Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tosielämän kauhutarinoita
19.09.2014 |
Kertokaa joku tosielämässä tapahtunu puistattava ja yliluonnollinen tapahtuma!
Itse muutin vuosi sitten asuntoon, jossa
kaverini oli asunut ennen minua. Vähän ajan päästä alkoi kuulua outoja ääniä ja kolinaa asunnon eri huoneista vaikka olin yksin kotona. Ajattelin, että normaaleja kerrostalon ääniä.. mutta sitten alkoi myös kuulua ihmisen puhetta, kuiskailua ja askelia. Ja näistä olin varma että eivät tule ylä-tai alakerrasta.
Kerran kun tulin kotiin, asunnossani kaikui koiran haukunta vaikka minulla ei ollut edes koiraa. Eikä naapureillakaan. Monta kertaa poissaollessani tv tai valot olivat menneet itsekseen päälle. Enkä ollut niitä jättänyt itse. Tuli myöhemmin asunnossa asuneen kaverini kanssa puhett näistä oudoista äänistä ja hän kertoi että hänellä täysin samat kokemukset siitä kämpästä.
Vaikka ei ollut kummoisia juttuja, silti tuli välillä inhottava olo Kun illalla yksin hiljaisessa asunnossa oli..
Kommentit (519)
Vierailija kirjoitti:
Ei oo tosi! Aikuiset ihmiset uskoo näitä höpöhöpö kauhutarinoita. Voiko oikeasti jollekin mennä nämä läpi?
Uskotaanhan raamattuun ja jumalaankin. Menes muualle pilaamasta hyvää ja mielenkiintoista ketjua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä efektejä ja hologrammeja oli jo 70-luvulla, vaikka tiedettiin että ne ihmisten aikaansaannosta, aiheuttihan se pelkoa.
Uskon että nykyäänkin on taikauskoisia ihmisiä jotka vain luulevat olevansa mielisairaita, ovat vain tavallista herkempiä.
Vierailija kirjoitti:
KYNSILLÄ KÄVELEVÄ NAINEN
Oli kerran perhe jossa oli äiti isä ja kolme tytärtä. Eräänä aamuna äiti ja isä olivat lähteneet ravintolaan syömään ja tytöt katsoivat elokuvaa jonka vanhemmat olivat kieltäneet katsomasta. Kesken ohjelman tuli uutislähetys jossa sanottiin että jos kuulee äänen "tin tin tii" niin on KYNSILLÄ kävelevä nainen lähellä jolla ei ole muuta kuin kynnet. Tytöt tietenkin kauhistuivat ja menivät peiton alle piiloon. Kohta se ääni kuului ja tytöt pidättää hengitystään ja pian yksi tytöistä oli kuollut. Sitten oli vain kaksi tyttöä jäljellä ja ne suuntasivat kohti kellari jossa kaapista kuului se ääni. Tytöt katsoivat pahaa aavistamatta kaappiin jossa istui kynsillä kävelevä nainen mutta miten koska naisella oli vain kynnet.tytöt vahingoittivat naista ja NAINEN ELÄÄ VIELÄKIN mutta tosin sairaalassasairaalassa
Siis pelkät kynnet ilman ruumista kävelevät? Ja miten voi istua jos ei ole muuta kuin kynnet? :D
Vierailija kirjoitti:
Oltiin muutettu vanhaan taloon, kerran koulusta kotiin kait joku 9-10v vanhana tullessani näin kuinka eteisestä juoksi varjo olohuoneeseen ilman askelten töminää, olkkarissa ei kuitenkaan ollut ketään kun menin katsomaan. Isä on kertonut että joskus yöllä heräsi kun tuntui että joku seisoo sängyn vieressä, äiti usein tiskatessa tunsi että häntä tarkkaillaan. Talon lähettyvillä oli taloa vielä vanhempi aitta jonne kissamme eivät koskaan suostuneet menemään, aitan sisällä myös oli usein todella viileä ilma vaikka ulkona olisi aurinko porottanut täyttä häkää.
Nykyisessä asunnossani heräsin kerran kellon/kulkusen kilahdukseen ja näin sängyn vieressä noin polvekorkuisen "olion" . Voi olla että oli unihalvaus, saan niitä nyt aikuisiällä jos olen kovin stressaantunut tuolloin ei kyllä ollut yhtään stressiä päällä.
Kohtasit ns. varjoihmisen. Shadow people -harhat ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti.
