Onko yamk-tutkinnosta mitään hyötyä, jos on niin minkä alan?

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin YAMK-tutkinnon ja olen sen jälkeen hakenut kahta työpaikkaa. Molemmista soitettiin jo seuraavana aamuna, että milloin voit tulla haastatteluun ja palkattiin samantien.

Tutkintoa enemmän monessakin työpaikassa on merkitystä työhistorialla ja osaamisella. Jos työnantaja haluaa tekijän eikä tutkijaa, niin hän voi aivan yhtä hyvin palkata YAMK:n, jolla on sopiva osaamisprofiili.

Mutta puhuttaessa todennäköisyyksistä, noin ei tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulut toimivat paljolti muureina ihmisten ja työelämän välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että päättävissä asemissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole komeita, kauniita, menestyneitä urheilussa, sosiaalisissa harrastuksissa jne. ja heidän identiteettinsä pyörii yo-tutkinnon ympärillä. Kun sitten hakijaksi tulee joku, jonka varjoon he jäävät, heillä lähtee defenssit pyörimään ja he vetoavat paperin puutteeseen, vaikka asiat opitaan työpaikalla. Toki se, että ihmisellä menee hyvin joka alueella ei takaa sitä, etteikö hän silti torppaisi yrityksiä edetä elämässä.

Korkeakoulututkinnot pitäisi muuttaa yleisten kielitutkintojen tapaiseksi eli tiedot voi hankkia netistä omaan tahtiin ja osoittaa yhdessä suurtentissä. Uuden kielen oppiminen täydellisesti voi vaatia 1000 tunnin työtä tavikselle ja Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka ovat esim.oppineet englannin täydellisesti ilman ainuttakaan yliopiston vierailua tai lukion käymistä. Se ei siis ole tärkeää, että missä opitaan, vaan että opitaan. 

Sen jälkeen, kun vaikka lääkärin teoriatiedot on osoitettu kaikille avoimissa ja ilmaisissa tenteissä, joku laitos voisi ruveta hommaamaan työharjoittelupaikkoja lopullisten lupien saamiseksi. 

Tulevaisuudessa tämä tullaan ehkä muistamaan kaasuvalotuksen periodina ihmisen sivistyshistoriassa. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta keskiaikainen yliopistojärjestelmä on vielä olemassa ja ihmisistä osa lähtee oman käden kautta vihreämmille laitumille, koska järjestelmän jäykkyys suosii rahakkaita, hyvännäköisiä, sosiaalisia ja muuten onnekkaita ihmisiä. 

Kukaan ei osaa englantia täydellisesti. Eivät edes natiivit.

Suhteilla saa tutkintojakin. Kuten myös työpaikkoja. Jopa verorahoilla pyöritetään tällaista toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulut toimivat paljolti muureina ihmisten ja työelämän välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että päättävissä asemissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole komeita, kauniita, menestyneitä urheilussa, sosiaalisissa harrastuksissa jne. ja heidän identiteettinsä pyörii yo-tutkinnon ympärillä. Kun sitten hakijaksi tulee joku, jonka varjoon he jäävät, heillä lähtee defenssit pyörimään ja he vetoavat paperin puutteeseen, vaikka asiat opitaan työpaikalla. Toki se, että ihmisellä menee hyvin joka alueella ei takaa sitä, etteikö hän silti torppaisi yrityksiä edetä elämässä.

Korkeakoulututkinnot pitäisi muuttaa yleisten kielitutkintojen tapaiseksi eli tiedot voi hankkia netistä omaan tahtiin ja osoittaa yhdessä suurtentissä. Uuden kielen oppiminen täydellisesti voi vaatia 1000 tunnin työtä tavikselle ja Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka ovat esim.oppineet englannin täydellisesti ilman ainuttakaan yliopiston vierailua tai lukion käymistä. Se ei siis ole tärkeää, että missä opitaan, vaan että opitaan. 

Sen jälkeen, kun vaikka lääkärin teoriatiedot on osoitettu kaikille avoimissa ja ilmaisissa tenteissä, joku laitos voisi ruveta hommaamaan työharjoittelupaikkoja lopullisten lupien saamiseksi. 

Tulevaisuudessa tämä tullaan ehkä muistamaan kaasuvalotuksen periodina ihmisen sivistyshistoriassa. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta keskiaikainen yliopistojärjestelmä on vielä olemassa ja ihmisistä osa lähtee oman käden kautta vihreämmille laitumille, koska järjestelmän jäykkyys suosii rahakkaita, hyvännäköisiä, sosiaalisia ja muuten onnekkaita ihmisiä. 

Kukaan ei osaa englantia täydellisesti. Eivät edes natiivit.

Riippuu ihan siitä, miten "täydellinen" määritellään.

