Lue keskustelun säännöt.
Tosielämän kauhutarinoita
19.09.2014 |
Kertokaa joku tosielämässä tapahtunu puistattava ja yliluonnollinen tapahtuma!
Itse muutin vuosi sitten asuntoon, jossa
kaverini oli asunut ennen minua. Vähän ajan päästä alkoi kuulua outoja ääniä ja kolinaa asunnon eri huoneista vaikka olin yksin kotona. Ajattelin, että normaaleja kerrostalon ääniä.. mutta sitten alkoi myös kuulua ihmisen puhetta, kuiskailua ja askelia. Ja näistä olin varma että eivät tule ylä-tai alakerrasta.
Kerran kun tulin kotiin, asunnossani kaikui koiran haukunta vaikka minulla ei ollut edes koiraa. Eikä naapureillakaan. Monta kertaa poissaollessani tv tai valot olivat menneet itsekseen päälle. Enkä ollut niitä jättänyt itse. Tuli myöhemmin asunnossa asuneen kaverini kanssa puhett näistä oudoista äänistä ja hän kertoi että hänellä täysin samat kokemukset siitä kämpästä.
Vaikka ei ollut kummoisia juttuja, silti tuli välillä inhottava olo Kun illalla yksin hiljaisessa asunnossa oli..
Kommentit (519)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottavin kokemukseni on ollut, kun heräsin kummalliseen ääneen aikoinaan opiskelijakämpässäni. Kuin joku oisi laittanut takkia naulaan eteisessä. Kello oli kolme, kun katsoin sitä.
Näin tumman hahmon ilmestyvän eteisestä olkkariin ja istuvan sohvalle. Asunnossani oli suora näkyvyys makkarin sängyltä sohvalle olkkariin, mutta sohva oli selkä minuun päin.
Kumminta tässä on että olin 100% varma että se on äitini. Ihan elossa ja voimissaan oleva henkilö siis :) Mutta sairastin tuolloin vaikeaa masennusta, ja olin juonut illalla kaksi lonkeroa. Siis oikeasti kaksi, en enemää, joten sillä ei näkyä voi selittää. Mutta äitini ei pitänyt juomisestani ja kämpässä oli epäsiistiä, joten olin varma että jos nyt hän minun huomaa heräävän niin tulee ihan älytön saarna. Päätin siis olla ihan liikkumatta ja esittää nukkuvaa.
Niin sitten tuijotin hahmoa kohti aamu kolmesta kello kuuteen hievahtamattakaan. Ja vasta silloin kello kuusi rupesin miettimään asiaa järjellä - miksi sohvalla istuisi ketään kun koiranikin nukkuivat vierelläni ihan tyytyväisinä. Ja miksi äitini olis tullut luokseni kolmelta yöllä?
Niin sitten uskalsin viimein laittaa valot päälle, ja eihän siellä sohvalla tietysti ketään ollut.Olen miettinyt että ehkä olin sihen aikaan masennuksen ohella niin stressaantunut että mielikuvitus veti tepposet. Se vaan hämmentää että miten minulla meni kolme tuntia toeta järkiini. Ja mikä se ääni eteisessä oikein oli lopulta, heh...
Pahat henget / demonit "kummittelevat" usein klo 3, koska se on Jumalanpilkkaa (klo 3 -> Pyhä Kolminaisuus).
T. Uskis
Siis 3 edustaa Pyhää Kolminaisuutta.
T. Uskis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiluvun tullessa täyteen hommasin kierukan varmaksi ja käyttäjästä riippumattomaksi ehkäisyksi.
Tulin silti raskaaksi. Jonka huomasin kovin myöhään, koska kierukka oli hävittänyt kuukautisetkin.
Lapsen syntymän jälkeen kierukka löytyi ihan muualta kuin kohdusta ja poistettiin leikkauksella.
Lapsi on ihana ja yhtä rakas kuin nuo suunnitellutkin, mutta kyllä tämä tosielämän kauhutarinasta käy.
Oliko se kierukka lapsessa kiinni?
Ei. Se oli mennyt kohdun seinämän läpi.
