Etätyö ja iltapäiväkerho
Onko lapsenne iltapäiväkerhossa, jos teette etätöitä vai tuleeko koulusta suoraan kotiin?
Lapsi itkee ettei halua mennä iltapäiviksi kerhoon. Mietin, jos lopetamme koko kerhon.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset ennen pärjäsi ilman iltapäiväkerhoja? Tai sitä että eivät saaneet aikuisen huomiota 24/7?
Kyllä niitä iltapäiväkerhoja on ollut jo kymmiävuosia ja sitä ennen, kokoonnuttiin jonkun kotiin, jossa oli joku aikuinen. Myös maailma on muuttunut, samoin lapsen oikeudet.
Muualla Euroopassa alle 12v yksin jättäminen on lapsen heitteellejättö ja lastensuojelu asia, miksi sitten Suomessa olisi toisin. Muualla viedään jopa lapset kouluun.
Saiko lapset toisen lapsen aikuisen huomion kun kokoonnuttiin vaikka naapuriin? En ainakaan itse muista että niin olisi ollut. Ja jos lapsi ei saa sitä huomiota jatkuvasti tarkoittaako se sitä että hän olisi yksin?
No monella se lapsen kotona olo etätöiden aikana käytännössä vaatisi juuri noita tilanteita että lapsen joutuisi jättämään useammaksi tunniksi täysin ilman huomiota, tai vaihtoehtoina se ettei töitään hoida kunnolla. Kyse ei ole siis siitä että lapsi ihan koko ajan vaatisi jotain ja vanhempi hyväksyisi sen, vaan voi olla että töistä ei yksinkertaisesti ole mahdollista irtautua edes hetkeksi useamman tunnin aikana. Kyllä se on minusta jo heitteillejättöön verrattavissa.
Jos kyse on todellisesta hätätilanteesta tai heitteillejättöön verrattavasta tilanteesta kyllähän vanhempi joutuu ja on joutunut irrottautumaan töistä työskenteli hän sitten kotona etänä tai työpaikalla etänä lapsista/perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset ennen pärjäsi ilman iltapäiväkerhoja? Tai sitä että eivät saaneet aikuisen huomiota 24/7?
Kyllä niitä iltapäiväkerhoja on ollut jo kymmiävuosia ja sitä ennen, kokoonnuttiin jonkun kotiin, jossa oli joku aikuinen. Myös maailma on muuttunut, samoin lapsen oikeudet.
Muualla Euroopassa alle 12v yksin jättäminen on lapsen heitteellejättö ja lastensuojelu asia, miksi sitten Suomessa olisi toisin. Muualla viedään jopa lapset kouluun.
Saiko lapset toisen lapsen aikuisen huomion kun kokoonnuttiin vaikka naapuriin? En ainakaan itse muista että niin olisi ollut. Ja jos lapsi ei saa sitä huomiota jatkuvasti tarkoittaako se sitä että hän olisi yksin?
Aika oli toinen.
Ja myös lapsen asema ja oikeudet? Ja miksi juuri lapsille ei pitäisi suoda samoja oikeuksia, elintasosta johtuvaa hyvinvoinnin lisääntymistä, kuin muille ikäryhmille esim. vanhuksille, vammaisille jne.
Myös heidän asema ja oikeudet ovat lisääntyneet esim. vanhusten hoivaan vaaditaan hoitajamitoituksia jne. Miksi samat oikeudet ei koskisi lasta?
En ymmärrä, miksi ihailet "vanhaa aikaa", kun lasten tapaturmat olivat yleisiä, lapset kokivat turvattomuutta ja pelkoa, kiusaamista, päihteiden käyttöä ja tämä näkyi väkivaltaisena käyttäytymisenä ja rikoksena jo hyvin nuorena.
Nyt kun lasten ja nuorten asema on parantunut, se näkyy väkivallan ja rikosten voimakkaana laskuna, hyvänä koulumenestyksenä jne.
