Onko yamk-tutkinnosta mitään hyötyä, jos on niin minkä alan?
Kommentit (118)
Hyöty riippuu aivan siitä, mitä töitä teet nyt ja mitä tavoittelet. Ja minkä tutkinnon teet. Mahdoton vastata.
Yamk on ajan haaskausta. Samassa ajassa opiskelet maisteriksi yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitan yamkin ensi viikolla. Meillä työpaikalla tietyt pestit vaativat johdon mielestä ylemmän korkeakoulututkinnon, vaikka yksityissektorilla ollaankin, eipä jää urakehitys ainakaan siitä sitten kiinni. Kun vaihtoehtoja aikaisemmin pyöritteli, vaikutti siltä, että yamk-tutkinto on helpompi yhdistää työn kanssa, siksi yamk, eikä yliopisto.
Yamk-tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan on yamk-tutkinto. Eräissä virkanimityksissä yamk-tutkinto voidaan rinnastaa ylempään korkeakoulutkintoon, josta on seurannut virheellinen päätelmä, että yamk-tutkinto olisi sama asia kuin ylempi korkeakoulututkinto, joita siis Suomessa myöntävät vain yliopistot.
Erittäin valitettavasti YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka saa korkeakoulusta - ammattikorkeakoulusta.
Jos virkanimityksessä ei huomioida YAMK-tutkinnon suorittaneita, täytyy virkakelpoisuuden edellytyksenä olla ylempi tiedekorkeakoulututkinto.
Höpö höpö. Amikset eivät tunne edes oman tutkintonsa statusta. Säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloitan yamkin ensi viikolla. Meillä työpaikalla tietyt pestit vaativat johdon mielestä ylemmän korkeakoulututkinnon, vaikka yksityissektorilla ollaankin, eipä jää urakehitys ainakaan siitä sitten kiinni. Kun vaihtoehtoja aikaisemmin pyöritteli, vaikutti siltä, että yamk-tutkinto on helpompi yhdistää työn kanssa, siksi yamk, eikä yliopisto.
Yamk-tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan on yamk-tutkinto. Eräissä virkanimityksissä yamk-tutkinto voidaan rinnastaa ylempään korkeakoulutkintoon, josta on seurannut virheellinen päätelmä, että yamk-tutkinto olisi sama asia kuin ylempi korkeakoulututkinto, joita siis Suomessa myöntävät vain yliopistot.
Erittäin valitettavasti YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka saa korkeakoulusta - ammattikorkeakoulusta.
Jos virkanimityksessä ei huomioida YAMK-tutkinnon suorittaneita, täytyy virkakelpoisuuden edellytyksenä olla ylempi tiedekorkeakoulututkinto.
Höpö höpö. Amikset eivät tunne edes oman tutkintonsa statusta. Säälittävää.
Mutta kun korkeakoulu..... jostain syystä sana "ammatti" unohtuu edestä. Niin, onko kalakukko kukko vai kala, jos siitä mainitsee vain toisen sanan?
Ensinnäkin, kaikki opiskelu on arvokasta. Mutta: väittääkö joku nyt ihan tosissaan, että YAMK tutkinto vastaisi maisteria. Eiköhän tuo tehty "ohituskaistaksi" saada muodollinen pätevyys. Tosiasiassa et ikinä pärjää tuolla tutkinnolla avoimessa haussa.
Jos ei ole parempaa tekemistä niin opiskele vaan, mutta ei siitä sinulle mitään muodollista hyötyä ole, jos sulla on jo yliopistotutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, kaikki opiskelu on arvokasta. Mutta: väittääkö joku nyt ihan tosissaan, että YAMK tutkinto vastaisi maisteria. Eiköhän tuo tehty "ohituskaistaksi" saada muodollinen pätevyys. Tosiasiassa et ikinä pärjää tuolla tutkinnolla avoimessa haussa.
