekin” (en tiennyt hänen edes menneen kauppaan, mutta olin lisäillyt listaan jo perjantaina kaikkia tarvittavia ruoka-aineita ja itse aina kaupassakäydessäni katson onko listassa jotain miehen lisäämää ostettavaa).

Ap

Onnea ja menestystä siihen arkeen lapsen kanssa ilman autoa ja ajokorttia. Miestä alkaa tympiä jatkuva taksikuskina olo?

Asumme keskustassa, joten en yleensä tarvitse autoa mihinkään. Tämä loppuraskaus on poikkeus kun kauppakassien kantaminen on alkanut aiheuttamaan supistuksia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Kyllähän tuossa riidassa on kyse ihan muusta kuin mitättömästä ongelmasta ja kaupassa käynnistä. Ette selvästikään arvosta toisianne. Asia kannattaa ilman muuta käsitellä mutta ei välttämättä autossa. En myöskään ole ihan varma pystyttekö siihen kahden kesken, parisuhdeterapia voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Kyllähän tuossa riidassa on kyse ihan muusta kuin mitättömästä ongelmasta ja kaupassa käynnistä. Ette selvästikään arvosta toisianne. Asia kannattaa ilman muuta käsitellä mutta ei välttämättä autossa. En myöskään ole ihan varma pystyttekö siihen kahden kesken, parisuhdeterapia voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.

Minä ottaisin mielelläni parannusehdotuksia vastaan oman käytökseni osalta. Minä arvostan miestäni ja osoitan sen myös hänelle, kun hän tekee jotain. Vaikuttaako minun käytökseni siis siltä, että minä en arvostaisi ja jos kyllä, mitä minun olisi kuulunut tehdä tuossa tilanteessa toisin? Jättää toki nimittelemättä (jonka tein kerran), mutta olin sitä ennen yrittänyt rakentavasti selittää miehelle asian kuten täällä olen kertonut ja hän vain jatkoi syyllistämistäni sekä minun haukkumistani.

Minusta ydinongelma tässä on juuri se, että mies ei enää arvosta eikä kunnioita minua ja se näkyy ihan joka asiassa. Kuten juuri tuossa, että aiemmin vain uhkaili ettei sitten mennä paikkaan X, jos meillä tuli riitaa ja nykyään sitten on siirtynyt siihen vaiheeseen, ettei sitten todellakaan tule.

Ap

Jotenkin sekava case, koko ajan tulee jotain uutta kulmaa. Mutta tämän kaiken jälkeen totean että näin ulkopuolisin silmän ja korvaan  _molemmilla_  olisi parannettavaa kommunikaation ja toisen osapuolen arvostamisen suhteen. 

Joo, teillä on se kauppa-asia ihan sivuseikka ja kumpikin kitisette mitättömistä asioista. Kuulostaa, että kummastakin tuntuu että toinen ei arvosta ja näe kaikkea sitä mitä toinen tekee ja asia kärjistyy johonkin kauppareissuun, joka hoituisi 10 minuutissa.

Mullakin ex jossain vaiheessa alkoi raivoamaan, kun hänestä tuntui että hän tekee ihan kaiken. Useimmiten hoiti siis ostokset kun mulla oli muuta tekemistä plus mä hoidin sit siivouksen, pyykit, kokkaamisen, tiskit ja maksoin ostokset mutta ei hän nähnyt asiaa muuten kuin että koitan pompottaa miestä kun joutuu kaupassa käymään. Itsestä tuntui siltä että joudun hoitamaan kaiken muun, jota mies ei tajunnut ja olin ajatellut että ihan reilu työnjako. Pohjimmaisena tunteena kai kummallakin arvostuksen puute.

Tilatkaa ostokset kotiin, niin saatte edes sen stressin pois. (Vaikkakin kuulostaa siltä, että saatte sit riidan siitä kun tuote on korvattu väärällä jos ette muuta keksi. 🙄)

Sunkin tulisi suojella itseäsi stressiltä jos olet raskaana eikä tosiaan ole oikein että raskaana oleva joutuu kävellen raahaamaan painavia ostoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Kyllähän tuossa riidassa on kyse ihan muusta kuin mitättömästä ongelmasta ja kaupassa käynnistä. Ette selvästikään arvosta toisianne. Asia kannattaa ilman muuta käsitellä mutta ei välttämättä autossa. En myöskään ole ihan varma pystyttekö siihen kahden kesken, parisuhdeterapia voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.

