Päiväkotiryhmästä puuttuu yksi työntekijä eikä tietoakaan mistä saadaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on näitä mestarikasvattajia, jotka yhden helpon lapsen kokemuksella uhoavat pärjäävänsä päiväkodin leikkitätinä koska vaan.

Varhaiskasvatuksen opettaja ei kuitenkaan tee työtään, jos hän istuu päivät pitkät juomassa lasten kaatamaa leikkimehua ja terottelemassa puuvärejä.

Yhden lapsen kasvattaminen on eri asia kuin olla vastuussa siitä, että 21 varsin vaihtelevista taustoista tulevaa, taidoiltaan ja temperamentiltaan kaikentasoista lasta saa kasvulleen, kehitykselleen ja oppimiselleen sen tuen, mitä tarvitsevat - joka päivä. Että he oppivat tulemaan keskenään toimeen ja pitämään paitsi itsestään, myös toisistaan ja ympäristöstään huolta. Porukassa on eteviä, kaikkea vastustavia, kielellistä tukea tarvitsevia, käytöshäiriöisiä, vammaisia... Kaikenlaisia lapsia. Päälle 21 lapsen vanhemmat ja suhteet heihin. Vastuu tiedottamisesta, pedagogisesta dokumentoinnista ja monialaisesta yhteistyöstä. Perheillat, vanhempainillat ja kaikki vuoden kiertoon liittyvät juhlat tietysti suunniteltaviksi ja toteutettaviksi kaupan päälle.

Saattaisipa muutama henkilö yllättyä, jos heille valkenisi, mitä työ ihan oikeasti pitää sisällään. Ja kaikki on tietysti hoidettava mahdollisimman nopeasti multitaskaamalla useaa tehtävää päällekkäin, äärimmäisen niukoilla resursseilla.

Jos lapsimäärää lasketaan neljään, mutta muuten pidetään tehtävät samana, niin todistetusti siitä selviää kouluttamatonkin (perhepäivähoitaja) aivan yksin ilman kollegoita. 21 lapsen kanssa päiväkodissa kollegoita on jo ainakin kaksi.

Ylipäätään olisi järkevää siirtää päivähoitojärjestelmää voimakkaasti kohti perhepäivähoitoa. Lapset lähtökohtaisesti tarvitsevat aikuisen huomiota ja pienen ja rauhallisen ryhmän. Tärkeintä ei suinkaan ole pedagoginen dokumentaatio ja varhaiskasvatussuunnitelma, vaan ne ovat enemmän sellaista mitä voi tehdä jos muut asiat on jo saatu kuntoon ja aikaa vielä on.

Oletko koskaan miettinyt, miksi perhepäivähoitajille ei sijoiteta esim. tuen tarpeisia tai S2-lapsia?

Heippa. Olen yks. pph (en sama kuka riehuu täällä). Kunnalliselle pph:lle voidaan sijoittaa erityisen tuen tarpeisia lapsia. Vievät vain kaksi paikkaa yhden sijaan. Ja pph:lla samat varhaiskasvatuspalvelut (erityisopet etc) kuin päiväkodissa.

Ja itse olen siis yksityinen pph. Joku kirjoitti aikaisemmin ettei ryhtynyt työaikojen takia. Me saamme valita työaikamme (kuten myös lapset) ja itse teen tällä hetkelle työaikaa 7.30-16.00. Palkkaus on ihan kohtuullinen 800e/kk/lapsi. Ja neljä niitä saa olla.

Vasut tehdään myös lapselle jos vanhemmat haluavat. Toistaiseksi kukaan ei ole halunnut (työvuosia mulla takana 15v.)

Itse vaihdoin päiväkodista (olin epäpätevän lastenhoitajan nimikkeellä) pph:n hommiin, enkä kadu.

Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä hoitoon ja lapset.

Aika kuvaavaa, että vanhemmat eivät halua vasuja, mutta vakaopen mielestä ne ovat suurin piirtein tärkeintä maailmassa.

Niin mitään tekemistähän asialla ei ole sen kanssa, että ensinnäkin vanhempi näkee sitä yhtä ja samaa hoitajaa kaikki aamut ja iltapäivät, ja on hirveän helppoa jutella siinä pitkäänkin ja pohtia yhdessä eri asioita lapselle. Toisekseen silläkin saattaa olla vaikutusta, että vanhempi tietää ja ymmärtää, että sen vasukeskustelun järjestäminen on vaikeaa, sillä hoitajia on vain yksi. Viimeisenä, vaan ei vähäisempinä, on että keskiverto pph:lle lapsen vievä vanhempi on pienen lapsen äiti, jolla ei ole vielä päiväkoti maailmasta kokemusta, eikä edes tiedä mikä vasu on.

Oma esikoinen oli pph:lla ja kun kuopus oli riittävän vanha hoitoon, niin menivät sitten yhtä aikaa päiväkotiin. Vasta tuolloin sain edes tietää mikä vasu on, ja itse tykkään todella paljon siitä, että saa rauhassa kuulla miten lapsella menee, mitä vahvuuksia hänellä on ja mitä harjoitellaan. Mielestäni kertoo vähän vanhempien arvostakin, jos koetaan, että kaksi kertaa vuodessa käytävä tunnin keskustelu omasta lapsesta on liikaa heiltä ajallisesti pois.

Kyllä aika moni ammattilainen kokee myös että asiat on paljon kätevämpi keskustella ihan vaan suullisesti tuoreeltaan kun vanhempi hakee tai vie lapsen. Palaveri on hankala kaikille ja se paperi mikä siitä on tuloksena pölyttyy vaan mappiin.

