En tuu koskaan saamaan ketään :(
Siltä alkaa vaikuttamaan. Ikää 25-vuotta, ihastumiset ei koskaan mene yksiin ja vaikka lopulta kumpikin kiinnostuisi samaan aikaan niin alan olla jo niin vanha, etten enää edes osaisi seurustella kun en ole koskaan edes seurustellut. Suurimman osan aikaa olen muutenkin kotona eikä miehiin tule missään törmättyä. Baarit on ainoat paikat, nettideittailussa ei ollut ketään sopivaa ja tinderiäen viitsi edes mainita.
Kommentit (81)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:50"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:08"]
Pitää laskea omia vaatimuksia.
[/quote]
Missä suhteessa? Mulle ei ole millään muulla väliä kuin sillä, että tulen hyvin juttuun ja miehen ulkonäkö miellyttää.[/quote]
Älä laske vaatimuksia. Naisille onneton suhde on yleensä huonompi vaihtoehto kuin sinkkuus. Mutta tiedosta mielessäsi vaaditko liikoja. Jos tiedät, että vaadit sellaista, mitä hyvin harvalla miehellä on antaa, lienee helpompi suhtautua vaikeaan pariutumiseen.
Mitä se tarkoittaa, että tulet hyvin juttuun? Sitäkö, että sosiaalisesti taitava pelimies iskee ja viihdyttää sinua, joka olet passiivisemmassa roolissa? Ei sellainen toimi yleensä pitemmän päälle. Pelimies luikkii karkuun kun saa sinut ihastumaan ja sosiaalisesti taitavat ja aktiiviset miehet haluavat samanlaisia naisia, koska kokevat aremmat tylsiksi. Jos taas hyvin juttuun tulemiseen kuuluu se, että hiljaiset hetket eivät ahdista ja miehen ei tarvitse papattaa kuin urheiluselostaja, tilanne on paljon parempi.
Ja mitä se tarkoittaa, että miehen ulkonäkö miellyttää? Kuinka suuri osa miehistä miellyttää? Ja miellyttävätkö sinua piirteet, jotka ovat yleisesti haluttuja? Jos, niin rajaat helposti kelpaavat halutuimpaan 10 %:iin miehistä, joista puolet kaikista naisista kamppailee.
[/quote]
Hyvin juttuun tuleminen: samanlainen huumorintaju, samoja mielenkiinnonkohteita, puhuminen helppoa molemmilla, sellanen luonteva dynamiikka kahden välillä. En tiedä pelimiehistä, minusta on vaan sosiaalisia ja puheliaita miehiä tai hiljaisia miehiä (joista näkee heti ettei niitä kiinnosta).
Ulkonäkö: omaa naamaa miellyttävä, Sen sanon, että noita miehiä on harvassa muttei se silti sitä selitä, miksei niiden miesten kanssa ole onnistunut joilla muita ottajia ei samanaikaisesti ollut
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 08:19"]
En oikeastaan tiedä miksi tämän keskustelun tein. Varmaan siksi, koska en tunne ketään tämän ikäistä joka ei olisi ollut jo vakavassa parisuhteessa edes yhtä kertaa. Joku vika mussa on.
[/quote]
No, täällä onn 40-vuotias joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa. Mutta mä olen kieltämättä susiruma ja lisäksi ujo ja vakavaluontoinen. Mutta joo, ei ole mitään takeita että kaikki saisivat jonkun, on se ihan mahdollista että elämä menee ilman seurustelukokemuksia...
[/quote]
Mulla on sama eikä omaa persoonallisuutta voi muuttaa :( Miehet kyllästyy ja olen lopullisesti myös itsekin kyllästynyt itseeni. Aloittaja tässä siis.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:57"]Hyvin juttuun tuleminen: samanlainen huumorintaju, samoja mielenkiinnonkohteita, puhuminen helppoa molemmilla, sellanen luonteva dynamiikka kahden välillä. En tiedä pelimiehistä, minusta on vaan sosiaalisia ja puheliaita miehiä tai hiljaisia miehiä (joista näkee heti ettei niitä kiinnosta).
