Miksi suhteet eivät kestä?
Tämä maailma on tullut hulluksi. Monet ihmiset eivät enää pysty elinikäisiin suhteisiin, vaan hypätään kukasta kukkaan, hankitaan lapsia monesta suhteesta ja perustetaan uusperheitä, joissa kukaan ei ole onnellinen, mutta lapset luonnollisesti kärsivät eniten. Julkkikset näyttävät tässä oikein esimerkkiä, lööpit kirkuvat eroista ja siitä, kuinka hetken päästä löytyy se todellinen rakkaus, joka päättyy eroon jonkun ajan kuluttua ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa tai kun ”kasvetaan erilleen”. Pettäminen on monen mielestä ok, ja kehutaan yhden illan jutuilla. Lapset joutuvat kerrostalokaksiossa seuraamaan, kun äiti elää intohimoista suhdetta uuden miesystävänsä kanssa. Lapset ovat siinä kuviossa vain haittatekijä. Vanhemmilta on vanhemmuus hukassa eikä vastuusta ole tietoakaan. Lapsilla ei ole käsitystä ydinperheestä, kun on vaikka millaisia eksiä ja nyksiä. Luullaan, että äitiä tai isiä voi olla monta, mummoja ja pappoja lukematon määrä, kun kutsutaan heitä erilaisilla nimityksillä. Minua niin säälitti kerran pikkupoika, joka kertoi, että viikonloppuna papan tyttökaveri oli päissään. On tainnut olla melkoinen tyttö? Tai kysytään asiantuntijalta neuvoa siihen, miten omaiset laitetaan häissä istumaan, kun morsiusparin vanhemmat ja kaikki isovanhemmat ovat eronneet ja kaikilla on uudet kumppanit ja osa vielä riidoissa keskenään. Tässä tilanteessa asiantuntija nosti kätensä pystyyn ja totesi, että kuvio on mahdoton. Aikuisen oikeasti, nyt on aikuisten aika ryhdistäytyä, ettemme kasvata sukupolvea, jolla ei ole ollut elämässään tarpeeksi vahvaa perustusta, jolta ponnistaa. Parisuhteen eteen pitää nähdä vaivaa ja vanhempien välinen suhde onkin lapsen paras henkinen koti.
Kommentit (135)
Miksi pitäisi kestää?
Mikä arvo jollain avioliitolla on, oikeasti?
Miksei lähtisi jos ei tunnu hyvältä?
Ovatko ”parisuhteet” koskaan oikeasti toimineet?
Ajattele, naisilta piti ottaa oikeudet pois, ei saanut opiskella, tienata omia rahojaan, ostaa omaa kotia, kauhea painostus mennä naimisiin/hankkia lapsia, muuten oli epäonnistunut nainen.
Jos olisi ollut valintoja ja mahdollisuus elää rauhassa, kuinka moni nainen alunalkaenkaan olisi lähtenyt miehen jalan alle?
Asiat etenee, onneksi.
Muutama vuosikymmen vielä ja naiset tajuaa ettei miesten kanssa kannata olla missään tekemisissä.
Onneksi.
Tässä paljon asiaa, uskonnosta riippumatta, ja sopii myös agnostikoille tai ateisteille - ihan kaikille. Jos haluaa tietää, millä mentalitettilla liitot kestää.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla noussut virtsa päähän, sen takia. Miehet tekee kompromissejä satoja kertoja päivässä naisten takia, mutta nainen ei edes suostu ajattelemaan muita. Toivottavasti suomeen saadaan sharia laki, pistää naiset ojennukseen.
Kerro ihmeessä tarkemmin mitä nämä sadat miesten tekemät kompromissit ovat?
Vierailija kirjoitti:
Naisilla noussut virtsa päähän, sen takia. Miehet tekee kompromissejä satoja kertoja päivässä naisten takia, mutta nainen ei edes suostu ajattelemaan muita. Toivottavasti suomeen saadaan sharia laki, pistää naiset ojennukseen.