Eikö se ole hyvä asia, kun lapset saavat aikuisen huomiota, he saavat myös paremmat eväät aikuisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverilla on pieni koti ja lapsi siksi iltapäiväkerhossa. Ei kaikilla ole isoja taloja ja erillistä työhuonetta.
Ja vaikka olisi erillinen työhuone, niin työ saattaa olla palavereja tai sellaista keskittymistä vaativaa, ettei pieni koululainen ymmärrä ettei vanhempaa voi silloin häiritä. Ohjattu iltapäivätoiminta on hyvä juttu, jos lapsi siellä viihtyy.
Jos ei viihdy, niin sitten on yritettävä keksiä muita ratkaisuja. Onko etätyötä mahdollista tehdä liukuman avulla niin että toisina päivinä teet pitemmän päivän ja välillä voit lopettaa työt aiemmin?
Minusta kyllä koululaisen pitää ymmärtää se että joka minuutti ei voi vanhempia häiritä.
Kyse on ekaluokkalaisista, joista moni on vielä 6-vuotias. Ei he osaa ajatella, että yksi kysymyskin häiritsee työtä tekevää vanhempaa, jos se sattuu palaverin aikaan.
Lapset eivät ole tyhmiä. Heidän kanssaan voi sopia, että jos ovi on kiinni, niin silloin työhuoneeseen ei saa mennä, ellei ole joku hätä.
Mitä iloa siitä on lapselle ja lisääkö se hyvinvointia, jos hänet eristetään neljän seinän sisälle ilman aikuisen tai ikäistensä seuraa ja akviteettejä.
Omat lapseni on jo aikuisia, mutta ainakin teorissa iltapäiväkerhot tarjoavat monipuolista toimintaa ja akviteettejä lapselle.
Oman paikkakuntani iltapäiväkerhossa lapset ulkoilevat ja leikkivät toistensa seurassa valvotusti, tekevät läksyt, saavat välipalan jne. Ja näin vanhemmat saavat yhteistä aikaa enemmän ja lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset ennen pärjäsi ilman iltapäiväkerhoja? Tai sitä että eivät saaneet aikuisen huomiota 24/7?
Kyllä niitä iltapäiväkerhoja on ollut jo kymmiävuosia ja sitä ennen, kokoonnuttiin jonkun kotiin, jossa oli joku aikuinen. Myös maailma on muuttunut, samoin lapsen oikeudet.
Muualla Euroopassa alle 12v yksin jättäminen on lapsen heitteellejättö ja lastensuojelu asia, miksi sitten Suomessa olisi toisin. Muualla viedään jopa lapset kouluun.
Saiko lapset toisen lapsen aikuisen huomion kun kokoonnuttiin vaikka naapuriin? En ainakaan itse muista että niin olisi ollut. Ja jos lapsi ei saa sitä huomiota jatkuvasti tarkoittaako se sitä että hän olisi yksin?
Aika oli toinen.
Ja myös lapsen asema ja oikeudet? Ja miksi juuri lapsille ei pitäisi suoda samoja oikeuksia, elintasosta johtuvaa hyvinvoinnin lisääntymistä, kuin muille ikäryhmille esim. vanhuksille, vammaisille jne.
Myös heidän asema ja oikeudet ovat lisääntyneet esim. vanhusten hoivaan vaaditaan hoitajamitoituksia jne. Miksi samat oikeudet ei koskisi lasta?En ymmärrä, miksi ihailet "vanhaa aikaa", kun lasten tapaturmat olivat yleisiä, lapset kokivat turvattomuutta ja pelkoa, kiusaamista, päihteiden käyttöä ja tämä näkyi väkivaltaisena käyttäytymisenä ja rikoksena jo hyvin nuorena.
Nyt kun lasten ja nuorten asema on parantunut, se näkyy väkivallan ja rikosten voimakkaana laskuna, hyvänä koulumenestyksenä jne.
Eikö se ole hyvä asia, kun lapset saavat aikuisen huomiota, he saavat myös paremmat eväät aikuisuuteen.