Älä tee tuollaisia johtopäätöksiä muiden puolesta. Ne menvät pieleen. Ihmiset ajattelevat ja käyttäytyvät niin eri tavoilla, että tulkinnoilla on suuri vaara mennä pieleen. Varsinkin, jos normaali yrittää tulkita ujon ja pelokkaan ihmisen sanattomia viestejä, joita hallitsee epäonnistumisen ja hylätyksi tulemisen pelko.
Ulkonäkö: omaa naamaa miellyttävä, Sen sanon, että noita miehiä on harvassa muttei se silti sitä selitä, miksei niiden miesten kanssa ole onnistunut joilla muita ottajia ei samanaikaisesti ollut
Läheskään kaikki tuonikäiset miehet eivät halua sitoutua. Varsinkin parisuhteen tietoinen hakeminen on nössömpien miesten aktiviteetti, jotka haluavat hoitaa ahdistavan pariutumisen kerralla pois. Mitä paremman näköinen mies, sitä todennäköisimmin hän tietää, että ottajia on heti kun hän haluaa eikä ole tarvetta ripustautua ainoaan mahdollisuuteen.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:54"]
squote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 08:05"]
Baarit on ainoat paikat, nettideittailussa ei ollut ketään sopivaa ja tinderiäen viitsi edes mainita.
[/quote]
Baarit ei onneksi ole ainoita paikkoja, joissa ihmisiä voi löytää! Jos tuntuu vaikealta löytää kumppania, kannattaa ehkä etsiä paikoista, joissa ollaan todennäköisemmin liikkeellä tosimielellä ja sinua arvostetaan vähän kokonaisvaltaisemmin kuin baariympyröissä - esim. yksi kaverini löysi mainion tuttavuuden kun meni kurkkimaan sinkkutapaamiseen, jollaisia jotkut ihan tavalliset ev.lut. seurakunnat järjestää :) http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/ABC1AA0CF0BE09A5C22570BA00607062?OpenDocument&lang=FI http://www.verkosto.net/?sid=1058 http://finland.alpha.org/ Olet ainutlaatuinen ja arvokas ihminen - ihan varmasti sinullekin on toivoa. Et ole kelvoton, päinvastoin :) http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4
[/quote]
Kiitos ehdotuksesta, mutta olen ateisti ikävä kyllä :( Kenties joku päivä voi asia muuttuakin, että eipä siinä.
Älä tee tuollaisia johtopäätöksiä muiden puolesta. Ne menvät pieleen. Ihmiset ajattelevat ja käyttäytyvät niin eri tavoilla, että tulkinnoilla on suuri vaara mennä pieleen. Varsinkin, jos normaali yrittää tulkita ujon ja pelokkaan ihmisen sanattomia viestejä, joita hallitsee epäonnistumisen ja hylätyksi tulemisen pelko.
Ymmärrän tavallaan, mutta kaikki kokemukset on opettaneet, että jos mies ei ole aktiivinen niin sitä ei vaan kiinnosta. En mä voi enää tehdä sitä, että ehdotan itse tapaamisia tai olen yhteydessä, miettien onko mies vaan ujo vai kiinnostaako sitä. Lopulta vaan siinä nolaa itsensä kun ei miehet todellakaan usein sano suoraan, ettei enää kiinnosta vaan se osoitetaan sillä, että yhteydenpitoa vähennetään.
Läheskään kaikki tuonikäiset miehet eivät halua sitoutua. Varsinkin parisuhteen tietoinen hakeminen on nössömpien miesten aktiviteetti, jotka haluavat hoitaa ahdistavan pariutumisen kerralla pois. Mitä paremman näköinen mies, sitä todennäköisimmin hän tietää, että ottajia on heti kun hän haluaa eikä ole tarvetta ripustautua ainoaan mahdollisuuteen.