Harvemmin sen opettajan aikaa saa siinä hakutilanteessa. Usein on jo lähtenyt ja paikalla on jonkun toisen ryhmän hoitaja, joka kykenee ehkä juuri ja juuri sanoa söikö lapsi päivän aikana vai ei. Jos on paikalla, niin jo on joku toinen vanhempi nyhtämässä, kun pitää ehtiä sinne tänne ja tonne. Meillä on molemmat vanhemmat halunneet olla läsnä vasuissa ja on odotettuja keskusteluja.

Omasta pph:na toimimisestani on jo aikaa, kuten myös perhepäivähoitajan ammattitutkinnostani, mutta kyllä koulutuksessa nimenomaan korostettiin, että kolmiportaisen tuen mallissa pph:na olisi vaikea antaa muuta kuin alimman tason tukea erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle. Tämä jo siinäkin mielessä, että monesti erityisen tuen tarpeessa oleva tarvitsee tukea monelta eri ammattiryhmältä eikä perhepäivähoitajan käytössä oleva välineistökään ole niin kattava kuin mitä lapsen tuen tarpeeseen vastaamiseen saatettaisiin tarvita, mutta esimerkiksi kielen kehityksen vaikeudet ovat sellaisia missä ammattitaitoinen pph voi hyvinkin onnistuneesti tukea lasta (koulutus mm. sisälsi tietoa erityisen tuen tarpeista, niiden tunnistamisesta sekä erilaisista tavoista ja keinoista tukea lasta). Lisäksi pieni, rauhallinen, kiireetön ryhmä, jossa sosiaalisia suhteita on määrällisesti vähemmän voi toimintaympäristönäkin olla mm. kielen kehitystä erittäin hyvinkin tukevaa. Erityisesti näin sellaisen lapsen kohdalla, joka on hieman arempi tuomaan ajatuksiaan ja tarpeitaan esille suuressa, mahdollisesti äänekkäässäkin ryhmässä.

Korostettiin myös, että pph:na voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan ja kysyä apua sekä ohjeistusta lapsen henkilöllisyys anonyyminä pitäen (toki on varmasti sanomattakin selvää, että jos kyseessä olisi lastensuojelullinen tilanne, toimitaan sen edellyttämällä tavalla). Lisäksi oli tarvittaessa mahdollista pyytää kiertävä erityislastentarhanopettaja arvioimaan mahdollista tuen tarvetta.

Mielestäni erilaiset päivähoitomahdollisuudet ovat rikkaus eivätkä saisi olla toisia poissulkevia tai jotenkin vähäarvoisempia. Lapset sekä heidän tarpeensa ovat yksilöllisiä ja monenlaisia päivähoitomalleja on hyvä olla olemassa. Toivoisin myös, että perhepäivähoitajien ammattikuntaa arvostettaisiin huomattavasti enemmän. Kuten muissakin ammattikunnissa, myös heissä on enemmän ja vähemmän alalle soveltuvia ja henkilökohtaisesti olen aina koulutuksen kannalla, joten se saisi mielestäni olla alalla toimimisen edelletys (ainakin ennen oli mahdollista kouluttautua työn ohessakin).

Itse arvostin suuresti pph:na työskentelemistäni ja kyllä toiminta oli nimenomaan tavoitteellista sekä jokaisen hoitolapseni yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja tukemista heidän ikätasonsa mukaisesti. Ja kyllä, tein aloituskeskustelut sekä laadin varhaiskasvatussuunnitelmat sekä pidimme vanhempien kanssa asianmukaiset keskustelut kaksi kertaa vuodessa, vaikka pph:na vanhempien kohtaaminen olikin päivittäistä sekä hoitopäivän alussa että lopussa, jolloin pysyimme puolin ja toisin hyvin kartalla missä mennään. Lisäksi laadin ennen toiminnan aloittamista sekä omavalvonta- että turvallisuussuunnitelman ja niitäkin luonnollisesti päivitin ajan kuluessa. 

"Aina on näitä mestarikasvattajia, jotka yhden helpon lapsen kokemuksella uhoavat pärjäävänsä päiväkodin leikkitätinä koska vaan.

        Varhaiskasvatuksen opettaja ei kuitenkaan tee työtään, jos hän istuu päivät pitkät juomassa lasten kaatamaa leikkimehua ja terottelemassa puuvärejä.

        Yhden lapsen kasvattaminen on eri asia kuin olla vastuussa siitä,

että 21 varsin vaihtelevista taustoista tulevaa, taidoiltaan ja temperamentiltaan kaikentasoista lasta saa kasvulleen, kehitykselleen ja oppimiselleen sen tuen, mitä tarvitsevat - joka päivä.

Että he oppivat tulemaan keskenään toimeen ja pitämään paitsi itsestään, myös toisistaan ja ympäristöstään huolta.

Porukassa on eteviä, kaikkea vastustavia, kielellistä tukea tarvitsevia, käytöshäiriöisiä, vammaisia... Kaikenlaisia lapsia. Päälle 21 lapsen vanhemmat ja suhteet heihin.

Vastuu tiedottamisesta, pedagogisesta dokumentoinnista ja monialaisesta yhteistyöstä. Perheillat, vanhempainillat ja kaikki vuoden kiertoon liittyvät juhlat tietysti suunniteltaviksi ja toteutettaviksi kaupan päälle.

      Saattaisipa muutama henkilö yllättyä, jos heille valkenisi, mitä työ ihan oikeasti pitää sisällään.

Ja kaikki on tietysti hoidettava mahdollisimman nopeasti multitaskaamalla ,

useaa tehtävää päällekkäin, äärimmäisen niukoilla resursseilla."