Kerro ihmeessä tarkemmin mitä nämä sadat miesten tekemät kompromissit ovat?
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta huomaa, että ap paheksuu juuri naisia... Äidin intohimoista suhdetta, papan päissään olevaa tyttöystävää.
News: iät ja ajat miehet on huo ranneet ympäriinsä ja papat olleet päissään. Naisia ei enää kiinnosta katsoa sitä sivusta.
Ymmärsit tahallasi väärin. Nämä ovat minun kohdalleni sattuneita tapauksia. Teinityttöjen on vaikea elää saman katon alla, kun äiti ja uusi miesystävä ovat liimautuneita toisiinsa. Tyttöjä ällöttää. Toinen esimerkkitapaus on myös todellinen. Yhtä paljon olisin surrut, jos mummon poikakaveri olisi ollut siinä tilanteessa. Tarkoitin tällä sitä - ja varmaan sen ymmärsitkin - että monien nykylasten perheissä eivät enää riitä perinteiset käsitteet isä ja äiti, mummit ja papat, sedät ja tädit jne., vaan on kaikenlaista puolikasta ja varttia, eksää ja nyksää.
Ap
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
En tiedä parisuhteista mitään, en ole koskaan ollut.
Ja kerron syyn miksi en ole:
Mun vanhemmat olivat ja ovat vieläkin naimissa.
Tiedän mikä pallo se on jalkaan.
En ymmärrä miksi yksikään nainen tai mies lähtisi siihen pelleilyyn.
Jos tippaakaan itsekunnioitusta on ja vaikkei olisikaan, en ymmärrä.
Ydinperhe ei ole mikään maaginen vastaus.
Uskokaa pois.
Joskus ongelmat ovat juuri sen takia ettei voi päästää toista ja itseään irti ja vapaaksi.
En tiedä onko hyviä ja terveitä parisuhteita olemassakaan, voiko edes olla.
Muttei hyvältä näytä.
Useimmat kuitenkin näyttää uskovan jonkin sortin ”rakkauteen”, eivätkä uskalla olla yksin.
Joten antaa niiden nyt sitte kokeilla rauhassa ja oppia vaikeimman kautta.
Itse opin vanhempia katselemalla ja totesin sen riittävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroja valitettavasti tapahtuu liikaa, mutta aikuiset voisivat laittaa lapsensa etusijalle. Joten EI heti uusia kumppaneita lasten elämään!
Eronnut vanhempi, omistaudu lapsillesi ja unohda uuden parisuhteen hankkiminen vähintään pariksi vuodeksi. Siihen kyllä ehtii myöhemminkin.Lapsi tarvitsee omistautuvaa marttyyrivanhempaa yhtä vähän kuin oman etunsa kaiken ohi laittavaa.
Paras on tasapainoinen vanhempi, joka ei pistä omaa elämäänsä jäihin, mutta miettii aina valintojaan myös lapsen kannalta.
Se just pitääkin miettiä, ettei heti tuoda niitä uusia tyyppejä lasten elämään.
Lapsille omistauminen ei voi olla huono asia koskaan.
Kyllä mä ainakin tunnen naisia, joiden parisuhde on mennyt pieleen ja jotka omistautuu vain lapselle. Kamala taakka lapselle olla äidin koko elämän sisältö.
Herättääpä lapsille omistauminen ärtymystä. Miksiköhän ...
Lasten laittaminen etusijalle ei tarvitse olla yliampuvaa tai mitenkään lapselle haitallista. Eiköhän se yleensä ole lapselle aivan paras juttu.
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Tämä on varmasti totta, kiitos mm. sosiaalitukijärjestelmän koska kansalaisilla riippumattomattomampi mentalitetti toistensa (ei valtion) suhteen. Mutta ei vastaa ydinongelmaan - kertoo vain, miten sen kanssa menetellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Tämä on varmasti totta, kiitos mm. sosiaalitukijärjestelmän koska kansalaisilla riippumattomattomampi mentalitetti toistensa (ei valtion) suhteen. Mutta ei vastaa ydinongelmaan - kertoo vain, miten sen kanssa menetellä...