Musta tuntuu, että niillä miehillä ei ole ollutkaan muita vaihtoehtoja muutenkaan ja siksi ylipäänsä lähtivät munkin kanssa juttuun mukaan/itse sen aloittivat. Voi olla, että musta huokuu epätoivoinen fiilis mutta onko se yllätys kun tietää hyvin ettei ottajia tosiaan ole.
Mitä mieltä te muuten olette, kannattaisikohan mun laihduttaa? Tällä hetkellä painoindeksi on 24, mutta koska mulla ei ole kauheasti kompensoivia asioita (kuten hyviä tissejä) niin toikin paino voi olla vähän liian korkea.
Tosiasiahan on, että olet jostain syystä myöhään liikkeellä. Face the facts ja laske rimaa, et voi olettaa, että 25-vuotiaana voit saada ne parhaat alfaurokset. Itse lähtisin sinuna liikkeelle itsetuntemuksen kasvattamisesta. Ulkonäkövaatimukset (siis tuollaiset, että ani harva miellyttää silmää) osoittavat, että et tunne itseäsi etkä tarpeitasi. Kukaan nainen ei loppupeleissä rakasta miestään ulkonäön takia vaan aivan muiden avujen. Enimmäkseen ne ovat henkisiä. Lisäksi seksitaidot eivät näy ihmisestä päällepäin. Avoimella mielellä liikkeelle, eikä tarvitse alentua mihinkään 'nössöihin', joista heistäkin suuri osa on itse asiassa ihan hyviä ihmisiä, mutta ovat vaan jääneet jostain syystä sosiaalisesti syrjään (usein ilman omaa syytään, takana voi olla vaikka kiusaamista, pornoaddiktio, vaikea lapsuus, you name it). Minua ellottaa tuollainen ulkonäön korostaminen parisuhdevaatimuksena, vaikka itse olen aina ollut hyvännäköinen. Ettekö te tajua miten tyhmää on karsinoida ihmisiä tuollaisin perustein? Tai jos karsinoi, olisi ainakin hyvä tajuta, että saattaa vahingossa eliminoida elämästään juuri sen mitä haluaa, vain siksi, että on esim. yleistänyt päässään kaikki kaljut/hoikat/karvaiset/jne. miehet epäviehättäviksi. Jos tällaiseen kuitenkin tutustuu, rakkaus voi hyvinkin sokeuttaa.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 09:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 08:19"]
En oikeastaan tiedä miksi tämän keskustelun tein. Varmaan siksi, koska en tunne ketään tämän ikäistä joka ei olisi ollut jo vakavassa parisuhteessa edes yhtä kertaa. Joku vika mussa on.
[/quote]
No, täällä onn 40-vuotias joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa. Mutta mä olen kieltämättä susiruma ja lisäksi ujo ja vakavaluontoinen. Mutta joo, ei ole mitään takeita että kaikki saisivat jonkun, on se ihan mahdollista että elämä menee ilman seurustelukokemuksia...
[/quote]
Lisään muuten vielä, etten kuitenkaan ole onneton enkä sure sitä ettei ole miestä eikä lapsia. En enää. Joskus nuorempana otti koville, tuntui kamalalta kun ei kelvannut kellekään. Mutta sitten kun henkisesti hyväksyin että näin on ja täytyy keskittyä elämässä muihin asioihin, eikä ruikuttaa sitä mitä ei saanut, niin elämä on siitä asti ollut oikein hyvää. Ei siis välttämättä ole ollenkaan kauhean kohtalo "ettei saa koskaan ketään" :)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:16"]
Mitä mieltä te muuten olette, kannattaisikohan mun laihduttaa? Tällä hetkellä painoindeksi on 24, mutta koska mulla ei ole kauheasti kompensoivia asioita (kuten hyviä tissejä) niin toikin paino voi olla vähän liian korkea.