Henkilökohtaisesti mä en hirveästi ymmärrä ajatusta siitäkään että vanhusten virikkeiden tai heidän tarpeensa läheisiin on ulkoistettu yhteiskunnalle. Hoitoa toki laitoksissa asuvat vanhukset vaativat huomattavasti enemmän kuin ekaluokkalainen ja ymmärrän että siinä vaaditaan apuja myös yhteiskunnalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverilla on pieni koti ja lapsi siksi iltapäiväkerhossa. Ei kaikilla ole isoja taloja ja erillistä työhuonetta.
Ja vaikka olisi erillinen työhuone, niin työ saattaa olla palavereja tai sellaista keskittymistä vaativaa, ettei pieni koululainen ymmärrä ettei vanhempaa voi silloin häiritä. Ohjattu iltapäivätoiminta on hyvä juttu, jos lapsi siellä viihtyy.
Jos ei viihdy, niin sitten on yritettävä keksiä muita ratkaisuja. Onko etätyötä mahdollista tehdä liukuman avulla niin että toisina päivinä teet pitemmän päivän ja välillä voit lopettaa työt aiemmin?
Minusta kyllä koululaisen pitää ymmärtää se että joka minuutti ei voi vanhempia häiritä.
Kyse on ekaluokkalaisista, joista moni on vielä 6-vuotias. Ei he osaa ajatella, että yksi kysymyskin häiritsee työtä tekevää vanhempaa, jos se sattuu palaverin aikaan.
Lapset eivät ole tyhmiä. Heidän kanssaan voi sopia, että jos ovi on kiinni, niin silloin työhuoneeseen ei saa mennä, ellei ole joku hätä.
Se lapsi itse joutuu miettimään, onko hänellä hätä vai ei. Lapsen mielestä hätä ei välttämättä ole aikuisen mielestä hätä tai toisinpäin. Aika paljon vastuuta pistät pienen lapsen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverilla on pieni koti ja lapsi siksi iltapäiväkerhossa. Ei kaikilla ole isoja taloja ja erillistä työhuonetta.
Ja vaikka olisi erillinen työhuone, niin työ saattaa olla palavereja tai sellaista keskittymistä vaativaa, ettei pieni koululainen ymmärrä ettei vanhempaa voi silloin häiritä. Ohjattu iltapäivätoiminta on hyvä juttu, jos lapsi siellä viihtyy.
Jos ei viihdy, niin sitten on yritettävä keksiä muita ratkaisuja. Onko etätyötä mahdollista tehdä liukuman avulla niin että toisina päivinä teet pitemmän päivän ja välillä voit lopettaa työt aiemmin?
Minusta kyllä koululaisen pitää ymmärtää se että joka minuutti ei voi vanhempia häiritä.
Kyse on ekaluokkalaisista, joista moni on vielä 6-vuotias. Ei he osaa ajatella, että yksi kysymyskin häiritsee työtä tekevää vanhempaa, jos se sattuu palaverin aikaan.
Lapset eivät ole tyhmiä. Heidän kanssaan voi sopia, että jos ovi on kiinni, niin silloin työhuoneeseen ei saa mennä, ellei ole joku hätä.
Mitä järkeä on vanhempien eristää 6-8v kotiin ja jättää lapsi yksin oman onnensa nojaan johonkin toiseen huoneeseen.
Ei esivanhempamme suotta taistelleet kunnallisesta ip-hoidosta, koska se mahdollistaa monessa perheessä valoisaan aikaan lapselle riittävästi ulkoilua ja liikuntaa, sosiaalisia taitoja, rutiineja, tehdä läksyjä kaveriporukassa jne. Ja tämä oikeus on pois, jos lapsi nyhjöttää yksin kotona.
Ja tämä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Esim. liikunnalla ja ulkoilla on suora vaikutus terveyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset ennen pärjäsi ilman iltapäiväkerhoja? Tai sitä että eivät saaneet aikuisen huomiota 24/7?