Katson, että osin vastasin kysymyksee. Eli miksi suhteet eivät ENÄÄ kestä.
Mutta toki, jos oikeasti mietitään parisuhteita, niin sitten pitää keskustella kiintymyssuhdeteoriasta, rakkauden kielistä, hylkäämisen pelosta, sitoutumispelosta, traumoista yms yms.
On joskus turha syyttää ihmisiä erosta, kun pieniä lapsia... heidän traumansa johtaa tilanteen mahdottomuuteen. Silloin on parempi erota. Lapsia ei kuitenkaan saisi käyttää vallan välineitä trauman hoitamisessa.
Jumala loi ihmisen. Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi. Olemme unohtaneet tai poistaneet mielestämme, että tämän elämän jälkeen me joudumme tilille elämästämme Jumalan eteen.
Tärkeintä on ottaa Jeesus elämämme herraksi ja vapahtajaksi. Pyytää häntä johdattamaan elämäämme ja mm. aviopuolison valinnassa. Raamattu on ohjekirja hyvään elämään ja sen loppututokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Tämä on varmasti totta, kiitos mm. sosiaalitukijärjestelmän koska kansalaisilla riippumattomattomampi mentalitetti toistensa (ei valtion) suhteen. Mutta ei vastaa ydinongelmaan - kertoo vain, miten sen kanssa menetellä...
Katson, että osin vastasin kysymyksee. Eli miksi suhteet eivät ENÄÄ kestä.
Mutta toki, jos oikeasti mietitään parisuhteita, niin sitten pitää keskustella kiintymyssuhdeteoriasta, rakkauden kielistä, hylkäämisen pelosta, sitoutumispelosta, traumoista yms yms.
Ehkä vastasitkin, jos se perustuu aloituksen tekstiin. Mutta otsikkoon ei vastannut... en tiedä, muuttuiko alkuperäinen kysymys lisätekstissä.
En usko, että tarvitee puhua mainitsemistasi asioista ollenkaan. Vaan traumasta, jonka vuoksi suhde ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, ettei nykyään tarvitse olla loppuelämää sen ensimmäisen heilan kanssa.
Ei tarvitse, mutta pienin eroprosentti on niillä, jotka ovat sen enimmäisen heilansa (seksikumppaninsa) kanssa naimisissa, varsinkin jos kyse on korkeasti koulutetuista. Naisen seksikumppanien määrä ja koulutusaste käytännössä määrittää eron todennäköisyyden.
Miehen kunnollisella on avioliiton kestoon aivan yhtä suuri vaikutus.
Terv. 35 v ensimmäisen kumppaninsa kanssa viihtynyt korkeakoulutettuj.
Miehen koulutuksella? Eivät ne ole korkeakoulutetuja miehiä, jotka eroja ottavat. Erotapauksissa, joissa nainen on korkeakoulutettu, nainen on eron alullepanija 90 % todennäköisyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Miksi he ovat sinkkuja ei välttämättä kerro mitään siitä, miksi heidän suhteensa ei kestänyt; oliko heillä edes suhdetta? Halusivatko he edes mitään kestävää?
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Tämä asenne näkyy vielä nykyäänkin. Miesten uskottomuutta ja alkoholismia pitäisi sietää edelleen, koska niin on ennenkin siedetty. Tajusin liian myöhään, että ex-mieheni oli oppinut jo lapsuudenkodissaan, ettei naisen mielipiteellä ole väliä, joten suhteen vakiinnuttua mikään kompromissi ei toiminut. Tapasimme ex-miehen vanhempia harvoin, joten minulle tuli aivan väärä käsitys heidän suhteestaan. Vasta vuosien myötä minulle tuli selväksi, että heidän suhteensa oli myrkyllinen ja vuorovaikutus epäkunnioittavaa. Ex-mies sitten kuvitteli, että vaimoa kohdellaan samoin. Ex-miehen veli juoksi vieraissa minkä ehti, mutta sitä ei varsinaisesti paheksuttu ja vaan lähinnä voivoteltiin vain. Aivan kuin uskollisuus olisi mieheltä jotain aivan ylimaallisen vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Miksi he ovat sinkkuja ei välttämättä kerro mitään siitä, miksi heidän suhteensa ei kestänyt; oliko heillä edes suhdetta? Halusivatko he edes mitään kestävää?