[/quote]
Ootko AP? No, ihan sama. AP:n ikäisiä naisia on Suomessa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Eli toisin sanoen AP on nirso. Miehen kyllä alle 50-vuotias nainen saa, jos kelpuuttaa sellaisen miehen jolle itsekin kelpaa. Jos vaatimuslista miehelle on tyyliin: vähintään 180 senttiä pitkä, tumma, akateeminen, sosiaalinen jne, niin naisenkin on syytä olla missitasoa.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:09"]En mä voi enää tehdä sitä, että ehdotan itse tapaamisia tai olen yhteydessä, miettien onko mies vaan ujo vai kiinnostaako sitä. Lopulta vaan siinä nolaa itsensä kun ei miehet todellakaan usein sano suoraan, ettei enää kiinnosta vaan se osoitetaan sillä, että yhteydenpitoa vähennetään.
Parisuhdetta on vaikea saada, jos ei halua ottaa minkäänlaista riskiä suhteen kariutumisesta alkuvaiheessa. Tuo valinta on yksin sinun, mutta kai ymmärrät, että rajaat tuontapaisella vaikeasti tavoiteltavuudella pois paljon oikeasti kiinnostuneita miehiä, jotka ajattelevat samoin kuin sinä, eli innotonta naista ei kiinnosta. Ja toisaalta houkuttelet ihmissuhdepeleistä pitäviä miehiä, jotka saavat kiksinsä siitä, että saavat innottoman naisen ihastumaan omalla piirityksellään - mutta kun niin käy, pasianssi meni läpi ja aloitetaan seuraava.
Musta tuntuu, että niillä miehillä ei ole ollutkaan muita vaihtoehtoja muutenkaan ja siksi ylipäänsä lähtivät munkin kanssa juttuun mukaan/itse sen aloittivat. Voi olla, että musta huokuu epätoivoinen fiilis mutta onko se yllätys kun tietää hyvin ettei ottajia tosiaan ole.
"Musta tuntuu", että tulkitset taas väärin muiden mietteitä. Kun kerran olet pessimistinen, tulkintasi ovat aina kielteisempiä kuin todellisuus, minkä jälkeen teet niistä itse kielteistä todellisuutta itsellesi. Lakkaa ajattelemasta muiden aivoilla ja ajattele omillasi. Kyllä se sitten aikanaan tulee ilmi mitä muut haluavat. Luultavasti se on totta, että sinusta huokuva epätoivo pilaa suhteet varsinkin sosiaalisesti fiksumpiin miehiin, jotka aistivat pelon ja katkeruuden ja valitsevat tyytyväisemmän ja optimistisemman kumppanin. Sosiaalisesti kömpelön nössön voit aina saada, mutta et pääse alkua pitemmälle, koska tulkitset nössön pelokkaat kiinnostuksen osoitukset kiinnostumattomuudeksi. Olet kierteessä, joka pitäisi saada poikki. Olin itsekin samanlaisessa joskus, kunnes sitten jostain syystä homma lähti luistamaan yhden naisen kanssa. Olemme molemmat kielteisyyteen taipuvia nössötyyppejä, joilla oli vaikeaa pariutua.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:19"]
Tosiasiahan on, että olet jostain syystä myöhään liikkeellä. Face the facts ja laske rimaa, et voi olettaa, että 25-vuotiaana voit saada ne parhaat alfaurokset. Itse lähtisin sinuna liikkeelle itsetuntemuksen kasvattamisesta. Ulkonäkövaatimukset (siis tuollaiset, että ani harva miellyttää silmää) osoittavat, että et tunne itseäsi etkä tarpeitasi. Kukaan nainen ei loppupeleissä rakasta miestään ulkonäön takia vaan aivan muiden avujen. Enimmäkseen ne ovat henkisiä. Lisäksi seksitaidot eivät näy ihmisestä päällepäin. Avoimella mielellä liikkeelle, eikä tarvitse alentua mihinkään 'nössöihin', joista heistäkin suuri osa on itse asiassa ihan hyviä ihmisiä, mutta ovat vaan jääneet jostain syystä sosiaalisesti syrjään (usein ilman omaa syytään, takana voi olla vaikka kiusaamista, pornoaddiktio, vaikea lapsuus, you name it). Minua ellottaa tuollainen ulkonäön korostaminen parisuhdevaatimuksena, vaikka itse olen aina ollut hyvännäköinen. Ettekö te tajua miten tyhmää on karsinoida ihmisiä tuollaisin perustein? Tai jos karsinoi, olisi ainakin hyvä tajuta, että saattaa vahingossa eliminoida elämästään juuri sen mitä haluaa, vain siksi, että on esim. yleistänyt päässään kaikki kaljut/hoikat/karvaiset/jne. miehet epäviehättäviksi. Jos tällaiseen kuitenkin tutustuu, rakkaus voi hyvinkin sokeuttaa.
