Lapsen asioita hoitaa vain äiti?
Onko tämä totta 2010-luvulla, että vain äiti huolehtii lapsista?
Tätä kysyy ihan ihmeissään viime vuosisadan ei-mikään-feministi, mutta jolle isän osallistuminen oli itsestään selvää. Tämän kysymyksen herätti useampikin tämän palstan aloitus, mm. äiti joka ei ehdi siivota kaappeja kun lennättää joka ilta lapsiaan harrastuksissa, ja äiti jonka lapsen asiat jäävät hoitamatta kun työpäivän aikana ei voi soittaa.
Missä ovat niiden lasten isät? Luulin, että "isättömät" lapset alkavat olla historiaa, kun nykyää ei riitä enää elatusvelvollisen etsiminen, ja usein eroissakin jää yhteishuoltajuus.
Kommentit (61)
Sekä omassa perheessäni että lapsuuden perheessäni on ollut täysi itsestäänselvyys, että isä ja äiti hoitavat lapsia ja kotitöitä yms. tasapuolisesti. Minulle tuollainen "äiti hoitaa ensisijaisesti lasten asiat" on aivan vieras ajattelumalli ja jotenkin hämmennyn aina kuullessani tai lukiessani naisten voivottelevan velvollisuustaakkaansa. En itse voisi kuvitellakaan perustavani perhettä sellaisen miehen, jolle tasapuolisuus ei ole itsestäänselvyys, kanssa.
Mitä mieltä siitä, että se on isä, joka hoitaa kaiken ja äiti makoilee sohvalla tai harrastaa.?
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodista, neuvolasta yms soitetaan aina äidille. Kerran en päiväkodin soittoon ehtinyt vastaamaan, ja soitin seuraavana päivänä takaisin. Ihmettelen vaan, miksi eivät kokeilleet isälle soittaa, kun minä en vastannut.
Sinne päiväkotiin saa kyllä aloituskeskustelussa ihan ilmoittaa että kenelle soittavat ensimmäisenä kun on jotakin asiaa. Saa ilmoittaa myös että jos tämä ei vastaa niin soittakaa sitten toiselle vanhemmalle/isovanhemmalle. On todella monia perheitä joissa esim lapsen sairastuessa kesken päivän soitetaan isälle koska tämän työaika on paremmin järjesteltävissä, työpaikka on lähempänä tms. Neuvolasta soitetaan varmaan sille joka heidän kanssaan on asioinut, jos tämä on ongelma niin kannattaa sanoa siellä että soittakaa isälle seuraavan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Minä antaisin miehen hoitaa asioita mutta kun ei hoida. Meillä siivoaa vain minä, käymme molemmat töissä, mies tosin on johto-tehtävissä ja tienaa kymmenen kertaa enemmän kuin minä.. Mutta minulla on säännöllinen ötyöaika, vien lapsen tarhaan, vaikka mies tekisi töitä kotoa tai vaikka mies menisi töihin myöhemmin. Juoksen paniikissa bussiin joka päivä, jotta kerkeäisin hakea lapsen ennen tarhan sulkemista, vaikka mies olisi päässyt aikaisemmin, tai tekisi töitä kotoa.
Mies saa olla kavereiden kanssa niin paljon kuin huvittaa, on menoillaan joka viikonloppu ja jos minä haluaisin joskus tehdä yksin ilman lasta jotain, niin ei käy.
Paskamaista vittusaatana.
No mitäpä jos vaan ilmotat lapsen isälle, että sulla on pitkä päivä töissä ja se HAKEE lapsen. Aamulla päiväkodissa sanot, että soitot lapsen isälle, sinä et pääse vastaamaan puhelimeen. Miksi kyselet ja suostut?
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit kaivaa tän kuopan itselleen ihan itse, kun eivät anna miehen hoitaa mitään!! Varmasti miehet hoitaa asioita myös ihan yhtä hyvin, vaikkakin tapa voi olla eri kuin äidin eivätkä kaikki äidit voi sietää sitä, että eivät saa päällepäsmäröidä joka ikisessä lasta koskevassa asiassa. Meillä mies hoitaa lapsen asioita ja kaikki on mennyt tosi hyvin. En olis itse aina tehnyt samalla tavalla, mut se ei tarkoita, että asia olisi hoidettu väärin.