Tiiviit, vanhat aitat ovat luonnostaan viileitä. Siksi niitä on käytetty säilytykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni isä kuoli hänen autoonsa matkalla sairaalaan ja ystäväni pisti auton myyntiin , sanoi ettei voi enää ikinä ajaa sillä. Minä sitten ostin auton pois, hyvä auto ja halpa, ei minua ajatus hetken kyydissä kuolleena olleesta ihmisestä kammottanut .Vitsailin vielä miehelle että "tuskin se isä alkaa siellä kummitella". Olisi pitänyt jättää vitsit väliin.
Olin toista kertaa uuden autoni ratissa kun kuulin vierestäni äänen joka kuulosti siltä, että ihminen imaisee räkää sisään, sellainen limainen ryyskäisy. Ajattelin tässä vaiheessa vielä että ok, kuulen omiani.
Sitten cd-soitin alkoi temppuilla , pätki ja hyppi laulujen yli. Kun koetin radiota, hyppäsi Radio rockista johonkin Yle puheelle . Siinä vaiheessa tuli kunnon vainoharhat ja rupesi ahdistamaan yksin siellä ratissa, etenkin kun tiedostin etten ollut yksin vaikka ketään näkynytkään . Kerroin miehelle, mies oli kuolla nauruun. Lähdimme sitten yhdessä ajelulle ja samassa hansikaslokero pamahti auki miehen syliin, mies meni ihan valkeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni isä kuoli hänen autoonsa matkalla sairaalaan ja ystäväni pisti auton myyntiin , sanoi ettei voi enää ikinä ajaa sillä. Minä sitten ostin auton pois, hyvä auto ja halpa, ei minua ajatus hetken kyydissä kuolleena olleesta ihmisestä kammottanut .Vitsailin vielä miehelle että "tuskin se isä alkaa siellä kummitella". Olisi pitänyt jättää vitsit väliin.
Olin toista kertaa uuden autoni ratissa kun kuulin vierestäni äänen joka kuulosti siltä, että ihminen imaisee räkää sisään, sellainen limainen ryyskäisy. Ajattelin tässä vaiheessa vielä että ok, kuulen omiani.
Sitten cd-soitin alkoi temppuilla , pätki ja hyppi laulujen yli. Kun koetin radiota, hyppäsi Radio rockista johonkin Yle puheelle . Siinä vaiheessa tuli kunnon vainoharhat ja rupesi ahdistamaan yksin siellä ratissa, etenkin kun tiedostin etten ollut yksin vaikka ketään näkynytkään . Kerroin miehelle, mies oli kuolla nauruun. Lähdimme sitten yhdessä ajelulle ja samassa hansikaslokero pamahti auki miehen syliin, mies meni ihan valkeaksi.
Jaiks 😬 😨
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
KYNSILLÄ KÄVELEVÄ NAINEN
Oli kerran perhe jossa oli äiti isä ja kolme tytärtä. Eräänä aamuna äiti ja isä olivat lähteneet ravintolaan syömään ja tytöt katsoivat elokuvaa jonka vanhemmat olivat kieltäneet katsomasta. Kesken ohjelman tuli uutislähetys jossa sanottiin että jos kuulee äänen "tin tin tii" niin on KYNSILLÄ kävelevä nainen lähellä jolla ei ole muuta kuin kynnet. Tytöt tietenkin kauhistuivat ja menivät peiton alle piiloon. Kohta se ääni kuului ja tytöt pidättää hengitystään ja pian yksi tytöistä oli kuollut. Sitten oli vain kaksi tyttöä jäljellä ja ne suuntasivat kohti kellari jossa kaapista kuului se ääni. Tytöt katsoivat pahaa aavistamatta kaappiin jossa istui kynsillä kävelevä nainen mutta miten koska naisella oli vain kynnet.tytöt vahingoittivat naista ja NAINEN ELÄÄ VIELÄKIN mutta tosin sairaalassasairaalassa
Kiitti tästä, sain päivän naurut :D
Noin 7-vuotiaana heräsin yöllä, nousin istumaan sängyssä ja näin polvillaan olevan äitini kuolleen näköisenä tuijottamassa minua sängyn vieressä, ihan siinä vähän matkan päässä. Muistan vieläkin elävästi sen hetken ja miten sukelsin paniikissa peiton alle piiloon. Aloin pelkäämään pimeää ja kastelemaan sänkyni kun en uskaltanut mennä yöllä vessaan.