Minä ottaisin mielelläni parannusehdotuksia vastaan oman käytökseni osalta. Minä arvostan miestäni ja osoitan sen myös hänelle, kun hän tekee jotain. Vaikuttaako minun käytökseni siis siltä, että minä en arvostaisi ja jos kyllä, mitä minun olisi kuulunut tehdä tuossa tilanteessa toisin? Jättää toki nimittelemättä (jonka tein kerran), mutta olin sitä ennen yrittänyt rakentavasti selittää miehelle asian kuten täällä olen kertonut ja hän vain jatkoi syyllistämistäni sekä minun haukkumistani.

Minusta ydinongelma tässä on juuri se, että mies ei enää arvosta eikä kunnioita minua ja se näkyy ihan joka asiassa. Kuten juuri tuossa, että aiemmin vain uhkaili ettei sitten mennä paikkaan X, jos meillä tuli riitaa ja nykyään sitten on siirtynyt siihen vaiheeseen, ettei sitten todellakaan tule.

Ap

Toisen syyttelyn ja haukkumisen sijaan kannattaa sanoa asiat minä-näkökulmasta. Minusta tuntuu ikävältä, että... , minä koen niin ja näin, minulle tulee sellainen olo, ettet kunnioita minua, kun sanot x ja y.

Ja ehdottomasti kannattaa mennä seuraavan kerran (tai seuraavat kerrat) yksin vanhemmillesi ja antaa miehelle aikaa ja tilaa valita itse haluaako tulla mukaan vai ei. Se voi olla myös stressaavaa lähteä aina tai usein sukulaisten luo ja sitten jos on vaikka väsymystä, työstressiä ym. niin se saattaa purkautua riitana kun on tilanteessa, josta ei pääse pois muun kuin riidan kautta.

A, kommunikoikaa. Vaikka kirjoittamalla paperille mikä vaivaa.

B, tilatkaa ruoat kauppakassipalvelulla kotiin

C, kasvakaa aikuisiksi

D, sääli lasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Ymmärräm miestä. En minäkään jaksaisi vierailun jälkeen alkaa miettimään tuollaisia asioita. Reissun jälkeen on aina kivempi palata suoraan kotiin, jossa on kaikki järjestyksessä, eikä alkaa heti jotain häärimään.

Matkaa vanhemmilleni ei ole montaa kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten mieheni on hoitanut ruoan ostamisen autolla nyt kun olen viimeisimmilläni raskaana. Muuten olen kyllä kävellyt lähikauppaan, mutta nyt minua on alkanut supistelemaan painavien kauppakassien kantaminen.

Eli sinusta minun olisi kuulunut käydä joko ennen reissua tai edellisenä päivänä kävellen kaupassa ja tehdä ruoka valmiiksi odottamaan kun tähän saakka mies on hoitanut kauppareissut autolla eikä se ole ollut ongelma? Lauantaina mies kävi kaupassa, mutta oli ostanut vain leipää eikä yhtäkään kauppalistalla ollutta tuotetta ”koska emme olleet erikseen sopineet hänen ostavan nekin” (en tiennyt hänen edes menneen kauppaan, mutta olin lisäillyt listaan jo perjantaina kaikkia tarvittavia ruoka-aineita ja itse aina kaupassakäydessäni katson onko listassa jotain miehen lisäämää ostettavaa).

Ap

Onnea ja menestystä siihen arkeen lapsen kanssa ilman autoa ja ajokorttia. Miestä alkaa tympiä jatkuva taksikuskina olo?

kaikilla ei nykyäänkään ole sitä ajokorttia ja jos ihminen valitsee puolisokseen tälläisen henkilön, hän silloin tietää, että ajaa autoa, kun jonnekin lähdetään.