Juuri näinhän se on käytännössä.

"Ei sitä opettajan tai edes hoitajantyötä voi kuka tahansa tehdä.

Itsellä hoitajana useita kokemuksia, kun työparina opettajan sijaisuutta tekemässä ns. muodollisesti pätevä korkeakoulutettu, mutta käytännön taidot, lasten kohtaaminen ja ohjaaminen puuttuivat.

Teet sitten töitä hänenkin edestä ja hän korjaa isomman palkan.

Tai sitten outoa tyranniaa ja vihamielistä suhtautumista lapsiin, käytännöt kivikaudelta...

---

"Itse sain viime kaudella hieman pidemmäksi ajaksi sijaisen, sosionomiopiskelijan, joka oli äärimmäisen passiivisaggressiivinen lapsia ja minua kohtaan.

Aivan pieninkin virhe osoitettiin lapsille, tyyliin vähän liian kova ääni, epäselvä sana yms.

Tuli selvästi näyttämään minulle "nuoremmalle" paikkani ja puhui minun ohi lapsille, valittaen kuinka huonosti käyttäytyvät, kun leikistä ja keskustelusta sattuu nyt lähtemään hiljaisuutta enemmän ääntä.

Sijaisista on hirveä pula ja osa sijaisista aivan kamalia.

Joskus miettii, että mieluummin olisi yksin tai kaksin kuin olisi edes koko sijaisen ottanut.

Olen itse siis opettajankoulutuksen käynyt ja selvä sekin on, ettei se takaa soveltuvuutta alalle. Jo opiskellessa tämän huomasi.Mutta varmasti tilastollisesti koulutus lisää kuitenkin soveltuvuutta...

. . . .Yksi parhaimmista työkavereistani oli ihana ja sydämellinen hoitaja, mutta kyllä meillä molemmilla oli omat selkeät osaamisalueemme ja arvostimme toistemme tietoa ja taitoa todella paljon. Näinhän niissä parhaissa tiimeissä yleensä onkin.

Jos on yksikin, joka halveksuu toisen osaamista ja koulutusta, niin ei siitä vuodesta tule oikeasti mitään."

- - -

"Eräässä päiväkodissa oli aikoinaan lto joka sai käytännössä esimiehen siunauksella käyttäytyä rumasti hoitajia kohtaan joiden työpanosta ei arvostanut pätkääkään, tämän hän osoitti mm sillä että jätti nyrpeänä tervehtimättä tullessaan työpaikalleen, puhutteli hoitajia pääosin ilkeilemällä piikitellen tyyliin "pääsinpäs sanomaan tuollekin häh häh" ---- tai huutamalla.Hän oli ainoa joka tiesi ja osasi. Ja aina äänessä.

Hän siis sai tehdä mitä vain "koska niistä on niin kamala pula, niin koittakaa nyt te hoitsut hei ymmärtää ja joustaa ettei se vaan lähde" sanoi esimies.

Hoitajille siellä sitten huudettiin täyttä kurkkua tämän lton toimesta ulkona milloin mistäkin, valitettiin esimiehelle ihan älyttömyyksistä, auottiin päätä lasten aikana , komenneltiin kesken kaiken nokka pystyssä jne.

Miettikää: ne hoitajat teki kuiteskin pääosin tosi hienot suunnitelmat jotka tämä lto kuittasi nimiinsä, ne hoitajat auttoi sitä vasuissa, ne hoitajat suunnitteli askartelut ja materiaalit , retket, juhlat, ne teki siis lähes kaikki , kyseisen lto:n lähinnä vettuillessa niille vieressä ja valittaessa joka asiasta ja kirjoittaessa lähinnä nippanappa viikkokirjeen vanhemmille mitä mietti "omassa suunnittelupalaverissaan" toimistossa tyyliin 2h .

Kaikessa sai tahtonsa perille, ne hoitajat joustivat, mutta mikään ei ollut hyvä.

 Lopuksi lto halusi vaihtaa "parempaan paikkaan kun ahdistaa tää nykyinen" .

Hän saikin lennosta uuden paikan, koska, kuten sanottua, pula ltoista on suuri.

Sinne pk:hon hoitsuille palasi työnilo ja rauha.

Päiväkotiin on taas kiva jättää lapset hymyileville hoitohenkilökunnalle. 

Kotvan kuluttua sinne sitten saatiin kuin taivaan lahjana uusi lto, sellainen normaali, ammattitaitoinen joka kykeni yhteistyöhön hoitajien kanssa.

Hoitajien työt puolittui koska uusi ammattitaitoinen lto osasi hommansa, eli täytti erinomaisesti  sen pedagogisen ja toiminnansuunnittelemisen työnkuvan mikä hänelle kuului.

--

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opettajan tai edes hoitajantyötä voi kuka tahansa tehdä. Itsellä hoitajana useita kokemuksia, kun työparina opettajan sijaisuutta tekemässä ns. muodollisesti pätevä korkeakoulutettu, mutta käytännön taidot, lasten kohtaaminen ja ohjaaminen puuttuivat. Teet sitten töitä hänenkin edestä ja hän korjaa isomman palkan.

Tai sitten outoa tyranniaa ja vihamielistä suhtautumista lapsiin, käytännöt kivikaudelta esim. Ryhmä lapsia kaikki 3v. Ja osa alle. Ruoka ei tule aina ajallaan ja heillä odotus, että lapset istuvat omilla paikoillaan hiljaa. Yritin tehdä lasten odotus ajasta mielekkäämpää laulattamalla ja leikittämällä, vanhempi työntekijä sai hirmuisen hepulin "meillä EI LAULETA RUOKAPÖYDÄSSÄ!"