Ei ole mahdollista. Jos et tuntenut kipua
No sitten se oli vaikka teleporttautunut kohdunseinämän läpi. Jokseenkin kammottavaa koko hommasta tekikin juuri se, että ehkäisy voi tuolla tavoin täysin huomaamatta ottaa ja pettää.
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisena ihmisenä luen näitä kummitusjutuja ihmeissäni. Kaikki "kummitukset" ja demonit pelkää Jeesuksen nimeä eli jos haluaa niistä eroon, niin voit sanoa ihan ääneen "Lähde pois Jeesuksen nimessä ja veressä!" Sen jälkeen vaikka Isä meidän. Ja "kummitukset" lähtee.
Kirjoitin tuossa aiemmin (kohta 31) äidistäni. Hän myös uskossa ja on tuntenut jeesuksen käden päänpäällä ja uskoon tullessaan näki enkeleitä. Mutta näkee myös näitä ennejuttuja ym. Ja yhdesti vaan kokenut pelkoa.
joku muu-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitikin lukea tämä ketju :D
Lapset isällään ja olen yksin isossa rivarikämpässä. Piti mennä saunaan, taitaa jäädä välistä!Pyydä se isä mukaan, niin tulee vielä kauheampaa
Nyt en ymmärtänyt pointtiasi.
Ei ymmärtänyt kukaan muukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisena ihmisenä luen näitä kummitusjutuja ihmeissäni. Kaikki "kummitukset" ja demonit pelkää Jeesuksen nimeä eli jos haluaa niistä eroon, niin voit sanoa ihan ääneen "Lähde pois Jeesuksen nimessä ja veressä!" Sen jälkeen vaikka Isä meidän. Ja "kummitukset" lähtee.
Kirjoitin tuossa aiemmin (kohta 31) äidistäni. Hän myös uskossa ja on tuntenut jeesuksen käden päänpäällä ja uskoon tullessaan näki enkeleitä. Mutta näkee myös näitä ennejuttuja ym. Ja yhdesti vaan kokenut pelkoa.
Vielä lisään että osa ihan humorististakin. Äidillä oli unohtunut paisti uuniin ja ovelta oli hälle huudettu että " mikä se tuolla uunissa palaa?" Asuu siis yksin. Just ja just oli ollu paisti syömäkelpoista vielä. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelottavin kokemukseni on ollut, kun heräsin kummalliseen ääneen aikoinaan opiskelijakämpässäni. Kuin joku oisi laittanut takkia naulaan eteisessä. Kello oli kolme, kun katsoin sitä.
Näin tumman hahmon ilmestyvän eteisestä olkkariin ja istuvan sohvalle. Asunnossani oli suora näkyvyys makkarin sängyltä sohvalle olkkariin, mutta sohva oli selkä minuun päin.
Kumminta tässä on että olin 100% varma että se on äitini. Ihan elossa ja voimissaan oleva henkilö siis :) Mutta sairastin tuolloin vaikeaa masennusta, ja olin juonut illalla kaksi lonkeroa. Siis oikeasti kaksi, en enemää, joten sillä ei näkyä voi selittää. Mutta äitini ei pitänyt juomisestani ja kämpässä oli epäsiistiä, joten olin varma että jos nyt hän minun huomaa heräävän niin tulee ihan älytön saarna. Päätin siis olla ihan liikkumatta ja esittää nukkuvaa.
Niin sitten tuijotin hahmoa kohti aamu kolmesta kello kuuteen hievahtamattakaan. Ja vasta silloin kello kuusi rupesin miettimään asiaa järjellä - miksi sohvalla istuisi ketään kun koiranikin nukkuivat vierelläni ihan tyytyväisinä. Ja miksi äitini olis tullut luokseni kolmelta yöllä?
Niin sitten uskalsin viimein laittaa valot päälle, ja eihän siellä sohvalla tietysti ketään ollut.Olen miettinyt että ehkä olin sihen aikaan masennuksen ohella niin stressaantunut että mielikuvitus veti tepposet. Se vaan hämmentää että miten minulla meni kolme tuntia toeta järkiini. Ja mikä se ääni eteisessä oikein oli lopulta, heh...
