Olen eroamassa nykyisestä kumppanistani, mutta kannattaako kertoa syytä?

Miehet on just tollasia. Ennemmin ero kuin puhuminen

Vierailija kirjoitti:

Toisen on helpompi käsitellä ero, kun olet syistä rehellinen. Esitä asiasi silti ystävällisesti. Ei niin että en voi olla yhdessä lapsesi takia, koska lapsessa ei oikeasti ole eronne syy. Vaan sanot, ettet ole sittenkään valmis äitipuoleksi ja kaipaat vapaampaa elämää mitä lapsiperheen arki on.

Tässä on vissiin kyse isäpuolena olemisesta.

Toteat vain, että perhe-elämä osoittautui sinulle liian raskaaksi.

Sitten otat opiksesi etkä hanki omia lapsia, kun et sellaista elämää jaksa.

Sano että haluat olla valmiina kun afganistanista tulee kovia kokeneita sankareita, jotka ovat syliä vailla.

Mies ymmärtää kyllä.

Ap, monella vuorotyöläisellä on lapsia ja lapset elävät normaalissa vuorokausirytmissä. Olet luultavasti poikkeuksellisen herkkä uupumaan. Tämän voi avoimesti kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vuorotyöni ei pääsääntöjään sovi rytmeiltään naisen ja tämän lapsen elämään. Kuitenkin nainen haluaa, että osallistun aktiivisesti heidän touhuihinsa.

Ap

Oletko aikaisemmin kertonut naiselle, että et vuorotyön takia jaksa osallistua aktiivisesti naisen ja lapsen touhuihin heille sopivassa rytmissä? Myös ydinperheissä, joissa toinen aikuinen tekee vuorotyötä tai muuten epäsäännöllistä työaikaa tai reissutyötä, joutuu muu perhe joustamaan jossakin määrin vuorotyöläisen mukaan, ja toinen vanhemmista joutuu usein tekemään lapsen kanssa asioita yksin.

Minusta on reilua kertoa eron syy rehellisesti, kunhan muotoilee asian ystävällisesti.

Monella se on myös niin, että ei ne lapset ole se vika, vaikka tuntuu siltä. Oikean kanssa ne lapsetkaan ei ole ongelma.

Aina kannattaa kertoa eron syy. Jos se on järkevä, toinen ymmärtää kyllä. Jos se on typerä, on silti reilua kertoa, koska se auttaa toista eron yli. Hänen ei tarvitse jäädä haikailemaan ja miettimään syytä. Jos ihminen joutuu itse miettimään syyn, se on yleensä paljon satuttavampi kuin todellinen syy.

Sitä en lähde analysoimaan, onko tässä tilanteessa syy järkevä vai typerä. Ymmärrän kyllä hyvin. Seurustelen itse miehen kanssa, jolla on lapsia, enkä ehkä suhteeseen lähtiessäni täysin tajunnut että minunkin elämäni menee pitkälti miehen lasten ja eksän ehdoilla niin kauan kuin tässä suhteessa olen. Mennään nyt kuitenkin vielä, kun mies on kuitenkin ihana.

Minulla on vähän sama ongelma kuin ap:lla, tosin minulla on omiakin lapsia. Yhteistä aikaa on tosi vaikea löytää ja sitten aina pitää pelätä mikä lapsi milloinkin kurkkaa ovesta jne. kun ollaan yhdessä ja toisaalta poiskaan ei voi lähteä kun ei ole turvaverkkoja lastenhoitoavuksi.

On tosi kivaa yhdessä, mutta olosuhteet tuntuu olevan meitä vastaan. Oma innostunut alkanut laantua ja turhautuminen kasvaa kun kaikki pitäisi tehdä naisen ja lasten ehdoilla. En minäkään sentään mikään robotti ole. Joten ymmärrän ap:n tilanteen hyvin vaikka en sellaiseen uskonut enää eron jälkeen joutuvani.

Noh, itkut sikseen, varsinaisen kysymyksen osalta olen samaa mieltä, että kannattaa kertoa syy kaunistellen. Tuo aiempi esimerkki perhe-elämästä ja siihen sopeutumattomuudesta oli hyvä esimerkki mitä varmasti itse käyttäisin. Lapsesta ei suoraan kannata sanoa mitään, koska ei äiti lastaan hylätä voi.