Voi kukin miettiä omalle kohdalleen 20 min. tai yli hiljaa paikallaan odottelua ei mitään tekemistä, onko mielekästä, lapset kumminkin 3v. Ja alle. Useimmissa paikoissa annetaan jotain tekemistä odottelun ajaksi, vaikka kirja tai palapeli tai juurikin jokin laulu, leikki tai loruttelu.

Itse sain viime kaudella hieman pidemmäksi ajaksi sijaisen, sosionomiopiskelijan, joka oli äärimmäisen passiivisaggressiivinen lapsia ja minua kohtaan. Aivan pieninkin virhe osoitettiin lapsille, tyyliin vähän liian kova ääni, epäselvä sana yms. Tuli selvästi näyttämään minulle "nuoremmalle" paikkani ja puhui minun ohi lapsille, valittaen kuinka huonosti käyttäytyvät, kun leikistä ja keskustelusta sattuu nyt lähtemään hiljaisuutta enemmän ääntä. Sijaisista on hirveä pula ja osa sijaisista aivan kamalia. Joskus miettii, että mieluummin olisi yksin tai kaksin kuin olisi edes koko sijaisen ottanut. Olen itse siis opettajankoulutuksen käynyt ja selvä sekin on, ettei se takaa soveltuvuutta alalle. Jo opiskellessa tämän huomasi. Mutta varmasti tilastollisesti koulutus lisää kuitenkin soveltuvuutta (on kuitenkin soveltuvuuskokeet) ja itse koulutuksesta saatu tieto lapsen kehityksestä antaa jo paljon, että ymmärtää mitä lapsilta voi ja pitää odottaa.

Korkeampi palkka lisäisi alalle haluavien määrää ja siten myös työnantaja voisi oikeasti valita alalle sopivat työntekijät. Ja puhun sekä hoitajien ja opettajien palkoista. En muutenkaan ymmärrä tätä jatkuvaa vastakkainasettelua. Yksi parhaimmista työkavereistani oli ihana ja sydämellinen hoitaja, mutta kyllä meillä molemmilla oli omat selkeät osaamisalueemme ja arvostimme toistemme tietoa ja taitoa todella paljon. Näinhän niissä parhaissa tiimeissä yleensä onkin. Jos on yksikin, joka halveksuu toisen osaamista ja koulutusta, niin ei siitä vuodesta tule oikeasti mitään.

Ensimmäinen esimerkki, josta kirjoitin ei ollut kasvatus tai hoitoalan koulutusta käynyt. Hänellä ei ollut mitään otetta lapsiin tai kykyä ohjata lapsia, itsekin totesi mielummin työskentelevänsä muualla, kuin ihmisten parissa. En halveksi hänen koulutustaan, mutta voin sanoa, että raskaaksi käy, jos toinen kykenee yhden rauhallisen lapsen kanssa toimimaan ja ryhmässä 23 lasta, mukana vilkkaita lapsia, jotka ottavat tilanteesta kaiken ilon irti.

Ja toinen esimerkki. Omasta mielestäni on kohtuutonta istuttaa 2-3v. Muksuja hiljaa paikallaan useita minuutteja, jos toiminnalle on vaihtoehto.

Mutta meitä on moneksi, itse varmaan vaikenet ja hyväksyt epäasiallisen toiminnan? Vai otitko puheeksi asian tämän sosionomi opiskelijan tai esihenkilösi kanssa? Jos et luuletko että sinulla ei ole vastuuta työympäristöstä ja lapsien päivän kulusta?

Työtä voi tehdä monella tapaa, mutta ilman lapsia työtäsi ei olisi ja he ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin ja heillekin on suotava rauha olla.

" Sairaaloista yms päivittäin juttua kuinka terveydenhuolto romahtaa kun ei ole työntekijöitä.

Ihan sama tilanne varhaiskasvatuksessa ollut jo vuosikaudet mutta tämä ei pääse otsikoihin edes kuukausittain.

Tilanne alalla on karmea! Koko kauden sijaisuuksiin elokuusta toukokuuhun ei tule YHTÄÄN pätevän työntekijän hakemusta kaupungissamme jossa koulutetaan vakaopeja,sosionomeja ja lastenhoitajia ja ohjaajia.

Pula on niin opettajista kuin hoitajistakin."

Miten tähän on tultu?

Miten tästä eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

" Sairaaloista yms päivittäin juttua kuinka terveydenhuolto romahtaa kun ei ole työntekijöitä.

Ihan sama tilanne varhaiskasvatuksessa ollut jo vuosikaudet mutta tämä ei pääse otsikoihin edes kuukausittain.

Tilanne alalla on karmea! Koko kauden sijaisuuksiin elokuusta toukokuuhun ei tule YHTÄÄN pätevän työntekijän hakemusta kaupungissamme jossa koulutetaan vakaopeja,sosionomeja ja lastenhoitajia ja ohjaajia.

Pula on niin opettajista kuin hoitajistakin."

Miten tähän on tultu?

Miten tästä eteenpäin?

Pitäisi uskaltaa todeta, että kauniista puheista huolimatta viime vuosina päiväkotialalle tehdyt muutokset eivät ole olleet hyviä saati toimivia. Ne olisi siis syytä perua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Sairaaloista yms päivittäin juttua kuinka terveydenhuolto romahtaa kun ei ole työntekijöitä.

Ihan sama tilanne varhaiskasvatuksessa ollut jo vuosikaudet mutta tämä ei pääse otsikoihin edes kuukausittain.