Tästä tuli aika elävästi mieleen omat kokemukseni n. 10 vuoden takaa, minulla oli päällä jonkinlainen maaninen(?) vaihe joka päättyi myöhemmin vaikeaan masennukseen. Mutta tosiaan, minulla kävi vähän pää ylikierroksilla ja nukuin tosi huonosti yms. Keskellä yötä heräilin useasti ulko-oven ääneen, aivan kuin joku olisi kulkenut sisään ja ulos monesti yössä. Lisäksi kuulin askeleita eteisestä ja keittiöstä, selittämättömiä koputuksia kuistilta ja vaikka mitä. Ja kun sitten aamulla vanhemmiltani joskus kysyin olivatko nämä liikkuneet talossa/availleet ovia yöllä niin eivät tietenkään olleet. Lisäksi näin silloin tällöin tummia hahmoja seisoskelemassa pihapiirissä ja yhden kerran pimeässä havahduin siihen, että joku seisoo keskellä huonetta! Lievästi säikähdin, mutta kun tein valot ei ketään tietenkään näkynyt. Kyllä se mieli osaa olla oikukas, lienen ollut jollain lailla psykoottinen ja myöhemmin ymmärsin noiden kokemusten olleen harhoja. Mutta todella pelottavia ja toden tuntuisia ne silloin olivat...
Kauhun hetket kirjoitti:
Mulla oli nuorempana pelottava kokemus siitä, kun joku yritti herättää minua tönimällä ylös. Minä sanoin unen pöpperössä että nyt faija lopeta, joo nousen kohta ylös. Kunnes tajusin että minähän olen täällä kotonani ihan yksin ja vanhemmat juhlimassa, klo oli jotain 1.00 yöllä. Käänsin katseeni takaviistoon ja näin huppupäisen kasvottoman hengen tai mikä lie olikaan. Nousin saman tien ylös sängystä adrenaliinin vallassa syke pilvissä. Yritin laittaa valoja päälle, mutta eivät toimineet. En nähnyt hahmoa enää missään. Olin ihan paniikissa joten otin kotiavaimeni ja juoksin rappuun, siellä onneksi valot toimivat. Soitin naapurin ovikelloa jonka tunsimme entuudestaan ja sanoin mitä tapahtui. Pääsin hänen luokseen yöksi. Kirjoitimme lapun vanhemmilleni että olen naapurilla yötä ja tiputimme sen postiluukusta meille sisään. Silloin ei ollut vielä kännyköitä, vuosi oli 1986 ja minä 16-v. Aamulla palasin sitten kotiini ja selitin vanhemmilleni koko stoorin. Äitini ja isäni olivat pikkasen epäileviä. Sanoivat vaan, että olin nähnyt painajaista. Minua se harmitti kovin. Seuraavina öinä en saanut oikein hyvin unta, kun pelko tuosta hahmon uudelleen näkemisestä pelotti.
Tuosta päivistä lähtien aina tähän päivään, olen aina pelännyt pimeää ja yksin oltaessani nukun aina valot päällä.
Tää on luultavasti ollut unihalvaus-kohtaus, löydät tietoa googlettamalla. Tutulta kuulostaa ja hemmetin pelottava kokemus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ehkä kauhutarina, mutta outo. Näin unen, jossa isäni soitti minulle ja sanoi, että äiti on kuolemaisillaan. Äitini kuoli 3kk:n jälkeen sairaskohtaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisena ihmisenä luen näitä kummitusjutuja ihmeissäni. Kaikki "kummitukset" ja demonit pelkää Jeesuksen nimeä eli jos haluaa niistä eroon, niin voit sanoa ihan ääneen "Lähde pois Jeesuksen nimessä ja veressä!" Sen jälkeen vaikka Isä meidän. Ja "kummitukset" lähtee.
Kirjoitin tuossa aiemmin (kohta 31) äidistäni. Hän myös uskossa ja on tuntenut jeesuksen käden päänpäällä ja uskoon tullessaan näki enkeleitä. Mutta näkee myös näitä ennejuttuja ym. Ja yhdesti vaan kokenut pelkoa.