[/quote]
Ei se nyt sitä ole ollut, etten ole suostunut treffeille jos täysin silmäämiellyttämätön on pyytänyt, muttei kukaan aikuinen nyt enää voi viikkokaupalla tapailla ilman sitä, että ihastuisi toiseen myös ulkonäköä ajatellen.
Musta vähän outoa syyttää minua ulkonäkökeskeisyydestä, kun ette voi tietää miltä itse näytän ja millaisia miehiä olen tapaillut :/ Ja tuskin olen koskaan eläessäni edes tavannut mitään alfaurosta :D :D
No tulepa kuule lähes nelikymmppisenä sanomaan sama asia uudelleen..
T: 39-v. vanhapiika
"Musta tuntuu", että tulkitset taas väärin muiden mietteitä. Kun kerran olet pessimistinen, tulkintasi ovat aina kielteisempiä kuin todellisuus, minkä jälkeen teet niistä itse kielteistä todellisuutta itsellesi. Lakkaa ajattelemasta muiden aivoilla ja ajattele omillasi. Kyllä se sitten aikanaan tulee ilmi mitä muut haluavat. Luultavasti se on totta, että sinusta huokuva epätoivo pilaa suhteet varsinkin sosiaalisesti fiksumpiin miehiin, jotka aistivat pelon ja katkeruuden ja valitsevat tyytyväisemmän ja optimistisemman kumppanin. Sosiaalisesti kömpelön nössön voit aina saada, mutta et pääse alkua pitemmälle, koska tulkitset nössön pelokkaat kiinnostuksen osoitukset kiinnostumattomuudeksi. Olet kierteessä, joka pitäisi saada poikki. Olin itsekin samanlaisessa joskus, kunnes sitten jostain syystä homma lähti luistamaan yhden naisen kanssa. Olemme molemmat kielteisyyteen taipuvia nössötyyppejä, joilla oli vaikeaa pariutua.
Olet oikeassa ja kuulostaa järkeenkäyvältä. Oliko sulla tuon kierteen poikkisaamiseksi muuta taustalla kuin tuo, että tapasit tuon naisen? Sillä musta nyt tällä hetkellä tuntuu niin pessimistiseltä, etten jaksa edes puhua enää miehille, joten pitäisi nyt jotenkin saada muutettua omaa ajatusmallia. Omissa mietteissä en pidä itseäni minään, joten sen takia alkaa olla vaikeaa olla positiivinen ja yrittää antaa muille sellaista kuvaa, että hei kyllä mä oikeasti olen ihan hyvä.
Tiedän, että olen varmaan välillä rasittava ja ystävät on myös tähän liittyen kommentoineet, että ei saa olla niin negatiivinen mitä olen, mutta tunnun odottavan jotain ylisuurta tekoa mieheltä. Että joku mies vaan "näkisi" mun läpi ja tajuaisi ilman sen suurempaa työtä, että olen hyvä ja paras (hah! ne epärealistiset kuvitelmat. Ilmiselvää, että olen neuroottinen perfektionisti).