Kammottavinta asiassa oli, että se oli äidin näköinen mutta kuitenkaan ei ollut. Kasvot olivat vihertävät ja jotenkin vääntyneet. Hrr, vieläkin tulee kylmät väreet kun muistelen sitä. Liekö ollut psykoosit tulilla jo lapsena :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1996 ollessani 16, päätimme parin kaverin kanssa pelata spiritimiä hautausmaalla. Meille kaikille tuli tunne että joku katsoo ja yhdeltä haudalta nousi outoa sumua, vaikka mitään muuta ei tapahtunut eikä sormus liikkunut, päätimme lopettaa ja lähteä.
Kun pääsin kotiin toinen kaverini soitti paniikissa , että äitinsä on ihan outo ja voiko hän tulla meille yöksi , kysyin asiaa isältäni ja saatuani luvan menin kadulle kaveria vastaan. Kuulin talomme peltikatolta ryskettä kuin joku juoksisi siellä , mitään ei näkynyt eikä isä ollut kuullut sisällä mitään. Kaverini oli hyvin peloissaan , koetin rauhoitella ja tein iltapalaa. Kesken kaiken uunista sammui valo ja kattovalo alkoi välkkyä sekä sirittää oudosti. Koko yökin oli outo , tunnelma oli jotenkin ahdistava sekä sähköinen kuin ennen ukkosta. Aamulla kaverin äiti ei muistanut käytöstään , eikä tyttärensä käyneen kotona.
Kaikelle voi olla luonnollinen selitys : Jokin eläin juoksi katolla, sähkölaitteisiin tuli vika , kaverin äiti oli kännissä. Silti spritismiä hautausmaalla tai muuallakaan en suosittele!
Niin ja se kolmas kaveri ? Väittää kivenkovaan kaiken olleen normaalisti yöllä, ja sen jälkeenkin. Puhuiko totta , sitä en tiedä.
Kummitätini kuljetti aina mukanaan, jopa lenkillä mikä nauratti äitiä hirveästi, vaaleanruskeaa nahkaista olkalaukkua missä kulki remmi rinnan poikki. Olin kuudennella luokalla kun kummitäti menehtyi sairaskohtaukseen ihan äkisti, kolmekymppinen terve nainen. Joku aivohomma. Pari päivää hautajaisten jälkeen puhelin, siis lankapuhelin koska elettiin 80-lukua soi ja naisen ääni oli kysynyt " Eeva (äidin nimi siis, tosin ei ole oikeasti tuon niminen ) , missä mun laukku on?" Ja sitten katkaissut puhelun. Äiti oli todella järkyttynyt. Joku pilapuheluhan se varmaan oli, mutta kuka äidin sukulainen/ystävä olisi halunnut tehdä kiusaa noin? Tuntemattoman pilailu on pois laskuista, koska soittaja sanoi äidin nimen (ja äiti siis vastasi aina pelkällä sukunimellä) sekä puhui laukusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no tää ei oo kyl kauhee pelottava mut tää on pedofiili tarina joka tapahtu mulle ja mun kaverille
no siis oltiin mun kaverin kanssa puistossa niin se mun frendi huomas et joku kuvaa meitä sitte sinne puistoon tuli mun kavereita lisää ja kysy et "mitä tääl tapahtuu?" ja sit kerrottii et se mies kuvaa meitä nii mun kaveri sanotaan sitä vaikka pepiks nii siis Peppi sano et soitetaan mun isälle ja kysytään mitä pitäis tehä ja se sano et soita 112 nii sit soitettii ja se mies väitti eka et se ottaa kuvii puusta sen pomolle nii sen jälkee se viel sanoo et se ottaa puistosta kuvii mut ei tietenkää uskottu nii sit poliist tuli ja en tiiä miten se jatku siitä mut nii sellane tarina tällä kertaa varokaa sellasta mr.taxi autoo joka on harmaa!