Tilanne alalla on karmea! Koko kauden sijaisuuksiin elokuusta toukokuuhun ei tule YHTÄÄN pätevän työntekijän hakemusta kaupungissamme jossa koulutetaan vakaopeja,sosionomeja ja lastenhoitajia ja ohjaajia.

Pula on niin opettajista kuin hoitajistakin."

Miten tähän on tultu?

Miten tästä eteenpäin?

Pitäisi uskaltaa todeta, että kauniista puheista huolimatta viime vuosina päiväkotialalle tehdyt muutokset eivät ole olleet hyviä saati toimivia. Ne olisi siis syytä perua.

Mitä tilalle ja miten?

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen opettajapulasta puhutaan paljon, mutta näin muualla Suomessa asuvana hirvittäisi muuttaa pääkaupunkiseudulle. Opettajan palkka ei ole niin paljon suurempi kuin muualla Suomessa, mutta vuokrataso nousee pilviin ja pitkien välimatkojen takia työmatkoihin menee rahaa enemmän. Varsinkin jos on määräaikainen ja työkohde vaihtelee eri puolilla kaupunkia. Mitä nyt vilkaisin ilmoituksia, niin aika paljon on tarjolla pätkätöitä. Sitten kesä ollaan työttömänä ja sama hakurumba alkaa alusta. Sama se on tietysti joka puolella maata, mutta olen sen verran turvallisuushakuinen ihminen, että pelottaisi muuttaa toiselle puolelle Suomea parin kuukauden pätkätyön takia, kun töitä on kuitenkin kotipaikkakunnallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opettajan tai edes hoitajantyötä voi kuka tahansa tehdä. Itsellä hoitajana useita kokemuksia, kun työparina opettajan sijaisuutta tekemässä ns. muodollisesti pätevä korkeakoulutettu, mutta käytännön taidot, lasten kohtaaminen ja ohjaaminen puuttuivat. Teet sitten töitä hänenkin edestä ja hän korjaa isomman palkan.

Tai sitten outoa tyranniaa ja vihamielistä suhtautumista lapsiin, käytännöt kivikaudelta esim. Ryhmä lapsia kaikki 3v. Ja osa alle. Ruoka ei tule aina ajallaan ja heillä odotus, että lapset istuvat omilla paikoillaan hiljaa. Yritin tehdä lasten odotus ajasta mielekkäämpää laulattamalla ja leikittämällä, vanhempi työntekijä sai hirmuisen hepulin "meillä EI LAULETA RUOKAPÖYDÄSSÄ!"

Voi kukin miettiä omalle kohdalleen 20 min. tai yli hiljaa paikallaan odottelua ei mitään tekemistä, onko mielekästä, lapset kumminkin 3v. Ja alle. Useimmissa paikoissa annetaan jotain tekemistä odottelun ajaksi, vaikka kirja tai palapeli tai juurikin jokin laulu, leikki tai loruttelu.

Itse sain viime kaudella hieman pidemmäksi ajaksi sijaisen, sosionomiopiskelijan, joka oli äärimmäisen passiivisaggressiivinen lapsia ja minua kohtaan. Aivan pieninkin virhe osoitettiin lapsille, tyyliin vähän liian kova ääni, epäselvä sana yms. Tuli selvästi näyttämään minulle "nuoremmalle" paikkani ja puhui minun ohi lapsille, valittaen kuinka huonosti käyttäytyvät, kun leikistä ja keskustelusta sattuu nyt lähtemään hiljaisuutta enemmän ääntä. Sijaisista on hirveä pula ja osa sijaisista aivan kamalia. Joskus miettii, että mieluummin olisi yksin tai kaksin kuin olisi edes koko sijaisen ottanut. Olen itse siis opettajankoulutuksen käynyt ja selvä sekin on, ettei se takaa soveltuvuutta alalle. Jo opiskellessa tämän huomasi. Mutta varmasti tilastollisesti koulutus lisää kuitenkin soveltuvuutta (on kuitenkin soveltuvuuskokeet) ja itse koulutuksesta saatu tieto lapsen kehityksestä antaa jo paljon, että ymmärtää mitä lapsilta voi ja pitää odottaa.

Korkeampi palkka lisäisi alalle haluavien määrää ja siten myös työnantaja voisi oikeasti valita alalle sopivat työntekijät. Ja puhun sekä hoitajien ja opettajien palkoista. En muutenkaan ymmärrä tätä jatkuvaa vastakkainasettelua. Yksi parhaimmista työkavereistani oli ihana ja sydämellinen hoitaja, mutta kyllä meillä molemmilla oli omat selkeät osaamisalueemme ja arvostimme toistemme tietoa ja taitoa todella paljon. Näinhän niissä parhaissa tiimeissä yleensä onkin. Jos on yksikin, joka halveksuu toisen osaamista ja koulutusta, niin ei siitä vuodesta tule oikeasti mitään.

Ensimmäinen esimerkki, josta kirjoitin ei ollut kasvatus tai hoitoalan koulutusta käynyt. Hänellä ei ollut mitään otetta lapsiin tai kykyä ohjata lapsia, itsekin totesi mielummin työskentelevänsä muualla, kuin ihmisten parissa. En halveksi hänen koulutustaan, mutta voin sanoa, että raskaaksi käy, jos toinen kykenee yhden rauhallisen lapsen kanssa toimimaan ja ryhmässä 23 lasta, mukana vilkkaita lapsia, jotka ottavat tilanteesta kaiken ilon irti.