Juuri näin. Jos rekrytoija itse on yliopiston suorittanut, ei taatusti palkkaa yamkia jos on varaa valita. Ihan siitä syystä että tuo on niin uusi ja outo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, kaikki opiskelu on arvokasta. Mutta: väittääkö joku nyt ihan tosissaan, että YAMK tutkinto vastaisi maisteria. Eiköhän tuo tehty "ohituskaistaksi" saada muodollinen pätevyys. Tosiasiassa et ikinä pärjää tuolla tutkinnolla avoimessa haussa.
Juuri näin. Jos rekrytoija itse on yliopiston suorittanut, ei taatusti palkkaa yamkia jos on varaa valita. Ihan siitä syystä että tuo on niin uusi ja outo.
Amk pohjaisia on ryhdytty jo blokkaamaan ulos hakuilmoituksissa.
Korkeakoulut toimivat paljolti muureina ihmisten ja työelämän välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että päättävissä asemissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole komeita, kauniita, menestyneitä urheilussa, sosiaalisissa harrastuksissa jne. ja heidän identiteettinsä pyörii yo-tutkinnon ympärillä. Kun sitten hakijaksi tulee joku, jonka varjoon he jäävät, heillä lähtee defenssit pyörimään ja he vetoavat paperin puutteeseen, vaikka asiat opitaan työpaikalla. Toki se, että ihmisellä menee hyvin joka alueella ei takaa sitä, etteikö hän silti torppaisi yrityksiä edetä elämässä.
Korkeakoulututkinnot pitäisi muuttaa yleisten kielitutkintojen tapaiseksi eli tiedot voi hankkia netistä omaan tahtiin ja osoittaa yhdessä suurtentissä. Uuden kielen oppiminen täydellisesti voi vaatia 1000 tunnin työtä tavikselle ja Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka ovat esim.oppineet englannin täydellisesti ilman ainuttakaan yliopiston vierailua tai lukion käymistä. Se ei siis ole tärkeää, että missä opitaan, vaan että opitaan.
Sen jälkeen, kun vaikka lääkärin teoriatiedot on osoitettu kaikille avoimissa ja ilmaisissa tenteissä, joku laitos voisi ruveta hommaamaan työharjoittelupaikkoja lopullisten lupien saamiseksi.
Tulevaisuudessa tämä tullaan ehkä muistamaan kaasuvalotuksen periodina ihmisen sivistyshistoriassa. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta keskiaikainen yliopistojärjestelmä on vielä olemassa ja ihmisistä osa lähtee oman käden kautta vihreämmille laitumille, koska järjestelmän jäykkyys suosii rahakkaita, hyvännäköisiä, sosiaalisia ja muuten onnekkaita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulut toimivat paljolti muureina ihmisten ja työelämän välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että päättävissä asemissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole komeita, kauniita, menestyneitä urheilussa, sosiaalisissa harrastuksissa jne. ja heidän identiteettinsä pyörii yo-tutkinnon ympärillä. Kun sitten hakijaksi tulee joku, jonka varjoon he jäävät, heillä lähtee defenssit pyörimään ja he vetoavat paperin puutteeseen, vaikka asiat opitaan työpaikalla. Toki se, että ihmisellä menee hyvin joka alueella ei takaa sitä, etteikö hän silti torppaisi yrityksiä edetä elämässä.
Korkeakoulututkinnot pitäisi muuttaa yleisten kielitutkintojen tapaiseksi eli tiedot voi hankkia netistä omaan tahtiin ja osoittaa yhdessä suurtentissä. Uuden kielen oppiminen täydellisesti voi vaatia 1000 tunnin työtä tavikselle ja Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka ovat esim.oppineet englannin täydellisesti ilman ainuttakaan yliopiston vierailua tai lukion käymistä. Se ei siis ole tärkeää, että missä opitaan, vaan että opitaan.
Sen jälkeen, kun vaikka lääkärin teoriatiedot on osoitettu kaikille avoimissa ja ilmaisissa tenteissä, joku laitos voisi ruveta hommaamaan työharjoittelupaikkoja lopullisten lupien saamiseksi.