On moniakin lapsen hoitoon liittyviä asioita, jotka on tehtävä just eikä melkein. Ei ole äidin päällepäsmäröintiä vaatia, että kurakelillä päiväkotiin lähdetään goretex-kengissä eikä lakerikengissä ja lasten ruokavalio ei koostu pelkistä ranskalaisista ja kananugeteista silloinkaan, kun isä on ruoasta vastuussa.
Meillä soittavat aina ensin isälle päiväkodista. Tekee kotoa töitä. Muutoinkin hommat tasan, toki ei näistä pidetä kirjaa. T. 2xyrittäjät ja kolme lasta
Vierailija kirjoitti:
En itse voisi kuvitellakaan perustavani perhettä sellaisen miehen, jolle tasapuolisuus ei ole itsestäänselvyys, kanssa.
Niin, harva sitä ennalta kuvitteleekaan. Omalla kohdalla kävi niin, että mies sai vaativamman (/koulutustaan vastaavan) työn samoihin aikoihin lapsen syntymän kanssa. Duunarina oli vielä ollut sitä mieltä, että tottakai jaetaan perhevapaat ja kävi kaikissa raskausajan rutiinineuvoloissakin mukana jne. Nyt sitten työpäivän jälkeen lähdetään työkavereiden kanssa yksille ja ilmoitusasiana soitetaan, että "tänään on sitten ylitöitä", mikä luetaan niin, että kotona ollaan joskus puolenyön aikaan. Isyyslomaa enempää ei vapaita pitänyt, kun työnantaja ei olisi tykännyt. Itse yritin olla kovana ja sanoa, että poika menee sitten päiväkotiin n. 9-kuisena koska työura se minullakin on, mutta en pystynyt kuitenkaan lapsen etua uhraamaan tuollaisessa valtataistelussa, joten kotona kitkuttelen vielä pari kuukautta että poika on 1,5-vuotias ja aloittaa päiväkodissa.
Että summa summarum, ei se aina ole mikään tietoinen valinta tai asia, jota olisi voinut etukäteen ennustaa. Miehestä on selkeästi tulossa lapselle laatuaikaisä, ja kyllähän se vituttaa ja katkeroittaa kun itse raaputtaa kaurapuurot irti syöttötuolista ja ajaa bussilla ostamaan tarjousvaipat.
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Koko yhteiskunta painostaa, kun SINULLE löytiin päiväkodissa tarvikelista yms. käteen?
Meillä mies tekee pitkää päivää ja mä olen osa-aika työssä omasta tahdostani, että saan hoidettua lasten asiat. Olin jonkun aikaa kokoaikaisesti töissä, mutta koska mulla on vuorotyö, niin se kävi liian raskaaksi. Hoidan pääsääntöisesti kodin kokonaan ja huolehdin kaikista lasteen asioista ja varustehankinnoista ja muista. Mies kyllä tarvittaessa laittaa ruokaa ja pesee pyykkiä jos olen jossain muualla. Lisäksi hän hoitaa suurimman osan laskuista ja remppahommat. Mun mielestä työnjako menee suht tasan, koska osa-aika työn takia mulla on sitä aikaa hoitaa lasten juttuja ja kotia. Taloudellisesti tekee kyllä ajoittain tiukkaa, mutta kyllä sitä pärjää kun vähän katsoo mitä ostaa eikä tuhlaile turhuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Koko yhteiskunta painostaa, kun SINULLE löytiin päiväkodissa tarvikelista yms. käteen?
Idiootti.
Nuo ovat esimerkkejä siitä miten yhteiskunta kohtelee äitejä ja isiä eri tavoin.