Ja toinen esimerkki. Omasta mielestäni on kohtuutonta istuttaa 2-3v. Muksuja hiljaa paikallaan useita minuutteja, jos toiminnalle on vaihtoehto.

Mutta meitä on moneksi, itse varmaan vaikenet ja hyväksyt epäasiallisen toiminnan? Vai otitko puheeksi asian tämän sosionomi opiskelijan tai esihenkilösi kanssa? Jos et luuletko että sinulla ei ole vastuuta työympäristöstä ja lapsien päivän kulusta?

Työtä voi tehdä monella tapaa, mutta ilman lapsia työtäsi ei olisi ja he ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin ja heillekin on suotava rauha olla.

En tiedä miten käsitit viestini, sillä en mielestäni mitenkään antanut ymmärtää, että esimerkiksi ajattelin sinun halveksivan tämän toisen henkilön koulutusta. Vai siis miksi kirjoitit minulle noin? Samoin en tietääkseni kirjoittanut mitään sinne päinkään, että olisi ok istuttaa alle 3-vuotiaita? En siis hyökännyt mitenkään sinun kirjoituksiasi vastaan. Ehkä sitten kirjoitin huonosti, kun tuntuu että otit viestini jotenkin loukkauksena tai sinua vastaan? Lähinnä jaoin vain oman kokemukseni ja ajatukseni sijaistilanteesta, sekä koulutuksen merkityksestä että alan yleisestä ilmapiiristä. Joka liittyi sinun keskustelemaan asiaan, mutta ei ollut mitenkään sinua henkilökohtaisesti vastaan.

Kyllä otin asian puheeksi. Kyseessä oli n. kuukauden mittainen sijaisuus, joten varmasti ymmärrät, ettei siinä ajassa toisen vuorovaikutustyyliä korjata, ja johtajakin on kädetön, jos toista sijaista tilalle ei ole olemassa. Vai puhumallako sinä saat muut toimimaan sinun toivomalla tavalla, silloin kuin nämä eivät selvästi parempaan vuorovaikutukseen kykene?

Ja vaikka olen opettaja, niin kyllä jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista sanoistaan, ei toisen. Minä olen velvollinen ottamaan asiat esille, käymään jatkuvaa arvokeskustelua, mutta en myös lainkaan puitteista ole vastuussa kokonaisvaltaisesti toisen ihmisen toiminnasta. On myös raskasta tulla kiusatuksi työpaikallaan ja minullakin on oikeus kokea siitä surua ja harmia, sen sijaan että olisin välittämättä toisen sanoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opettajan tai edes hoitajantyötä voi kuka tahansa tehdä. Itsellä hoitajana useita kokemuksia, kun työparina opettajan sijaisuutta tekemässä ns. muodollisesti pätevä korkeakoulutettu, mutta käytännön taidot, lasten kohtaaminen ja ohjaaminen puuttuivat. Teet sitten töitä hänenkin edestä ja hän korjaa isomman palkan.

Tai sitten outoa tyranniaa ja vihamielistä suhtautumista lapsiin, käytännöt kivikaudelta esim. Ryhmä lapsia kaikki 3v. Ja osa alle. Ruoka ei tule aina ajallaan ja heillä odotus, että lapset istuvat omilla paikoillaan hiljaa. Yritin tehdä lasten odotus ajasta mielekkäämpää laulattamalla ja leikittämällä, vanhempi työntekijä sai hirmuisen hepulin "meillä EI LAULETA RUOKAPÖYDÄSSÄ!"

Voi kukin miettiä omalle kohdalleen 20 min. tai yli hiljaa paikallaan odottelua ei mitään tekemistä, onko mielekästä, lapset kumminkin 3v. Ja alle. Useimmissa paikoissa annetaan jotain tekemistä odottelun ajaksi, vaikka kirja tai palapeli tai juurikin jokin laulu, leikki tai loruttelu.

Itse sain viime kaudella hieman pidemmäksi ajaksi sijaisen, sosionomiopiskelijan, joka oli äärimmäisen passiivisaggressiivinen lapsia ja minua kohtaan. Aivan pieninkin virhe osoitettiin lapsille, tyyliin vähän liian kova ääni, epäselvä sana yms. Tuli selvästi näyttämään minulle "nuoremmalle" paikkani ja puhui minun ohi lapsille, valittaen kuinka huonosti käyttäytyvät, kun leikistä ja keskustelusta sattuu nyt lähtemään hiljaisuutta enemmän ääntä. Sijaisista on hirveä pula ja osa sijaisista aivan kamalia. Joskus miettii, että mieluummin olisi yksin tai kaksin kuin olisi edes koko sijaisen ottanut. Olen itse siis opettajankoulutuksen käynyt ja selvä sekin on, ettei se takaa soveltuvuutta alalle. Jo opiskellessa tämän huomasi. Mutta varmasti tilastollisesti koulutus lisää kuitenkin soveltuvuutta (on kuitenkin soveltuvuuskokeet) ja itse koulutuksesta saatu tieto lapsen kehityksestä antaa jo paljon, että ymmärtää mitä lapsilta voi ja pitää odottaa.

Korkeampi palkka lisäisi alalle haluavien määrää ja siten myös työnantaja voisi oikeasti valita alalle sopivat työntekijät. Ja puhun sekä hoitajien ja opettajien palkoista. En muutenkaan ymmärrä tätä jatkuvaa vastakkainasettelua. Yksi parhaimmista työkavereistani oli ihana ja sydämellinen hoitaja, mutta kyllä meillä molemmilla oli omat selkeät osaamisalueemme ja arvostimme toistemme tietoa ja taitoa todella paljon. Näinhän niissä parhaissa tiimeissä yleensä onkin. Jos on yksikin, joka halveksuu toisen osaamista ja koulutusta, niin ei siitä vuodesta tule oikeasti mitään.