Tulevaisuudessa tämä tullaan ehkä muistamaan kaasuvalotuksen periodina ihmisen sivistyshistoriassa. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta keskiaikainen yliopistojärjestelmä on vielä olemassa ja ihmisistä osa lähtee oman käden kautta vihreämmille laitumille, koska järjestelmän jäykkyys suosii rahakkaita, hyvännäköisiä, sosiaalisia ja muuten onnekkaita ihmisiä.
Suomessa kuka tahansa perusälyinen voi suorittaa yliopiston. Siksi en näe tuossa "helpotetussa mukakorkeakoulussa" mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulut toimivat paljolti muureina ihmisten ja työelämän välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että päättävissä asemissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole komeita, kauniita, menestyneitä urheilussa, sosiaalisissa harrastuksissa jne. ja heidän identiteettinsä pyörii yo-tutkinnon ympärillä. Kun sitten hakijaksi tulee joku, jonka varjoon he jäävät, heillä lähtee defenssit pyörimään ja he vetoavat paperin puutteeseen, vaikka asiat opitaan työpaikalla. Toki se, että ihmisellä menee hyvin joka alueella ei takaa sitä, etteikö hän silti torppaisi yrityksiä edetä elämässä.
Korkeakoulututkinnot pitäisi muuttaa yleisten kielitutkintojen tapaiseksi eli tiedot voi hankkia netistä omaan tahtiin ja osoittaa yhdessä suurtentissä. Uuden kielen oppiminen täydellisesti voi vaatia 1000 tunnin työtä tavikselle ja Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka ovat esim.oppineet englannin täydellisesti ilman ainuttakaan yliopiston vierailua tai lukion käymistä. Se ei siis ole tärkeää, että missä opitaan, vaan että opitaan.
Sen jälkeen, kun vaikka lääkärin teoriatiedot on osoitettu kaikille avoimissa ja ilmaisissa tenteissä, joku laitos voisi ruveta hommaamaan työharjoittelupaikkoja lopullisten lupien saamiseksi.
Tulevaisuudessa tämä tullaan ehkä muistamaan kaasuvalotuksen periodina ihmisen sivistyshistoriassa. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta keskiaikainen yliopistojärjestelmä on vielä olemassa ja ihmisistä osa lähtee oman käden kautta vihreämmille laitumille, koska järjestelmän jäykkyys suosii rahakkaita, hyvännäköisiä, sosiaalisia ja muuten onnekkaita ihmisiä.
Yliopistot pääsääntöisesti toimivat noin, hankit tuedot miten vaan ja käyt ne tenttimässä. Ei ole mitään luentopakkoja tms. kuin amk:ssa on. Joitain poikkeuksia tietty on kuten esim. lääkis.
Esim. työjohto- ja esimiestehtävissä yamk:sta on hyötyä.
Rehellisesti sanottuna pidän yamk-tutkinnon suorittaneita sellaisina, joilla rahkeet eivät riittäneet yliopistoon. Pl. ehkä esim. sairaanhoitajien yamk tutkintoa, kun yliopistolla ei taida olla mitään vastaavaa?
Vierailija kirjoitti:
Esim. työjohto- ja esimiestehtävissä yamk:sta on hyötyä.
Tekniikan ala?
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulut toimivat paljolti muureina ihmisten ja työelämän välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että päättävissä asemissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole komeita, kauniita, menestyneitä urheilussa, sosiaalisissa harrastuksissa jne. ja heidän identiteettinsä pyörii yo-tutkinnon ympärillä. Kun sitten hakijaksi tulee joku, jonka varjoon he jäävät, heillä lähtee defenssit pyörimään ja he vetoavat paperin puutteeseen, vaikka asiat opitaan työpaikalla. Toki se, että ihmisellä menee hyvin joka alueella ei takaa sitä, etteikö hän silti torppaisi yrityksiä edetä elämässä.