Ja ainakin useammalle miehelle ajaminen on mieluisaa hommaa ja tiedän tusinoittain miehiä, jotka haluaa ehdottomasti ajaa, kun jonnekin mennään. 

"Ennenvanhaa " harvalla naisella oli kortti ja kyllä ne miehet niitä puolisoitaan kiltisti "kuskasi" paikasta toiseen.

Itsekin näin naisihmisenä kyllä mielelläni kuskaan jotakin läheistäni jos hänellä ei ole korttia/autoa. Se on rakkautta se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Ymmärräm miestä. En minäkään jaksaisi vierailun jälkeen alkaa miettimään tuollaisia asioita. Reissun jälkeen on aina kivempi palata suoraan kotiin, jossa on kaikki järjestyksessä, eikä alkaa heti jotain häärimään.

Matkaa vanhemmilleni ei ole montaa kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten mieheni on hoitanut ruoan ostamisen autolla nyt kun olen viimeisimmilläni raskaana. Muuten olen kyllä kävellyt lähikauppaan, mutta nyt minua on alkanut supistelemaan painavien kauppakassien kantaminen.

Eli sinusta minun olisi kuulunut käydä joko ennen reissua tai edellisenä päivänä kävellen kaupassa ja tehdä ruoka valmiiksi odottamaan kun tähän saakka mies on hoitanut kauppareissut autolla eikä se ole ollut ongelma? Lauantaina mies kävi kaupassa, mutta oli ostanut vain leipää eikä yhtäkään kauppalistalla ollutta tuotetta ”koska emme olleet erikseen sopineet hänen ostavan nekin” (en tiennyt hänen edes menneen kauppaan, mutta olin lisäillyt listaan jo perjantaina kaikkia tarvittavia ruoka-aineita ja itse aina kaupassakäydessäni katson onko listassa jotain miehen lisäämää ostettavaa).

Ap

Onnea ja menestystä siihen arkeen lapsen kanssa ilman autoa ja ajokorttia. Miestä alkaa tympiä jatkuva taksikuskina olo?

kaikilla ei nykyäänkään ole sitä ajokorttia ja jos ihminen valitsee puolisokseen tälläisen henkilön, hän silloin tietää, että ajaa autoa, kun jonnekin lähdetään.

Ja ainakin useammalle miehelle ajaminen on mieluisaa hommaa ja tiedän tusinoittain miehiä, jotka haluaa ehdottomasti ajaa, kun jonnekin mennään. 

"Ennenvanhaa " harvalla naisella oli kortti ja kyllä ne miehet niitä puolisoitaan kiltisti "kuskasi" paikasta toiseen.

Itsekin näin naisihmisenä kyllä mielelläni kuskaan jotakin läheistäni jos hänellä ei ole korttia/autoa. Se on rakkautta se.

Harvoin kyse on tai on ollut rakkaudesta. Enemmän kyse on riippuvuudesta. Riippuvuuden syntymiseen yhä edelleen usein vaikuttaa raha, naisella ei ole raha ajokorttiin tai autoon jne. ei hänellä ole myöskään valtaa päättää asioista. Ennen tuo toki oli yleisempää kuin nykyään.

Parisuhdeterapiaan tai suosiolla ero. Ei ole normaalia käytöstä kummaltakaan.

Vierailija kirjoitti:

A, kommunikoikaa. Vaikka kirjoittamalla paperille mikä vaivaa.

B, tilatkaa ruoat kauppakassipalvelulla kotiin

C, kasvakaa aikuisiksi

D, sääli lasta

Tuo kohta B on täysin turha. Kyllä nuoret ihmiset jaksaa vielä kaupassa käydä ja rahareikiä kyllä löytyy tulevassa lapsiperheessä muutenkin.

Mutta Kohta A on tärkein, jos haluaa toimivan parisuhteen. 