Ensimmäinen esimerkki, josta kirjoitin ei ollut kasvatus tai hoitoalan koulutusta käynyt. Hänellä ei ollut mitään otetta lapsiin tai kykyä ohjata lapsia, itsekin totesi mielummin työskentelevänsä muualla, kuin ihmisten parissa. En halveksi hänen koulutustaan, mutta voin sanoa, että raskaaksi käy, jos toinen kykenee yhden rauhallisen lapsen kanssa toimimaan ja ryhmässä 23 lasta, mukana vilkkaita lapsia, jotka ottavat tilanteesta kaiken ilon irti.

Ja toinen esimerkki. Omasta mielestäni on kohtuutonta istuttaa 2-3v. Muksuja hiljaa paikallaan useita minuutteja, jos toiminnalle on vaihtoehto.

Mutta meitä on moneksi, itse varmaan vaikenet ja hyväksyt epäasiallisen toiminnan? Vai otitko puheeksi asian tämän sosionomi opiskelijan tai esihenkilösi kanssa? Jos et luuletko että sinulla ei ole vastuuta työympäristöstä ja lapsien päivän kulusta?

Työtä voi tehdä monella tapaa, mutta ilman lapsia työtäsi ei olisi ja he ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin ja heillekin on suotava rauha olla.

En tiedä miten käsitit viestini, sillä en mielestäni mitenkään antanut ymmärtää, että esimerkiksi ajattelin sinun halveksivan tämän toisen henkilön koulutusta. Vai siis miksi kirjoitit minulle noin? Samoin en tietääkseni kirjoittanut mitään sinne päinkään, että olisi ok istuttaa alle 3-vuotiaita? En siis hyökännyt mitenkään sinun kirjoituksiasi vastaan. Ehkä sitten kirjoitin huonosti, kun tuntuu että otit viestini jotenkin loukkauksena tai sinua vastaan? Lähinnä jaoin vain oman kokemukseni ja ajatukseni sijaistilanteesta, sekä koulutuksen merkityksestä että alan yleisestä ilmapiiristä. Joka liittyi sinun keskustelemaan asiaan, mutta ei ollut mitenkään sinua henkilökohtaisesti vastaan.

Kyllä otin asian puheeksi. Kyseessä oli n. kuukauden mittainen sijaisuus, joten varmasti ymmärrät, ettei siinä ajassa toisen vuorovaikutustyyliä korjata, ja johtajakin on kädetön, jos toista sijaista tilalle ei ole olemassa. Vai puhumallako sinä saat muut toimimaan sinun toivomalla tavalla, silloin kuin nämä eivät selvästi parempaan vuorovaikutukseen kykene?

Ja vaikka olen opettaja, niin kyllä jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista sanoistaan, ei toisen. Minä olen velvollinen ottamaan asiat esille, käymään jatkuvaa arvokeskustelua, mutta en myös lainkaan puitteista ole vastuussa kokonaisvaltaisesti toisen ihmisen toiminnasta. On myös raskasta tulla kiusatuksi työpaikallaan ja minullakin on oikeus kokea siitä surua ja harmia, sen sijaan että olisin välittämättä toisen sanoista.

Laukaukset näköjään näkyvät väärin. Nyt ymmärrän kun luin nuo äskeiset viestit.

-tämän kirjoittanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Sairaaloista yms päivittäin juttua kuinka terveydenhuolto romahtaa kun ei ole työntekijöitä.

Ihan sama tilanne varhaiskasvatuksessa ollut jo vuosikaudet mutta tämä ei pääse otsikoihin edes kuukausittain.

Tilanne alalla on karmea! Koko kauden sijaisuuksiin elokuusta toukokuuhun ei tule YHTÄÄN pätevän työntekijän hakemusta kaupungissamme jossa koulutetaan vakaopeja,sosionomeja ja lastenhoitajia ja ohjaajia.

Pula on niin opettajista kuin hoitajistakin."

Miten tähän on tultu?

Miten tästä eteenpäin?

Pitäisi uskaltaa todeta, että kauniista puheista huolimatta viime vuosina päiväkotialalle tehdyt muutokset eivät ole olleet hyviä saati toimivia. Ne olisi siis syytä perua.

Mitä tilalle ja miten?

Tilalle entinen laki ja entiset viranomaismääräykset.

Yllatyys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä valiteta pikku asioista. Sydäntä riipii kun afganistanilaiset nostivat aitojen yli vauvojaan ja lapsiaan että pääsisivät jenkkeihin. Mielummin antavat lapsensa pois kuin laittavat avioliittoon 12-vuotiaana.

Suomessa itketään aivan turhasta. On puhtaat päiväkodit missä laadukasta ruokaa jne.

Itse tein Seuren kautta Helsingissä keikkaa. Väitän että kukaan lapsista keitä olin hoitamassa ei kärsinyt. Päinvastoin olivat innoissaan kyselemässä kuka olen jne. Osa tykkäs kun annoin tehdä kampauksia omaan päähäni ja värittivät innoissaan tekemiäni piirrustuksia. Olivat tottuneet värittämään tietokoneella tulostettuja kuvia. Parissa päivässä sain koko porukan piirtämään omia teoksia.

Minulla ei ole alan koulutusta. Silti joka paikassa pyydettiin puhelinnumeroa että voisivat soittaa tuurauksiin.

Mielestäni tämä työ sopii hyvin luoville opiskelijoille ja eläkeläismummoille ketkä haluavat tehdä keikkaa.