Vielä lisään että osa ihan humorististakin. Äidillä oli unohtunut paisti uuniin ja ovelta oli hälle huudettu että " mikä se tuolla uunissa palaa?" Asuu siis yksin. Just ja just oli ollu paisti syömäkelpoista vielä. 😊
Ihana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhun hetket kirjoitti:
Mulla oli nuorempana pelottava kokemus siitä, kun joku yritti herättää minua tönimällä ylös. Minä sanoin unen pöpperössä että nyt faija lopeta, joo nousen kohta ylös. Kunnes tajusin että minähän olen täällä kotonani ihan yksin ja vanhemmat juhlimassa, klo oli jotain 1.00 yöllä. Käänsin katseeni takaviistoon ja näin huppupäisen kasvottoman hengen tai mikä lie olikaan. Nousin saman tien ylös sängystä adrenaliinin vallassa syke pilvissä. Yritin laittaa valoja päälle, mutta eivät toimineet. En nähnyt hahmoa enää missään. Olin ihan paniikissa joten otin kotiavaimeni ja juoksin rappuun, siellä onneksi valot toimivat. Soitin naapurin ovikelloa jonka tunsimme entuudestaan ja sanoin mitä tapahtui. Pääsin hänen luokseen yöksi. Kirjoitimme lapun vanhemmilleni että olen naapurilla yötä ja tiputimme sen postiluukusta meille sisään. Silloin ei ollut vielä kännyköitä, vuosi oli 1986 ja minä 16-v. Aamulla palasin sitten kotiini ja selitin vanhemmilleni koko stoorin. Äitini ja isäni olivat pikkasen epäileviä. Sanoivat vaan, että olin nähnyt painajaista. Minua se harmitti kovin. Seuraavina öinä en saanut oikein hyvin unta, kun pelko tuosta hahmon uudelleen näkemisestä pelotti.
Tuosta päivistä lähtien aina tähän päivään, olen aina pelännyt pimeää ja yksin oltaessani nukun aina valot päällä.
Tää on luultavasti ollut unihalvaus-kohtaus, löydät tietoa googlettamalla. Tutulta kuulostaa ja hemmetin pelottava kokemus
Muuten voisi ollakin, mutta käsittääkseni unihavauksessa ei voi liikkua ja tuo kesti kolme tuntia. Pystyin tosiaan kääntymään kyljelleni katsoakseni kelloa ja kääntymään vaivihkaa takaisin katsomaan hamoa sohvalla...
Poikani koki pelottavaa 3 vuotiaana. Kertoi sen kerran eikä halunnut sen jälkeen enää puhua siitä. Muistaa sen vieläkin vaikka nyt teini-iässä. En halua kertoa tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti kuoli aikoinaan epäselvissä oloissa ja äidin ystävä sai kuukauden päästä puhelinvastaajaansa äidiltä viestin " Auta mua". Kyllä siinä järkyttyi muutkin kun ystävä. Taisi olla äidin viimeiset sanat.
Äiti oli jo kuollut varmasti kun saitte tuon viestin?
Oli joo. Mikälie jumi ollut ystävän kotivastaajassa. Oli vaan hyytävää kuulla äidin ääni ja ne sanat.
Miksi hän sitten pyysi apua? Tapettiinko äiti?
No, jos viesti olisi tullut ajoissa äiti olisi ehkä vieläkin hengissä. Ystävä asui naapurissa ja olisi varmasti mennyt auttamaan tai soittanut apua paikalle.
Kummituksiin uskova kirjoitti:
En tiiä onks tää niin pelottava mut...
Täytyy nyt heti alussa kertoo et yks tyyppi joka tässä talossa on ennen asunut niin ei pitäny kellon tikityksestä tai vitoskanavasta eli yle femmasta.Eli kerran meiän olohuoneen kello lakkas toimimasta ja me vaihdettiin siihen patterit.Se ei vieläkään toiminut.Sit seuraavana päivänä se alko toimimaan.Sit toinen juttu.Ainaku me pistetään telkkari vitoskanavalle ni se alkaa pätkii tai sit kanava vaihtuu.