Pari suhde ei onnostu ilman kommikaatiota, mutta jos toinen ottaa kaiken puhumisen moitteena itseään vastaan, on puhuminenkin vaikeaa.  Tämä pätee kohtaan C. Meillä miehelle ei oikein voi sanoa mitään, kun mies ottaa kaiken moiteena itseään vastaan. Jos vaikka sanon, että keittiömme on huonosti suunniteltu, kun laskutilaa ei ole ollenkaan (ainoa laskutila on ruokapöytä) niin mies suuttuu. Ihan kuin syyttäisin häntä asiasta, vaikka talo on valmiina edellisiltä asukkailta ostettu. 

Asiasta ei voi edes keskustella, koska mies vetää herneet. Asiat joihin mies ei mitenkään ole voinut vaikuttaa, eikä kukaan niistä häntä syyttäisi, saa miehen kuitenkin suuttumaan ja puolustelemaan tuota asiaa.

En ymmärrä, miksi mies on tuollainen, syyllinen täytyy aina löytyä joka asiaan. Ehkä hänen lapsuuden kodissaan on ollut tuollainen meininki, että aina on syyllistetty?

Olen yrittänyt sanoa, ettenhän minä häntä syytä esim edellisten asukkaiden ratkaisuista keittiön valinnassa, mutta ei auta.  Tai, että jos haluan keskustella vaikkapa jostakin epäkohdasta/remontista, en syytä häntä edellisistä tapeteista(jotka on minun valitsemia ja minun seinään laittamiakin) silti mies ottaa henkilökohtaisena syytäksenä häntä vastaan, jos uskallan miettiä tapettien vaihtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Ymmärräm miestä. En minäkään jaksaisi vierailun jälkeen alkaa miettimään tuollaisia asioita. Reissun jälkeen on aina kivempi palata suoraan kotiin, jossa on kaikki järjestyksessä, eikä alkaa heti jotain häärimään.

Matkaa vanhemmilleni ei ole montaa kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten mieheni on hoitanut ruoan ostamisen autolla nyt kun olen viimeisimmilläni raskaana. Muuten olen kyllä kävellyt lähikauppaan, mutta nyt minua on alkanut supistelemaan painavien kauppakassien kantaminen.

Eli sinusta minun olisi kuulunut käydä joko ennen reissua tai edellisenä päivänä kävellen kaupassa ja tehdä ruoka valmiiksi odottamaan kun tähän saakka mies on hoitanut kauppareissut autolla eikä se ole ollut ongelma? Lauantaina mies kävi kaupassa, mutta oli ostanut vain leipää eikä yhtäkään kauppalistalla ollutta tuotetta ”koska emme olleet erikseen sopineet hänen ostavan nekin” (en tiennyt hänen edes menneen kauppaan, mutta olin lisäillyt listaan jo perjantaina kaikkia tarvittavia ruoka-aineita ja itse aina kaupassakäydessäni katson onko listassa jotain miehen lisäämää ostettavaa).

Ap

Onnea ja menestystä siihen arkeen lapsen kanssa ilman autoa ja ajokorttia. Miestä alkaa tympiä jatkuva taksikuskina olo?

kaikilla ei nykyäänkään ole sitä ajokorttia ja jos ihminen valitsee puolisokseen tälläisen henkilön, hän silloin tietää, että ajaa autoa, kun jonnekin lähdetään.

Ja ainakin useammalle miehelle ajaminen on mieluisaa hommaa ja tiedän tusinoittain miehiä, jotka haluaa ehdottomasti ajaa, kun jonnekin mennään. 

"Ennenvanhaa " harvalla naisella oli kortti ja kyllä ne miehet niitä puolisoitaan kiltisti "kuskasi" paikasta toiseen.

Itsekin näin naisihmisenä kyllä mielelläni kuskaan jotakin läheistäni jos hänellä ei ole korttia/autoa. Se on rakkautta se.

Harvoin kyse on tai on ollut rakkaudesta. Enemmän kyse on riippuvuudesta. Riippuvuuden syntymiseen yhä edelleen usein vaikuttaa raha, naisella ei ole raha ajokorttiin tai autoon jne. ei hänellä ole myöskään valtaa päättää asioista. Ennen tuo toki oli yleisempää kuin nykyään.

Nyt on  jotenkin ristiriitainen tuo viestisi.