Tuo tyyppi, jonka mielipidettä kommentoit, on tunnettu aspergerilainen, joka eräällä toisella palstalla kinusi itselleen lempinimeä "professori" sillä perusteella, että hän on lukenut niin paljon lääketieteellistä tekstiä. Ei ihme, että hän haluaisi myös lääkäriksi juuri näyttötutkinnon kautta.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä39914 kirjoitti:

Jos omaat amk-tutkinnon, suosittelen hakemaan yliopistoon. Asenne on edelleen se, että yamk ei ole mitään verrattuna maisterin tutkintoon.

Mulla on jo yliopistotutkinto. Yamk tutkinnon ohjelma vsikutti kuitenkin mielenkiintoisemmalta. Sellaista ei yliopistossa opeteta. Sellaista käytännön työtä

En nyt ihan ymmärrä, miksi olet opiskelemassa toista ylempää tutkintoa jos sinulla on jo maisteritutkinto. Tutkinto on kiva olla olemassa, mutta keskittyisit ennemmin työkokemuksen kartoittamiseen. Mikään tutkinto ei opeta niin paljon kuin työelämä, tutkinto toki avaa ovia sen työkokemuksen saamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Itse palkaan tekijöitä meidän firmaan ja kyllä yamkit jää ainakin omissa valinnoissa taka-alalle, jos yliopiston käyneitä on hakijoina. Aika turha tutkinto. 

No etpä ole kovin kokenut palkkaaja, vaikka niin ilmeisesti kuvittelet. Vai palkkaatko pelkästään entry-tasoisia juuri koulusta valmistuneita? Jos osaisit työsi, ymmärtäisit että tuloksilla on väliä, ei paperilla. Teen työtä, jossa kollegoinani on niin väitelleitä tohtoreita kuin amiksestakin valmistuneita. Kaikki mahdumme hyvin samaan huoneeseen, ketään ei arvoteta tutkinnon vaan työn tulosten perusteella. Ja samat vaatimukset kaikilla. Toki se yliopistotutkinto helpottaa monia asioita, mutta aika monta hyvää työntekijää hukkaat jos tuijotat vain maisterileimaa.

Minulla on sekä maisterin tutkinto yliopistosta että YAMK-tutkinto ja voin sanoa että YAMK-opiskelu ei vastaa maisteriopintoja eikä siinä ole mitään väärää. Yliopistossa maisteriksi opiskelevat syventävät osaamistaan ja saavat valmiuksia myös tieteelliselle uralle. YAMK on enemmänkin jatkokoulutus, jossa rakennetaan aiemmalle AMK-pohjalle työelämälähtöisesti. En kadu kumpaakaan tutkintoa ja molemmista on ollut suuresti hyötyä.

Näin opiskelusta ylipäätään: YAMK-opiskelijat ovat keskimäärin vanhempia kuin maisteriopiskelijat, koska ennen YAMK-tutkintoa vaaditaan riittävästi työkokemusta. He ovat pääsääntöisesti erittäin motivoituneita ja nappaavat koulutuksesta merkittävää lisähyötyä. Yliopiston maisteriopiskelijoilla on yleensä vähemmän työkokemusta koska he jatkavat maisteriopintoihin saman tien kandin jälkeen. Motivaatio riippuu opiskelijasta mutta pääsääntöisesti hekin ovat motivoituneita jatkamaan ja moni tavoittelee akateemista uraa, toisin kuin YAMK-opiskelijat, jotka ovat jo työuralla yleensä yksityisellä puolella tai vaikkapa terveydenhuollossa.

Kaikessa opiskelussa hyöty riippuu ihan omasta motivaatiosta ja omista mahdollisuuksista. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yamk-tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan on yamk-tutkinto. Eräissä virkanimityksissä yamk-tutkinto voidaan rinnastaa ylempään korkeakoulutkintoon, josta on seurannut virheellinen päätelmä, että yamk-tutkinto olisi sama asia kuin ylempi korkeakoulututkinto, joita siis Suomessa myöntävät vain yliopistot.

AMK:ssa opiskelu on pelkkää leikkiä ja laulua.

Mistä tiedät? Oletko opiskellut AMK:issa vai puhutko mututuntumalla?

YAMK tutkinto on lailla vahvistettu samantasoiseksi kuin yliopiston maisteritutkinto. Englanniksi kumpikin näistä on master's degree, pidittepä siitä tai ette.

Yksityinen työnantaja saa toki palkata kenet haluaa ja suunnilleen millä tahansa kriteereillä. En olisi kuitenkaan ihan varma siitä, että valtion tai kunnan rekryvaatimukset tiedekorkeakoulututkinnosta kestäisi oikeudessa, jos joku valitsematta jäänyt päättäisi vedota tuohon.

Kunnissa, varsinkin pienemmissä, ei vaan nämä rekryäjät aina ole ihan perillä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, kaikki opiskelu on arvokasta. Mutta: väittääkö joku nyt ihan tosissaan, että YAMK tutkinto vastaisi maisteria. Eiköhän tuo tehty "ohituskaistaksi" saada muodollinen pätevyys. Tosiasiassa et ikinä pärjää tuolla tutkinnolla avoimessa haussa.