Kaikille äideille tehdään noin. Kasataan pikkuhiljaa se vastuu kodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Onko isä sitten ottanut sen varavanhemman roolin? Miten paljon hän on yhteiskunnan instansseissa läsnä lapsen päivittäisessä arjessa, neuvoloista, päiväkodissa, koulussa, jne? Jos teidän arki näyttäyy yhteiskunnassa äiti voittoisena, ei kai se ole yhteiskunnan vika?
Sinusta tasa-arvo on oman nimen pitämistä ja kumpi tekee suhteessa mitäkin omiin sukulaisiinsa nähden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Koko yhteiskunta painostaa, kun SINULLE löytiin päiväkodissa tarvikelista yms. käteen?
Idiootti.
Nuo ovat esimerkkejä siitä miten yhteiskunta kohtelee äitejä ja isiä eri tavoin.
Kaikille äideille tehdään noin. Kasataan pikkuhiljaa se vastuu kodista.
Kuka sen kasaa? Yhteiskuntako? Äiti on jossain rajoittavassa vankilassa, jota yhteiskunnan (ja miehen) alistaminen, sorto ja epätasa-arvo aitaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Koko yhteiskunta painostaa, kun SINULLE löytiin päiväkodissa tarvikelista yms. käteen?
Idiootti.
Nuo ovat esimerkkejä siitä miten yhteiskunta kohtelee äitejä ja isiä eri tavoin.
Kaikille äideille tehdään noin. Kasataan pikkuhiljaa se vastuu kodista.
Kuka sen kasaa? Yhteiskuntako? Äiti on jossain rajoittavassa vankilassa, jota yhteiskunnan (ja miehen) alistaminen, sorto ja epätasa-arvo aitaa?
Yhteiskunta. Kyllä, vanhat luutuneet käsitteet.
Äiti elää varsin rajoittavassa vankilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Onko isä sitten ottanut sen varavanhemman roolin? Miten paljon hän on yhteiskunnan instansseissa läsnä lapsen päivittäisessä arjessa, neuvoloista, päiväkodissa, koulussa, jne? Jos teidän arki näyttäyy yhteiskunnassa äiti voittoisena, ei kai se ole yhteiskunnan vika?
Sinusta tasa-arvo on oman nimen pitämistä ja kumpi tekee suhteessa mitäkin omiin sukulaisiinsa nähden?
Ei ole ottanut. Piti puolet perhevapaista, hoitaa paljon arjen asioita.
Meidän arkemme näyttäytyy varmaati hyvin epätyypillisenä, ei-äitivaltaisena. Siksi sen huomaankin, miten se painostus tiettyyn kaavaan tapahtuu.
Tasa-arvo on itsenäisyyttä, kyllä, ja sitä, ettei vaimo ole miehen tai meiehn suvun pikkupiikanen tai sihteeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ne jutut vain kaatuu äidille. Meillä esikoinen sai migreenikohtauksen, meni terkalle, terkka soittaa minulle, enkä poikkeuksellisesti ollut heti vastaamassa. "Joutui" soittamaan isälle. Sitten isä soitti minulle, olinkin jo langan päässä ja lähdin saman tuen hakemaan lasta koulusta. Terkka tuli autolle asti motkottamaan, miten ei saanut minua kiinni.
Sama asenne paistaa kaikessa. Äiti päivystää 24/7 ja äiti hoitaa ja äiti koordinoi ja äiti hallinnoi ja äiti joustaa ja äiti muistaa.
Kuka tämän kaiken mahdollistaa? Se pahin marttyyri sitten jeesuksen eli äiti.
Sanoitko terkalle, että isä on ihan tasavertainen vanhempi jolle voi myös soittaa ensisijaisesti?
ps. miksi isä ei lasta hakenut?
No en kyllä tasan ole tämän sylttytehdas. Esim perhevapaista isä piti puolet.
Ja siinä hakutilanteessa ei nyt vaan ole ykkösprioriteetti riidellä tästä. Muuten olen ollut aina tarkka. Pidin oman nimeni. Miehen suku on pillastunut mm siitä etten ole ksokaan ottanut mitään joulukorttirumbaa hoitaakseni vaan mies hoitaa onansa, minä omani. Jos ei hoida, ei ole minun syyni.