Muutin joskus vuokra-asuntoon, jonka edellinen asukas oli kuollut (vanha rouva, en tiedä oliko kuollut juuri siinä asunnossa vai esim. sairalaassa). Häneltä oli jäänyt asuntoon joitain hänen omia tavaroitaan, kuten esim. sänky ja astioita. Sitten siellä oli pattereilla toimiva herätyksello, joka oli pysähtynyt aikaan 8.40. Vaihdoin siihen uudet patterit. Seuraavana aamuna kello oli taas pysähtynyt täsmälleen samaan kellon aikaan :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karmein tietämäni tosielämän kauhutarina on Original Night Stalker -tapaus. Tuntemattomaksi jäänyt tyyppi raiskasi naisia ja murhasi pariskuntia. Jälkeenpäin tyyppi myös soitteli eloonjääneille uhreilleen pelottavia puheluita, joissa kuiskaili mm. "I'm gonna kill you... whore". YouTubesta löytyy näitä tallenteita, ja ne ovat hyytäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhun hetket kirjoitti:
Mulla oli nuorempana pelottava kokemus siitä, kun joku yritti herättää minua tönimällä ylös. Minä sanoin unen pöpperössä että nyt faija lopeta, joo nousen kohta ylös. Kunnes tajusin että minähän olen täällä kotonani ihan yksin ja vanhemmat juhlimassa, klo oli jotain 1.00 yöllä. Käänsin katseeni takaviistoon ja näin huppupäisen kasvottoman hengen tai mikä lie olikaan. Nousin saman tien ylös sängystä adrenaliinin vallassa syke pilvissä. Yritin laittaa valoja päälle, mutta eivät toimineet. En nähnyt hahmoa enää missään. Olin ihan paniikissa joten otin kotiavaimeni ja juoksin rappuun, siellä onneksi valot toimivat. Soitin naapurin ovikelloa jonka tunsimme entuudestaan ja sanoin mitä tapahtui. Pääsin hänen luokseen yöksi. Kirjoitimme lapun vanhemmilleni että olen naapurilla yötä ja tiputimme sen postiluukusta meille sisään. Silloin ei ollut vielä kännyköitä, vuosi oli 1986 ja minä 16-v. Aamulla palasin sitten kotiini ja selitin vanhemmilleni koko stoorin. Äitini ja isäni olivat pikkasen epäileviä. Sanoivat vaan, että olin nähnyt painajaista. Minua se harmitti kovin. Seuraavina öinä en saanut oikein hyvin unta, kun pelko tuosta hahmon uudelleen näkemisestä pelotti.
Tuosta päivistä lähtien aina tähän päivään, olen aina pelännyt pimeää ja yksin oltaessani nukun aina valot päällä.
Tää on luultavasti ollut unihalvaus-kohtaus, löydät tietoa googlettamalla. Tutulta kuulostaa ja hemmetin pelottava kokemus
Muuten voisi ollakin, mutta käsittääkseni unihavauksessa ei voi liikkua ja tuo kesti kolme tuntia. Pystyin tosiaan kääntymään kyljelleni katsoakseni kelloa ja kääntymään vaivihkaa takaisin katsomaan hamoa sohvalla...
Ei sun 3-tuntia-tuijotin-hahmoa-sohvalla viestiä lainattu tässä vaan sen joka juoksi naapuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiluvun tullessa täyteen hommasin kierukan varmaksi ja käyttäjästä riippumattomaksi ehkäisyksi.
Tulin silti raskaaksi. Jonka huomasin kovin myöhään, koska kierukka oli hävittänyt kuukautisetkin.
Lapsen syntymän jälkeen kierukka löytyi ihan muualta kuin kohdusta ja poistettiin leikkauksella.
Lapsi on ihana ja yhtä rakas kuin nuo suunnitellutkin, mutta kyllä tämä tosielämän kauhutarinasta käy.
Oliko se kierukka lapsessa kiinni?
Ei. Se oli mennyt kohdun seinämän läpi.
Ei ole mahdollista. Jos et tuntenut kipua
No sitten se oli vaikka teleporttautunut kohdunseinämän läpi. Jokseenkin kammottavaa koko hommasta tekikin juuri se, että ehkäisy voi tuolla tavoin täysin huomaamatta ottaa ja pettää.