Kyllä niitä iltapäiväkerhoja on ollut jo kymmiävuosia ja sitä ennen, kokoonnuttiin jonkun kotiin, jossa oli joku aikuinen. Myös maailma on muuttunut, samoin lapsen oikeudet.
Muualla Euroopassa alle 12v yksin jättäminen on lapsen heitteellejättö ja lastensuojelu asia, miksi sitten Suomessa olisi toisin. Muualla viedään jopa lapset kouluun.
Saiko lapset toisen lapsen aikuisen huomion kun kokoonnuttiin vaikka naapuriin? En ainakaan itse muista että niin olisi ollut. Ja jos lapsi ei saa sitä huomiota jatkuvasti tarkoittaako se sitä että hän olisi yksin?
No monella se lapsen kotona olo etätöiden aikana käytännössä vaatisi juuri noita tilanteita että lapsen joutuisi jättämään useammaksi tunniksi täysin ilman huomiota, tai vaihtoehtoina se ettei töitään hoida kunnolla. Kyse ei ole siis siitä että lapsi ihan koko ajan vaatisi jotain ja vanhempi hyväksyisi sen, vaan voi olla että töistä ei yksinkertaisesti ole mahdollista irtautua edes hetkeksi useamman tunnin aikana. Kyllä se on minusta jo heitteillejättöön verrattavissa.
Jos kyse on todellisesta hätätilanteesta tai heitteillejättöön verrattavasta tilanteesta kyllähän vanhempi joutuu ja on joutunut irrottautumaan töistä työskenteli hän sitten kotona etänä tai työpaikalla etänä lapsista/perheestä.
Sinä se jaksat jankata :) aiemmin oli hyvä maininta että lapsen ja aikuisen arvio oikeasta hätätilanteesta voi olla aika erilainen, tuollainen kuusi-seitsemänvuotias ei välttämättä vielä osaa arvioida että mikä on sellainen asia joka voi odottaa, ja mikä on sellainen josta vanhemman täytyy tietää heti. Siellä ip-kerhossa olisi tosiaan ne ohjaajat, aikuiset ihmiset, jotka näitä tilanteita arvioivat, eli tilanteen mukaan antavat lasten touhuta keskenään tai sitten puuttuvat tilanteen vaatimalla tavalla. Vain vakavammista asioista ilmoitetaan vanhemmille heti, ja niihin vanhempi sitten toki reagoi. Uskon että se tuo monelle vanhemmalle mielenrauhan, toisin kuin se että lapsi itse keskeyttelisi työntekoa omasta mielestään kiireellisillä asioilla. Rauhallisempinakin hetkinä tulisi ehkä stressattua että mitäköhän se puuhailee kun ei kukaan katso perään. Kaikki lapset ei myöskään ole mitään pyhimyksiä vaan moni käyttäisi hyväkseen noita hetkiä ja tekisi kiellettyjäkin juttuja kun kukaan ei vahdi.
Ip-kerhon ohjaajien kanssa voidaan myös sopia että kumpaan vanhempaan ensisijaisesti otetaan yhteyttä, joskushan voi olla vaikka niinkin että kodin ulkopuolella työskentelevän vanhemman voi olla helpompi keskeyttää työnsä jos lapsi pitää vaikka ihan yllättäen hakea ip-kerhosta. Mutta tuntuu ettet nyt mieti ollenkaan että perheillä voi olla erilaisia tilanteita, väheksyt vain.
Edelleen olen sitä mieltä, että on heittellejättöön verrattavissa jos noin pieni lapsi on jatkuvasti ilman huomiota useamman tunnin päivässä. Jos jotain sattuisikin niin aivan varmasti syyllistettäisiin vanhempia ja ihmeteltäisiin että miksei ollut vaikka ip-kerhossa, ei kukaan sanoisi että kyllä tuon ikäisen olisi pitänyt osata olla varovaisempi tms.
Lapset eivät ole tyhmiä. Heidän kanssaan voi sopia, että jos ovi on kiinni, niin silloin työhuoneeseen ei saa mennä, ellei ole joku hätä.