Nainen on riippuvainen, kun hänellä ei ole rahaa/autookorttia/autoa/valtaa päättää asijoistaan ja siksi mies RAKKAUDESTA kuskaa häntä.

Koska puhehan oli miehen rakkaudesta naiseen, jota jaksaa kuskata, ei naisen rakkaudesta mieheen.

Rakkautta on kuskata sitä toista, jolla ei ole korttia. 

Vai tarkoitatko, että mies on ollut riippuvainen vaimostaan ja kuskannut tätä riippuvuudesta eikä rakkaudesta?

Vierailija kirjoitti:

A, kommunikoikaa. Vaikka kirjoittamalla paperille mikä vaivaa.

B, tilatkaa ruoat kauppakassipalvelulla kotiin

C, kasvakaa aikuisiksi

D, sääli lasta

Lapsen takia haluankin yrittää viimeiseen saakka. Ja olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota omaan käytökseeni ja viimeisimmät kerrat (pl eilen) en ole vastannut takaisin kun mies on nimitellyt minua. Olen yrittänyt puhua, olen yrittänyt etsiä ratkaisuehdotuksia. Minusta vain tuntuu, että mies jaksaa yrittää hetken ja sitten kaikki palaa taas ennalleen. Mies ei ole huomioinut raskauttani millään tavalla ja tässä varmaan osasyy ongelmiin on se kun hän ei ymmärrä minun välillä olevan herkempi kuin yleensä raskauden vuoksi. Miehelläni sen sijaan ei pitäisi olla mitään syytä olla ”yliherkkä”, mutta hän ei ole edes yrittänyt olla kärsivällinen tai huomaavainen. Esim. Jos minä käyn joskus kaupassa, mies istuu sen aikaa autossa parkkihallissa ja pysäköi kauimpaan nurkkaan ja minä nostelen sitten ostokset autoon. Kun kerran pyysin häntä ajamaan lähemmäs, hän suuttui ja sanoi meidän sopineen, että hän odottaa siellä mihin minut jättikin (eli parkkihallin kauimmaisessa nurkassa). Olen kyllä puhumalla sekä erilaisten nettilinkkien yms kautta yrittänyt kertoa hänelle, että raskaiden tavaroiden nostelu ei tee hyvää tässä vaiheessa ja että kaipaisin tukea ja rakkautta. Minä siis yritän ja olen yrittänyt, mutta mieheni tuntuu menevän päivä päivältä pahemmaksi ja ylittää minun mielestäni jatkuvasti rajoja, joita koskaan ei saisi ylittää vaikka olisi mikä riita käynnissä.

Tuo kauppakassipalvelu on hyvä idea, veikkaan vaan, että mieheni ottaa senkin sitten jonain kettuiluna ja sanoo, ettei kaupassakäynti ole koskaan ollut hänelle mikään ongelma..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut tuollaisia riitoja vielä 25 vuoden aikana. Käyn kuitenkin aika usein yksin vanhemmillani, joten asia olisi kaikille ihan ok. Ei meidän ole pakko mennä kahdestaan joka paikkaan yleensäkään.

Vanhempani odottavat aina meidän tuloa sinne ja itse ainakin pitäisin todella epäkohteliaana, jos joku meille tulossa ollut ei tulisikaan siksi, että hänellä sattui tulemaan vaimonsa kanssa erimielisyyttä kaupassakäynnistä automatkalla. Itse en näe mitään yhteyttä noiden kahden asian välillä.

Ap

Miksi kaupassa käynnistä tulee riitaa ajomatkalla?

En ole ap vaan tuon pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut, meillä tulee riitaa joskus kaupassa käynnistä ihan siitä että siellä pitää käydä.