Kun olin 10.v nii menin mummoni lapsuuden kotiin hänen kanssaan. Kun menimme sisälle niin hän jäi alakertaan kun minä juoksin täyttä vauhtia ylös lasten leikkihuoneeseen. Huone oli täynnä vanhoja nukkeja, nalleja, kirjoja, vaatteita, piirroksia. Keskellä huonetta oli sininen matkalaukku joka oli pakattu niin täyteen että en saanut sitä auki. Huoneessa oli pieni-ikkuna josta näki suoraan pihalle vanhalle navetalle ja -tallille ja todella pieneen leikkimökkiin. Otin pari nukkea ja menin leikkimään ulos leikkimään. Kun pääsin leikkimökkiin niin katsoin lasten huoneen ikkunaa ja näin pienen tytön joka vain tuijotti ikkunasta ulos. Tiesin jo tällöin että taloon oli kuollut mummoni isosisko ennen kuin mummoni oli syntynyt, joten päätin juosta mummoni luokse ja kertoa hänelle tästä tytöstä ikkunan luona. Mummoni päätti että minun olisi paras hakea nuket ettei ne vain unohtuisi minulla mökkiin. Kun menin hakemaan nukkeja näin saman tytön leikkimökissä ja hän sanoi että: nuket on minun nyt. Sitten hän katosi. Mummoni tuli etsimään minua, koska olin kuulemma yhtä äkkiä lähtenyt juoksemaan mökistä metsän reunalle ja takaisin. Hän löysi minut navetasta niin että minulla oli haava otsassa ja kädessä. En tiedä mitä oli käynyt tiedän vain sen että en niitä samoja nukkeja nähnyt vuosiin, kunnes ne löytyi navetasta pienestä laatikosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkalaukkua aaton auki ja sieltä löytyi lappu jossa luki että menkää pois minun nuket!
Vierailija kirjoitti:
Kun olin jotain 12v, niin meidän paikkakunnalle tuli sirkus. En muista enää mikä, mut ei ollu mikään tunnettu. Olivat edellisenä iltana kasaamassa sitä ja kävelin ohi siitä. Vanhempani olivat eronneet ja menin isältä äidin luo. Matkaa oli jotain 3km ja tää sirkuspaikka noin puolessa välissä. Yhtäkkiä kävellessä tuli outo ja pelottava olo et mun takana on joku. Aloin muka solmia kengännauhoja ja näin et sieltä sirkuksesta oli joku lähteny mun perään. Siihen aikaan ei meidän paikkakunnalla mitään ulkomaalaisia ollu joten tiesin että sieltä oli. Noin 30 v mies oli tämä seuraaja. Kävelin taas vähän matkaa ja sydän hakkas hulluna, pudotin "vahingossa" mun laukun ja pääsin taas vilkaisemaan miestä kun nostin sen. Aina kun pysähdyin niin sekin pysähtyi, oli kävelevinään eri suuntaan, meni puun taakse tms. Aloin olla jo ihan paniikissa ja mietin et mitä voin tehdä. Muutamia autoja liikkeellä muttei muita jalankulkijoita. Tiesin että isän työkaveri asuu vähän matkan päässä, joten keksin juosta sinne. Ikinä en ole elämässäni niin lujaa juossut kuin silloin. En tosin mennyt edes taloon sisälle. Siellä oli valot mutta kun pääsin pihaan asti niin en kehdannut mennä kertomaan että minua joku seuraa. Olin piilossa vähän aikaa siellä pihalla ja sit kävelin metsiä pitkin kotiin. Kotona kerroin isoveljelle joka vaan nauroi mulle, eikä usko vielä tänäkään päivänä että puhuin totta. Äidille ja isälle en sitten koskaan kertonut, kun ajattelin etteivät nekään uskoisi. Silloin pelotti tosi paljon, mutta nyt aikuisena vasta tullut mieleen, että mitä olisi käynyt jos en olisi älynnyt sinne talon pihaan mennä
Tämä ilahdutti minua, siis kokijalle varmaan ollut karmea kokemus mutta itse miellän kauhutarinat juurikin kaikenlaiseksi pelottavaksi ja olin hiukan pettynyt kun täällä tuntui olevan pelkkiä kummitusjuttuja. Ihmiset kun osaavat olla pelottavampia.
Olimme muuttaneet keväällä omaan taloon ja kesän tullen kerjäsimme siskon kanssa, että saisimme olla yön teltassa pihalla. Saimme luvan, teltta löytyi muttei makuupusseja joten ne sitten ostettiin, oltiin ihan onnessamme. Sisko nukahti ensin, sitten minä enkä tiedä kauan olin ehtinut nukkua kun heräsin murisevaan, valittavaan ääneen. Ääni kiersi telttaamme. Peloissani haparoin siskoa, mutta hän ei ollut siinä. Jokin painautui telttaa vasten yhä muristen, kiemurtelin makuupusseineni karkuun pimeässä ja hetken kuluttua se jokin lähti. Pelotti niin että pissasin housuun ja tietysti makuupussiin samalla ! Aamulla selvisi, että sisko oli herännyt pissahätään ja päättänyt samalla mennä omaan huoneeseensa nukkumaan. Minun kokemustani vähäteltiin painajaisuneksi.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin muutettu vanhaan taloon, kerran koulusta kotiin kait joku 9-10v vanhana tullessani näin kuinka eteisestä juoksi varjo olohuoneeseen ilman askelten töminää, olkkarissa ei kuitenkaan ollut ketään kun menin katsomaan. Isä on kertonut että joskus yöllä heräsi kun tuntui että joku seisoo sängyn vieressä, äiti usein tiskatessa tunsi että häntä tarkkaillaan. Talon lähettyvillä oli taloa vielä vanhempi aitta jonne kissamme eivät koskaan suostuneet menemään, aitan sisällä myös oli usein todella viileä ilma vaikka ulkona olisi aurinko porottanut täyttä häkää.