Tämä. Valmistaudutaan jo eroamiseen suhteen ensimmäisillä metreillä. Eihän siitä sitten hyvää saa mitenkään aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut avioliitoissa yhtä paljon ongelmia kuin nykyään, mutta väitän, että muutos on naisissa. Kysyin kerran 50+ kaveriltani, jolla on paljon sinkkuja kavereina, että miksi nämä ovat sinkkuja. Hän mietti pitkään ja sanoi, että vallalla on ajatus ”minä ansaitsen parempaa”.
Ennen nainen kiltisti mukautui siihen, mitkä kortit oli annettu. Hän ei enää sopeudu eikä alistu. Hän ei niele 90+ isoäitini ohjetta ”kaikilla miehillä on niitä tanssityttöjä”, vaan hän on alkanut vaatia myös itselleen onnea.
N53
Tämä asenne näkyy vielä nykyäänkin. Miesten uskottomuutta ja alkoholismia pitäisi sietää edelleen, koska niin on ennenkin siedetty. Tajusin liian myöhään, että ex-mieheni oli oppinut jo lapsuudenkodissaan, ettei naisen mielipiteellä ole väliä, joten suhteen vakiinnuttua mikään kompromissi ei toiminut. Tapasimme ex-miehen vanhempia harvoin, joten minulle tuli aivan väärä käsitys heidän suhteestaan. Vasta vuosien myötä minulle tuli selväksi, että heidän suhteensa oli myrkyllinen ja vuorovaikutus epäkunnioittavaa. Ex-mies sitten kuvitteli, että vaimoa kohdellaan samoin. Ex-miehen veli juoksi vieraissa minkä ehti, mutta sitä ei varsinaisesti paheksuttu ja vaan lähinnä voivoteltiin vain. Aivan kuin uskollisuus olisi mieheltä jotain aivan ylimaallisen vaikeaa.
Kasvatuksella on niin suuret vaikutukset. Niin se oli mullakin. Äidillä oli alkoholistin jälkeen uus alkoholisti ja minä siitä sitten sain omat vaikutteeni elämääni. Vaikeeta se oli aikuisena itse olla parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten ja miesten välinen sota= Sota tulee siitä kun naiset ei enää suostu uskomaan miesten väitteitä että nainen on vähemmän ihminen kuin mies, eikä suostu alistumaan miehen orjaksi.
Ja nyt on koston aika. Kaikki menneet vääryydet pitää koskaan nykymiehille, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Naiset käyvät töissä ja sen lisäksi hoitavat kotityöt. Jos miehet olisivat tässä asiassa tasa-arvoisia, niin parisuhteet voisivat paremmin.
Itse olette työnteon valinneet, mutta eihän siitä tietenkään voi ottaa vastuuta, vaan pitäisi päästä miehiä orjuuttamaan?
Orjuuttamaan miehiä miten?
Miten niin nainen ei ota vastuuta, kun käy töissä, hoitaa lapset ja kodin?
Korostin kohdan, joka mielestä osuu asian ytimeen (vastauksena tämän ketjun kysymykseen).
MIKSI IHMISET EIVÄT TUNNE ITSEÄÄN JA OMIA TARPEITAAN?
Koska he ovat traumatisoituneita. Pitää kasvaa aikuiseksi aikuisiällä, enkä tarkoita vain elämänviisauden kertymistä, vaan ihan minuuden perusteissa jotain puutteita.
Erojen määrä kuvastaa kansan traumatisoitumisen määrää, ellei sitä lailla ja säännöillä ole estetty.