Ei tuollaista tapahdu, että fyysiset kappaleet vaan teleporttaa itsensä ruumiinosasta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
joku muu-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitikin lukea tämä ketju :D
Lapset isällään ja olen yksin isossa rivarikämpässä. Piti mennä saunaan, taitaa jäädä välistä!Pyydä se isä mukaan, niin tulee vielä kauheampaa
Nyt en ymmärtänyt pointtiasi.
Ei ymmärtänyt kukaan muukaan
No sitä että saunareissu olisi kauhea mutta vielä kauheampaa olisi jos eksä eli kirjoittajan lasten isä tulisi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti kuoli aikoinaan epäselvissä oloissa ja äidin ystävä sai kuukauden päästä puhelinvastaajaansa äidiltä viestin " Auta mua". Kyllä siinä järkyttyi muutkin kun ystävä. Taisi olla äidin viimeiset sanat.
Äiti oli jo kuollut varmasti kun saitte tuon viestin?
Oli joo. Mikälie jumi ollut ystävän kotivastaajassa. Oli vaan hyytävää kuulla äidin ääni ja ne sanat.
Miksi hän sitten pyysi apua? Tapettiinko äiti?
No, jos viesti olisi tullut ajoissa äiti olisi ehkä vieläkin hengissä. Ystävä asui naapurissa ja olisi varmasti mennyt auttamaan tai soittanut apua paikalle.
No missä ihmeen "epäselvissä olosuhteissa" se äiti nyt sitten kuoli? Tapettiinko?
Vierailija kirjoitti:
Kauhun hetket kirjoitti:
Mulla oli nuorempana pelottava kokemus siitä, kun joku yritti herättää minua tönimällä ylös. Minä sanoin unen pöpperössä että nyt faija lopeta, joo nousen kohta ylös. Kunnes tajusin että minähän olen täällä kotonani ihan yksin ja vanhemmat juhlimassa, klo oli jotain 1.00 yöllä. Käänsin katseeni takaviistoon ja näin huppupäisen kasvottoman hengen tai mikä lie olikaan. Nousin saman tien ylös sängystä adrenaliinin vallassa syke pilvissä. Yritin laittaa valoja päälle, mutta eivät toimineet. En nähnyt hahmoa enää missään. Olin ihan paniikissa joten otin kotiavaimeni ja juoksin rappuun, siellä onneksi valot toimivat. Soitin naapurin ovikelloa jonka tunsimme entuudestaan ja sanoin mitä tapahtui. Pääsin hänen luokseen yöksi. Kirjoitimme lapun vanhemmilleni että olen naapurilla yötä ja tiputimme sen postiluukusta meille sisään. Silloin ei ollut vielä kännyköitä, vuosi oli 1986 ja minä 16-v. Aamulla palasin sitten kotiini ja selitin vanhemmilleni koko stoorin. Äitini ja isäni olivat pikkasen epäileviä. Sanoivat vaan, että olin nähnyt painajaista. Minua se harmitti kovin. Seuraavina öinä en saanut oikein hyvin unta, kun pelko tuosta hahmon uudelleen näkemisestä pelotti.
Tuosta päivistä lähtien aina tähän päivään, olen aina pelännyt pimeää ja yksin oltaessani nukun aina valot päällä.
Tää on luultavasti ollut unihalvaus-kohtaus, löydät tietoa googlettamalla. Tutulta kuulostaa ja hemmetin pelottava kokemus
Sanotaanko näin että ei ollut unihalvaus silloin, koska pystyin myös liikkumaan ja olla tilanteen herrana . 30- vuotiaana minulla tosiaan oli unihalvauksia ja ne todella olivat myös todella todella pelottavia. Tuntui kuin joku olisi pitänyt kiinni joka paikasta ja nousin kohti kattoa... (levitaatio). Tuntui kuin demoni olisi riivannut. Missään vaiheessa näissä unihalvauksissa en pystynyt itse toimimaan fyysisesti.
Pahat henget / demonit "kummittelevat" usein klo 3, koska se on Jumalanpilkkaa (klo 3 -> Pyhä Kolminaisuus).
T. Uskis