Nykyisessä asunnossani heräsin kerran kellon/kulkusen kilahdukseen ja näin sängyn vieressä noin polvekorkuisen "olion" . Voi olla että oli unihalvaus, saan niitä nyt aikuisiällä jos olen kovin stressaantunut tuolloin ei kyllä ollut yhtään stressiä päällä.
Jäähdytyslaitevalmistajat voisivat olla kiinnostuneita räyhähengistä. Ilmaista kylmäenergiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti mikään "kauhutarina", mutta kerron silti. Muutettiin siskon kanssa opiskeluaikoina kerrostalokaksioon. Olimme siellä ainoastaan arkisin ja viikonloput kotipaikkakunnalla. Aika pian muuton jälkeen aloimme ihmetellä outoja juttuja. Parvekkeen ovi oli todella tiukka ja emme saaneet sitä auki helpolla. Joku päivä tullessamme kämppään, parvekkeen ovi oli sepposen selällään. Erään kerran tullessamme viikonlopun jälkeen kämpälle, oli pytty vetämättä ja siellä iso kasa ulostetta. Sisko, enkä minä ollut käynyt isolla hädällä ennen kotiin lähtöä. Sukkia katoili hirveät määrät ja muutenkin oli olo, että joku käy asunnossa, kun emme ole paikalla. Viimeinen niitti oli, kun viikonlopun jälkeen palasimme kämpälle ja mun sängystä oli nuppi väännetty 90 asteen kulmaan. Sänkyni oli metallinen sohvasänky ja isot nupit olivat kiinni pulteilla, joiden halkaisija oli n. 1 cm. Ja tämä pultti oli siis vääntynyt. Itsellään ei olisi kyllä mitenkään vääntynyt ja vääntämiseen on todennäköisesti jouduttu käyttämään melkolailla voimaa. Tämän jälkeen irtisanoimme asunnon, mutta jouduimme asumaan siellä vielä n. Kuukauden ennen uuteen asuntoon muuttamista. Sen kuukauden aikana en ainakaan itse nukkunut siellä kovinkaan hyvin...
Noissa tapauksissa tulisi heti ottaa yhteys vuokranantajaan ja ilmoittaa asiasta, koska jollain entisellä asukkaalla saattaa olla teetettynä kopio avaimesta. Eli lukkojenvaihto/-uudelleensarjoitus olisi ollut ratkaisu.
Eipä paljon kiinnostanut, en tykännyt siitä kämpästä muutenkaan ja vuokranantaja oli täys m**kku. Ties vaikka itse olis kämpässä käynyt. Rikosilmoitusta mietittiin, mut olis tarvinnut olla todisteita.
Alue: Aihe vapaa
Oltiin muutettu vanhaan taloon, kerran koulusta kotiin kait joku 9-10v vanhana tullessani näin kuinka eteisestä juoksi varjo olohuoneeseen ilman askelten töminää, olkkarissa ei kuitenkaan ollut ketään kun menin katsomaan. Isä on kertonut että joskus yöllä heräsi kun tuntui että joku seisoo sängyn vieressä, äiti usein tiskatessa tunsi että häntä tarkkaillaan. Talon lähettyvillä oli taloa vielä vanhempi aitta jonne kissamme eivät koskaan suostuneet menemään, aitan sisällä myös oli usein todella viileä ilma vaikka ulkona olisi aurinko porottanut täyttä häkää.
Nykyisessä asunnossani heräsin kerran kellon/kulkusen kilahdukseen ja näin sängyn vieressä noin polvekorkuisen "olion" . Voi olla että oli unihalvaus, saan niitä nyt aikuisiällä jos olen kovin stressaantunut tuolloin ei kyllä ollut yhtään stressiä päällä.