Ei ole helppoa ihmisillä ei. Jos halu saada parisuhde joskus käy voimakkaaksi, voi olla aika laskea vähän vaatimustasoa ja ehkä itse ottaa vähän aktiivisempi rooli sen oikean mieskandidaatin löytämiseksi.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:16"]
Mitä mieltä te muuten olette, kannattaisikohan mun laihduttaa? Tällä hetkellä painoindeksi on 24, mutta koska mulla ei ole kauheasti kompensoivia asioita (kuten hyviä tissejä) niin toikin paino voi olla vähän liian korkea.
[/quote]
Ootko AP? No, ihan sama. AP:n ikäisiä naisia on Suomessa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Eli toisin sanoen AP on nirso. Miehen kyllä alle 50-vuotias nainen saa, jos kelpuuttaa sellaisen miehen jolle itsekin kelpaa. Jos vaatimuslista miehelle on tyyliin: vähintään 180 senttiä pitkä, tumma, akateeminen, sosiaalinen jne, niin naisenkin on syytä olla missitasoa.
[/quote]
Miehen koulutuksella ei ole mitään väliä, ulkonäöllä on kuten sanoin (kuka haluaa suhteeseen henkilön johon ei tunne vetovoimaa?), sillä on merkitystä onko sosiaalinen jos sillä tarkoitetaan sitä, että kommunikointi sujuu normaalisti.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:35"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:16"]
Mitä mieltä te muuten olette, kannattaisikohan mun laihduttaa? Tällä hetkellä painoindeksi on 24, mutta koska mulla ei ole kauheasti kompensoivia asioita (kuten hyviä tissejä) niin toikin paino voi olla vähän liian korkea.
[/quote]
Ootko AP? No, ihan sama. AP:n ikäisiä naisia on Suomessa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Eli toisin sanoen AP on nirso. Miehen kyllä alle 50-vuotias nainen saa, jos kelpuuttaa sellaisen miehen jolle itsekin kelpaa. Jos vaatimuslista miehelle on tyyliin: vähintään 180 senttiä pitkä, tumma, akateeminen, sosiaalinen jne, niin naisenkin on syytä olla missitasoa.
[/quote]
Miehen koulutuksella ei ole mitään väliä, ulkonäöllä on kuten sanoin (kuka haluaa suhteeseen henkilön johon ei tunne vetovoimaa?), sillä on merkitystä onko sosiaalinen jos sillä tarkoitetaan sitä, että kommunikointi sujuu normaalisti.
[/quote]
Ihan sama mihin ne vaatimukset liittyy, mutta sinulla on niitä liikaa, jos eivät miehet kelpaa. Sinun ikäsiä miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia -> naisten markkinat. Vähän sama kuin vuokranantaja ei löytäisi Helsingin keskustassa sijaitsevaan omistamaansa yksiöön vuokralaista, kun ne ovat kaikki jollain tavoin puutteellisia.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:19"]Tosiasiahan on, että olet jostain syystä myöhään liikkeellä. Face the facts ja laske rimaa, et voi olettaa, että 25-vuotiaana voit saada ne parhaat alfaurokset.
Iän puolesta ei ole ongelmaa. Jos tarkoitat parhaalla alfauroksella miestä, joka lähtee keskiluokkaiselta pohjalta ja luo menestyneen ja tuottavan liiketoiminnan, joka kasvaa keskisuureksi tai suureksi, kansainvälistyy ja tuottaa suomalaisessa mittakaavassa huomattavan omaisuuden, niin usein nuo miehet alkavat miettiä vakiintumista ja perheen perustamista siinä 35-40 vuoden iässä, kun heidän omaisuus on jo miljoonia ja yritystoiminta hyvällä kasvu-uralla. Tyypillisesti he ottavat vaimoksi 25-30 vuotiaan korkeakoulutetun naisen, joka valitaan enemmän liikekumppaniksi hallinnoimaan omaisuutta ja tuottamaan ja kasvattamaan perillisiä jatkamaan firmaa kuin ulkonäön tai seksikkyyden perustella. Noilta miehiltä ei liikene intohimoa naiseen ja seksiin, vaan heidän intohimo on työ ja rikastuminen. Mutta eivät nuo ota koskaan pessimistisiä valittajia vaan menestyneitä rohkeita optimistinaisia, jotka jakavat miehen "kovat" arvot. Lääkäreitä, juristeja, diplomi-insinöörejä, liikenaisia jne. Mieluummin "vanhan rahan" sukujen naisia kuin keskiluokkaisia.