Korkeakoulututkinnot pitäisi muuttaa yleisten kielitutkintojen tapaiseksi eli tiedot voi hankkia netistä omaan tahtiin ja osoittaa yhdessä suurtentissä. Uuden kielen oppiminen täydellisesti voi vaatia 1000 tunnin työtä tavikselle ja Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka ovat esim.oppineet englannin täydellisesti ilman ainuttakaan yliopiston vierailua tai lukion käymistä. Se ei siis ole tärkeää, että missä opitaan, vaan että opitaan.
Sen jälkeen, kun vaikka lääkärin teoriatiedot on osoitettu kaikille avoimissa ja ilmaisissa tenteissä, joku laitos voisi ruveta hommaamaan työharjoittelupaikkoja lopullisten lupien saamiseksi.
Tulevaisuudessa tämä tullaan ehkä muistamaan kaasuvalotuksen periodina ihmisen sivistyshistoriassa. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta keskiaikainen yliopistojärjestelmä on vielä olemassa ja ihmisistä osa lähtee oman käden kautta vihreämmille laitumille, koska järjestelmän jäykkyys suosii rahakkaita, hyvännäköisiä, sosiaalisia ja muuten onnekkaita ihmisiä.
No niin, nimimerkki "Mies 29 v. +1" eli "Mies1985" on viimeinkin ryhtynyt kirjoittelemaan ilman rekisteröityä ilmentymäänsä.
Kirjoitin sinulle vastineen tästä itseopiskelun ja työharjoittelun yhdistelmän sopivuudesta lääkärien koulutukseen, mutta sinä katosit siitäkin keskustelusta.
Olet nyt 36-vuotias. Edes kohtuullinen todellisuudentaju olisi jo paikallaan.
Itseoppineita lääkäreitä? Kiitos ei. Eikä myöskään amk lääkäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, kaikki opiskelu on arvokasta. Mutta: väittääkö joku nyt ihan tosissaan, että YAMK tutkinto vastaisi maisteria. Eiköhän tuo tehty "ohituskaistaksi" saada muodollinen pätevyys. Tosiasiassa et ikinä pärjää tuolla tutkinnolla avoimessa haussa.
Juuri näin. Jos rekrytoija itse on yliopiston suorittanut, ei taatusti palkkaa yamkia jos on varaa valita. Ihan siitä syystä että tuo on niin uusi ja outo.
Amk pohjaisia on ryhdytty jo blokkaamaan ulos hakuilmoituksissa.
Totta. Tylyimmässä näkemässäni ilmoituksessa luki "ylempi korkeakoulututkinto (ei YAMK)". Rekrytoijalla oli varmasti syynsä täsmentää ilmausta tuolla tavalla. Eräästä ministeriöstä oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, kaikki opiskelu on arvokasta. Mutta: väittääkö joku nyt ihan tosissaan, että YAMK tutkinto vastaisi maisteria. Eiköhän tuo tehty "ohituskaistaksi" saada muodollinen pätevyys. Tosiasiassa et ikinä pärjää tuolla tutkinnolla avoimessa haussa.
Juuri näin. Jos rekrytoija itse on yliopiston suorittanut, ei taatusti palkkaa yamkia jos on varaa valita. Ihan siitä syystä että tuo on niin uusi ja outo.
Amk pohjaisia on ryhdytty jo blokkaamaan ulos hakuilmoituksissa.
Totta. Tylyimmässä näkemässäni ilmoituksessa luki "ylempi korkeakoulututkinto (ei YAMK)". Rekrytoijalla oli varmasti syynsä täsmentää ilmausta tuolla tavalla. Eräästä ministeriöstä oli kyse.
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/10928752?searchPhrase=Tiedekorkeakoul…
Tämän tyyppinen on yleistynyt.
Nyt meni amk-aktiivien päivä pilalle kun paljastui varjeltu salaisuus…