Esim ollaan käyty autolla työasioilla ja totean että täytyy käydä vielä äkkiä kaupassa niin mies kiristelee hampaita, kiroilee tai muuta vastaavaa

Meillä taas riita tuli siitä, kun meidän tarkoituksemme oli syödä vanhemmiltani palattuamme ja mieheni aloitti sitten aiheesta ”keskustelun” näin: ”Meidän pitäisi varmaan syödäkin jokin päivällinen, mutta sinä et äitiyslomalla olevana ole kyennyt hoitamaan ruokaa meille kotiin (olin tehnyt kauppalistan kuten aina joka oli miehen puhelimessa ja kyseessä oli sunnuntai, että ajattelin miehenikin olevan yhtä paljon ”lomalla” kun minäkin) ja että miksi minun pitää jatkuvasti huolehtia siitä, että syömme”. Minä pidin itsestään selvänä, että syömme iltaruoan vanhemmiltani tultuamme ja olisin ottanut asian puheeksi sieltä lähdettyämme ja ehdottanut kaupassakäyntiä kun kotona ei ruokaa ollut. Olimme syöneet kuitenkin lounaan päivällä, että kumpikaan meistä ei ollut missään nälässä siinä vaiheessa.

Ap

Ymmärräm miestä. En minäkään jaksaisi vierailun jälkeen alkaa miettimään tuollaisia asioita. Reissun jälkeen on aina kivempi palata suoraan kotiin, jossa on kaikki järjestyksessä, eikä alkaa heti jotain häärimään.

Matkaa vanhemmilleni ei ole montaa kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten mieheni on hoitanut ruoan ostamisen autolla nyt kun olen viimeisimmilläni raskaana. Muuten olen kyllä kävellyt lähikauppaan, mutta nyt minua on alkanut supistelemaan painavien kauppakassien kantaminen.

Eli sinusta minun olisi kuulunut käydä joko ennen reissua tai edellisenä päivänä kävellen kaupassa ja tehdä ruoka valmiiksi odottamaan kun tähän saakka mies on hoitanut kauppareissut autolla eikä se ole ollut ongelma? Lauantaina mies kävi kaupassa, mutta oli ostanut vain leipää eikä yhtäkään kauppalistalla ollutta tuotetta ”koska emme olleet erikseen sopineet hänen ostavan nekin” (en tiennyt hänen edes menneen kauppaan, mutta olin lisäillyt listaan jo perjantaina kaikkia tarvittavia ruoka-aineita ja itse aina kaupassakäydessäni katson onko listassa jotain miehen lisäämää ostettavaa).

Ap

Onnea ja menestystä siihen arkeen lapsen kanssa ilman autoa ja ajokorttia. Miestä alkaa tympiä jatkuva taksikuskina olo?

kaikilla ei nykyäänkään ole sitä ajokorttia ja jos ihminen valitsee puolisokseen tälläisen henkilön, hän silloin tietää, että ajaa autoa, kun jonnekin lähdetään.

Ja ainakin useammalle miehelle ajaminen on mieluisaa hommaa ja tiedän tusinoittain miehiä, jotka haluaa ehdottomasti ajaa, kun jonnekin mennään. 

"Ennenvanhaa " harvalla naisella oli kortti ja kyllä ne miehet niitä puolisoitaan kiltisti "kuskasi" paikasta toiseen.

Itsekin näin naisihmisenä kyllä mielelläni kuskaan jotakin läheistäni jos hänellä ei ole korttia/autoa. Se on rakkautta se.

Harvoin kyse on tai on ollut rakkaudesta. Enemmän kyse on riippuvuudesta. Riippuvuuden syntymiseen yhä edelleen usein vaikuttaa raha, naisella ei ole raha ajokorttiin tai autoon jne. ei hänellä ole myöskään valtaa päättää asioista. Ennen tuo toki oli yleisempää kuin nykyään.

Nyt on  jotenkin ristiriitainen tuo viestisi.

Nainen on riippuvainen, kun hänellä ei ole rahaa/autookorttia/autoa/valtaa päättää asijoistaan ja siksi mies RAKKAUDESTA kuskaa häntä.

Koska puhehan oli miehen rakkaudesta naiseen, jota jaksaa kuskata, ei naisen rakkaudesta mieheen.

Rakkautta on kuskata sitä toista, jolla ei ole korttia. 

Vai tarkoitatko, että mies on ollut riippuvainen vaimostaan ja kuskannut tätä riippuvuudesta eikä rakkaudesta?

Mitä rakkautta riippuvuussuhteessa on?