Itse lähtisin sinuna liikkeelle itsetuntemuksen kasvattamisesta. Ulkonäkövaatimukset (siis tuollaiset, että ani harva miellyttää silmää) osoittavat, että et tunne itseäsi etkä tarpeitasi. Kukaan nainen ei loppupeleissä rakasta miestään ulkonäön takia vaan aivan muiden avujen. Enimmäkseen ne ovat henkisiä.
Tämä on totta ja pätee suuressa määrin myös miehiin. Useimmat niistä miehistä, jotka viettävät suurimman osan elämästään vuosikymmenien parisuhteissa, eivät ole läheskään niin kiinnostuneita naisen ulkonäöstä kuin korvien välistä.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:39"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:35"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 10:16"]
Mitä mieltä te muuten olette, kannattaisikohan mun laihduttaa? Tällä hetkellä painoindeksi on 24, mutta koska mulla ei ole kauheasti kompensoivia asioita (kuten hyviä tissejä) niin toikin paino voi olla vähän liian korkea.
[/quote]
Ootko AP? No, ihan sama. AP:n ikäisiä naisia on Suomessa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Eli toisin sanoen AP on nirso. Miehen kyllä alle 50-vuotias nainen saa, jos kelpuuttaa sellaisen miehen jolle itsekin kelpaa. Jos vaatimuslista miehelle on tyyliin: vähintään 180 senttiä pitkä, tumma, akateeminen, sosiaalinen jne, niin naisenkin on syytä olla missitasoa.
[/quote]
Miehen koulutuksella ei ole mitään väliä, ulkonäöllä on kuten sanoin (kuka haluaa suhteeseen henkilön johon ei tunne vetovoimaa?), sillä on merkitystä onko sosiaalinen jos sillä tarkoitetaan sitä, että kommunikointi sujuu normaalisti.
[/quote]
Ihan sama mihin ne vaatimukset liittyy, mutta sinulla on niitä liikaa, jos eivät miehet kelpaa. Sinun ikäsiä miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia -> naisten markkinat. Vähän sama kuin vuokranantaja ei löytäisi Helsingin keskustassa sijaitsevaan omistamaansa yksiöön vuokralaista, kun ne ovat kaikki jollain tavoin puutteellisia.
[/quote]
Etkö lukenut keskustelua? Pikemminkin mä olen tässä se, joka ei miehille kelpaa. On naisten markkinat, jos sillä viitataan kauniisiin ja sosiaalisesti valovoimaisiin sinkkunaisiin. Muunkaltaisten naisten ei.
Yhyy, byääh. Eiköhän joku pelimies sinutkin vielä korjaa pois kuleksimasta =)
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 08:19"]
En oikeastaan tiedä miksi tämän keskustelun tein. Varmaan siksi, koska en tunne ketään tämän ikäistä joka ei olisi ollut jo vakavassa parisuhteessa edes yhtä kertaa. Joku vika mussa on.
[/quote]
No, täällä onn 40-vuotias joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa. Mutta mä olen kieltämättä susiruma ja lisäksi ujo ja vakavaluontoinen. Mutta joo, ei ole mitään takeita että kaikki saisivat jonkun, on se ihan mahdollista että elämä menee ilman seurustelukokemuksia...