Minä hain, koska olin viiden minuutin matkan päässä, isä tunnin päässä.
Mutta koko yhteiskunta painostaa äitiä siihen äidin rooliin, päiväkodista hakiessa miehelle aelitellään kaikkea hauskaa, minulle lyödään vaatimus- ja tarvikelistaa käteen. Siitä se alkaa.
Koko yhteiskunta painostaa, kun SINULLE löytiin päiväkodissa tarvikelista yms. käteen?
Idiootti.
Nuo ovat esimerkkejä siitä miten yhteiskunta kohtelee äitejä ja isiä eri tavoin.
Kaikille äideille tehdään noin. Kasataan pikkuhiljaa se vastuu kodista.
Onko sinulla riittävästi kokemuspohjaa väittää, että kaikki äidit ja isät kokevat nämä asiat samalla tavalla?
Minä hoidin "lapsen asiat" silloin kun olin vielä äippälomalla. Sitten mies jäi työttömäksi ja minä palasin töihin, jolloin meillä mies joutui opettelemaan ruoanlaitosta lähtien kaiken. Ja hyvä niin. Nyt mieskin on taas saanut töitä, ja tällä hetkellä tilanne on se että mies tietää paremmin päivähoitoon liittyvät yms muut asiat. Hän on paremmin perillä myös lapsen vaatetilanteesta.. ja infoilee mulle mitä pitää milloinkin ostaa. Koska työni on epäsäännöllisen epäsäännöllistä, lapsi kulkee isänsä työpäivien mukaan hoitoon, toki siis jos mulla on vapaapäivä, niin lapsi on mun kanssa kotona. En ole hakenut tai vienyt lasta tarhaan kuin muutaman hassun kerran. No, tästäkös ovat sitten tarhatädit huomautelleet.. Mutta lapsella pysyy paremmin näin rytmi. Ja näin aion pitääkkin, hoidan monta muuta asiaa kyllä, että tekemistä riittää yhtä paljon meillä molemmilla, mutten aio koko arjen pyörittämistä itselleni rohmuta...
Ehkä me naiset voisimme toisinaan vähän vaatia/pyytää miestä osallistumaan, tuntuu että niin moni nainen vain rohmuaa itselleen niitä velvollisuuksia kotona, ja siinä sivussa se toinen laiskistuu ja tottuu palveluun?
En kyllä usko että tilanne olis tällainen, jos mies ei olis ollut työttömänä "kotirouvana". Se oli nyt vaan tilanne, jossa mies joutui ottamaan sen lusikan kauniisti käteen, ja hoitamaan kaikki kotihommat.. Ollaan aiheesta monesti juteltu, ja se reilu puoli vuotta kotona sai hänen silmänsä aukeamaan, ettei se kodin ja ihan kaikkien asioitten pyörittäminen olekkaan niin suit sait helppoa ja yksinkertaista. Ja hän todella tänä päivänä arvostaa niitä kotiäitejä jotka hoitavat kotona kaikki hommat. Että meille toi miehen reilun puolen vuoden työttömyys oli todella hyvä, näin jälkikäteen ajatellen.
Tiedän tunteen.. Minä hoidan kaikki lasten asiat (lääkärit, neuvolat, päiväkoti, ruoat, lasten kanssa ulkoileminen jnejne) ja isä ei ole koskaan mukana missään.
Hän myös käy kavereilla kysymättä minulta koskaan että onko ok että jään lapsien kanssa yksin taas. Itse en käy juuri missään ilman lapsia. Ja jos käyn niin siitä täytyy erikseen sopia. Oikeastaan käyn vain lenkillä yksin.
Olisi kiva jos mieskin tahtoisi osallistua lasten asioihin. Ihan hävetti kun muutama pv sitten soitettiin päiväkodista isälle ja hän vastasi hoitajalle vain "no jospa vaikka annan puhelimen tuolle emännälle kun en mä noista jutuista mitään tiedä". Vaikka yhtälailla hänenkin pitäisi tietää lasten asiat..