Kuulostaa siltä, että voit olla hyvä hoitaja tai ainakin mainio sijainen. Varhaiskasvatuksen opettajan ammattiin kuuluu hyvin paljon muutakin kuin kampaamoleikit ja värityskuvat. Hoitajien on haastavaa työskennellä pitkään ilman opettajaa.

Tiedän pari päiväkotiryhmää, joissa vain miespuolisia lastenhoitajia vahvalla näkemyksellä, ja tekevät työtä oman visionsa mukaan. Eivät taatusti halua siihen ketään lastentarhanopettajanaista heille määräyksiä jakelemaan ja alempia tehtäviä antamaan.

Vierailija kirjoitti:

" Sairaaloista yms päivittäin juttua kuinka terveydenhuolto romahtaa kun ei ole työntekijöitä.

Ihan sama tilanne varhaiskasvatuksessa ollut jo vuosikaudet mutta tämä ei pääse otsikoihin edes kuukausittain.

Tilanne alalla on karmea! Koko kauden sijaisuuksiin elokuusta toukokuuhun ei tule YHTÄÄN pätevän työntekijän hakemusta kaupungissamme jossa koulutetaan vakaopeja,sosionomeja ja lastenhoitajia ja ohjaajia.

Pula on niin opettajista kuin hoitajistakin."

Miten tähän on tultu?

Miten tästä eteenpäin?

Meillä sosiaalitoimistoissa on ollut tuo tilanne jo vuosia. Ei yhtään pätevää hakijaa ja sossuja vaihtaa muualle pois koko ajan. Työmäärät eivät ole ainakaan vähentyneet.

Tosiaan nuo määräaikaiset hommat ja kesätyöttömyydet karkoittavat hakijoita tehokkaasti. Ne vähät hakijat menevät sellaisiin töihin, joissa ei tarvitse kesiä viettää työkkärin listoilla! Kesän työttömyysjakson takia on haettava asumistukia ja tulotaso on todella matala. Ei sellaisilla työehdoilla ketään töihin saada.

Sama pätee jo koulun puolellekin: erkkaopeja puuttuu jo valtava määrä, kun tarjotaan vain lukukauden mittaisia määräaikaisia ja kesät iilman palkkaa. Älytöntä. Tämä trendi on nyt leviämässä luokanopettajien puolelle myös, eikä hakijoita enää löydykään yhtä helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomesta tulisi purkaa nuo täysin turhat pätevyystodistukset. Veikkaan, että minäkin osaisin niitä lapsia hoitaa kahden oman kokemuksella, mutta eipä huolita töihin.

Sen verran tässä on perää, että lakimuutos siihen opettajan paikalla saa toimia vain yliopistosta valmistuneet, kusee koko homman.

Ennen sosionomit saivat myös pätevyyden toimia opettajina. Eivät enää. Ja nyt he ovat varhaiskasvatuksen sosinomeja eli tarjolla sama työ puolet surkeimmalla palkalla.

Lisäksi vanhan systeemin mukaan valmistuneita sosionomejakaan ei voi palkata vakituiseen paikkaan koska 2030 mennessä kaikkien vakipaikalla olevien opejen tulee olla yliopistosta.

Vaikka uskon kyllä siiven että varhaiskasvatuksen opettajilla tulee olla koulutus on tuo pelkkä yliopiston palvominen nyt aiheuttanut juuri tämän tilanteen.

Tätä samaa olin kirjoittamassa. Lto.t itse kaivoi tämän kuopan, kun halusivat sosionomit pois

Kai sitä ajateltiin että palkat paranevat, mutta niin ei kai ole kai ainakaan vielä käynyt?

Miten tämä muuten eroa peruskoulusta? Meidänkin lasten alakoulu on täynnä epäpäteviä opettajia.

Mulla ei vauva ryhmässä ole ollut työpariakaan koko syksynä. Näin ollen pakko olla yhdessä naapurin kanssa ja pahimmillaan 15 lasta/3aikuista. Vanhemmat tietävät että olen yksin. Tilanne on aivan sietämätön ja lisää lapsia tulossa molempiin ryhmiin. Mun yksinharteilla ryhmäni pedagogiikka,vasut jne...

Vierailija kirjoitti:

" Sairaaloista yms päivittäin juttua kuinka terveydenhuolto romahtaa kun ei ole työntekijöitä.

Ihan sama tilanne varhaiskasvatuksessa ollut jo vuosikaudet mutta tämä ei pääse otsikoihin edes kuukausittain.

Tilanne alalla on karmea! Koko kauden sijaisuuksiin elokuusta toukokuuhun ei tule YHTÄÄN pätevän työntekijän hakemusta kaupungissamme jossa koulutetaan vakaopeja,sosionomeja ja lastenhoitajia ja ohjaajia.

Pula on niin opettajista kuin hoitajistakin."

Miten tähän on tultu?

Miten tästä eteenpäin?

Ohoh. Mikä kaupunki?

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei vauva ryhmässä ole ollut työpariakaan koko syksynä. Näin ollen pakko olla yhdessä naapurin kanssa ja pahimmillaan 15 lasta/3aikuista. Vanhemmat tietävät että olen yksin. Tilanne on aivan sietämätön ja lisää lapsia tulossa molempiin ryhmiin. Mun yksinharteilla ryhmäni pedagogiikka,vasut jne...

Mä en tajunnut. Siis miten yksin oot jos on 15/3

Vai tarkoititko että ei oo toista opea?

Saako lastenhoitajat enää ryhmissä tehdä muuta kuin perushoitoa?