Vierailija kirjoitti:

Sitä en lähde analysoimaan, onko tässä tilanteessa syy järkevä vai typerä. Ymmärrän kyllä hyvin. Seurustelen itse miehen kanssa, jolla on lapsia, enkä ehkä suhteeseen lähtiessäni täysin tajunnut että minunkin elämäni menee pitkälti miehen lasten ja eksän ehdoilla niin kauan kuin tässä suhteessa olen.

Ymmärtääkseni lapsi ei ole varsinaisesti aloittajalle eron syy, vaan se, että nainen vaatii tai odottaa, että vuorotyötä tekevä ap elää ja touhuaa naisen ja lapsen päivärytmin mukaan. Aloittaja ei tarkentanut sen enempää, mutta jos nainen ei esimerkiksi ymmärrä, että vuorotyötä tekevän on joskus pakko nukkua silloin kun muu perhe haluaisi touhuta jotain porukalla, niin onhan tuo ihan hyvä syy erota.

Ei kannata kertoa oikeaa syytä. Kerro jotain mahdollisimman epäselvää, olet liian hyvä tms. ja jätät sitten vuosikausiksi kelaamaan, että mitähän helvettiä oikeastaan tapahtui?

Parempi olla rehellinen, se auttaa eron yli eikä tarvitse miettiä muita syitä. Ymmärrän hyvin, että toisen lapsen ja toisenlaisen kasvatustyylin kanssa ei ole helppo sopeutua. 

Miksi kaikki olettaa ap:n naiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Ap, monella vuorotyöläisellä on lapsia ja lapset elävät normaalissa vuorokausirytmissä. Olet luultavasti poikkeuksellisen herkkä uupumaan. Tämän voi avoimesti kertoa.

Tässäkin on eri asia, että onko lapsi oma vain vieraan käen siittämä. En minäkään vuorotyöläisenä käenpojan takia itseäni loppuun ajaisi, mutta jos olisi oma lapsi kyseessä, niin varmaan pyrkisin tekemään elämääni muutoksia aina työvuoroja myöten.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki olettaa ap:n naiseksi?

Koska ovat vajaapäitä, eivätkä ole ilmeisesti lukeneet viestejä. Tai sitten kyseessä on lesbopari ja toinen heistä on ollut aiemmin miehen kanssa suhteessa.

Olkoot ap mies tai nainen, kevyesti mennään yhteen ja kevyesti hajotetaan perhe. Missä on aikuisen vastuu. Lapsi kasvaa, mutta ap on luuseri lopun elämänsä ajan. Häpeä heikkouttasi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki olettaa ap:n naiseksi?

Luulin, että mies....

Ai onks ero niin vähäpätöinen asia, ettei syytä tarvitse kertoa?

Miksi eronneet, joilla pieniä lapsia haluaa jonkun kolmanneksi pyöräksi? Oma lapsi on oma lapsi, toisen lapsi ei sitä ole. Joku voi aikaa myöten kiintyä huolehtimaan toisenkin lapsesta, mutta lähtökohtaisesti biologia on tässä asiassa armoton.

Huvittavaa, että täällä moni on sitä mieltä, että eron syy kannattaa kertoa rehellisesti. Se tuntuu olevan toistakin osapuolta kohtaan oikein. Kerran taas oli aloitus siitä, että nainen halusi jättää kumppaninsa, koska tällä oli liian pieni vehje, eikä seksielämä tämän takia ollut naisen mielestä tarpeeksi tyydyttävää. Silloin oltiin sitä mieltä, ettei eron syytä kannata kertoa miehelle rehellisesti.

Huvittavaa, että joskus näissä asioissa suorastaan vaaditaan rehellisyyttä ja joskus taas aivan päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa, että täällä moni on sitä mieltä, että eron syy kannattaa kertoa rehellisesti. Se tuntuu olevan toistakin osapuolta kohtaan oikein. Kerran taas oli aloitus siitä, että nainen halusi jättää kumppaninsa, koska tällä oli liian pieni vehje, eikä seksielämä tämän takia ollut naisen mielestä tarpeeksi tyydyttävää. Silloin oltiin sitä mieltä, ettei eron syytä kannata kertoa miehelle rehellisesti.

Huvittavaa, että joskus näissä asioissa suorastaan vaaditaan rehellisyyttä ja joskus taas aivan päinvastoin.

Mitäs huvittavaa siinä on. Ei ole pakko tahallisesti ketään loukata, elämäntilanteeseen liittyvät syyt eivät loukkaa, kun taas ulkonäköön ja seksuaalisuuteen kohdistuvat loukkaukset voi jättää sanomatta.