Juuri näin. Jos rekrytoija itse on yliopiston suorittanut, ei taatusti palkkaa yamkia jos on varaa valita. Ihan siitä syystä että tuo on niin uusi ja outo.

Amk pohjaisia on ryhdytty jo blokkaamaan ulos hakuilmoituksissa.

Totta. Tylyimmässä näkemässäni ilmoituksessa luki "ylempi korkeakoulututkinto (ei YAMK)". Rekrytoijalla oli varmasti syynsä täsmentää ilmausta tuolla tavalla. Eräästä ministeriöstä oli kyse.

Fiksumpi rekrytoija olisi ilmaissut vaatimuksena "akateeminen korkeakoulututkinto".

Minä valmistuin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin, mutta ei ollut hajuakaan mitä olisin seuraavaksi tehnyt, joten hain ammattikorkeakouluun. Siellä pärjäsin ihan hyvin ja töitä on riittänyt. Myöhemmin suoritin vielä YAMK-tutkinnon koska alani tuntuu omalta ja se oli avain myös palkankorotukseen. Näiden keskustelujen perusteella olen ilmeisesti tehnyt KAIKEN väärin, kun vaivauduin opiskelemaan ammattikorkeakoulussa ja olin niin tyhmä etten tajunnut edes mennä yliopistoon vaikka rahkeet olisivat varmasti riittäneet :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin YAMK-tutkinnon ja olen sen jälkeen hakenut kahta työpaikkaa. Molemmista soitettiin jo seuraavana aamuna, että milloin voit tulla haastatteluun ja palkattiin samantien.

Tutkintoa enemmän monessakin työpaikassa on merkitystä työhistorialla ja osaamisella. Jos työnantaja haluaa tekijän eikä tutkijaa, niin hän voi aivan yhtä hyvin palkata YAMK:n, jolla on sopiva osaamisprofiili.

Mutta puhuttaessa todennäköisyyksistä, noin ei tapahdu.

En usko minussa olevan mitään poikkeuksellista. Kyllä YAMK:t ovat asiantuntija-ammateissa haluttuja, varsinkin jos halutaan aiemman työkokemuksen kautta hankittua substanssiosaamista ja päälle esimerkiksi projektinhallinta taitoja.

Valmistaako yliopistotutkinto mielestäsi paremmin esimerkiksi digitaaliseen palvelumuotoiluun, projektinhallintaan tai järjestelmäasiantuntijan tehtäviin?

Vierailija kirjoitti:

YAMK tutkinto on lailla vahvistettu samantasoiseksi kuin yliopiston maisteritutkinto. Englanniksi kumpikin näistä on master's degree, pidittepä siitä tai ette.

Yksityinen työnantaja saa toki palkata kenet haluaa ja suunnilleen millä tahansa kriteereillä. En olisi kuitenkaan ihan varma siitä, että valtion tai kunnan rekryvaatimukset tiedekorkeakoulututkinnosta kestäisi oikeudessa, jos joku valitsematta jäänyt päättäisi vedota tuohon.

Kunnissa, varsinkin pienemmissä, ei vaan nämä rekryäjät aina ole ihan perillä asioista.

Kerrotko miksi ei kestäisi? Syy, miksi vaaditaan nimenomaan yliopistotutkintoa, on se vaaditaan yliopistossa opetettavia taitoja. T. OTM

Vierailija kirjoitti:

Minä valmistuin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin, mutta ei ollut hajuakaan mitä olisin seuraavaksi tehnyt, joten hain ammattikorkeakouluun. Siellä pärjäsin ihan hyvin ja töitä on riittänyt. Myöhemmin suoritin vielä YAMK-tutkinnon koska alani tuntuu omalta ja se oli avain myös palkankorotukseen. Näiden keskustelujen perusteella olen ilmeisesti tehnyt KAIKEN väärin, kun vaivauduin opiskelemaan ammattikorkeakoulussa ja olin niin tyhmä etten tajunnut edes mennä yliopistoon vaikka rahkeet olisivat varmasti riittäneet :D

Ja noin vetäistiin pussin narut umpisolmuun.

YAMK tutkinto on hyvä tapa päivittää aiempaa osaamista, jos vaikka aiemmasta koulutuksesta on jo aikaa. tai vaikka jos työn tai palkanlisän takia tarviit ylemmän tutkinnon. Opiskelu on enemmän soveltavaa, siellä ratkotaan ihan oikeita keissejä ja tehtäviä tehdään paljon omalle työpaikalle, jos vaan mahdollista. Siitä rakentuu myös hyvä verkosto, jos haluat niin. Ohjelmat myös muuttuu nopeammin ajassa, kuin yliopistolla, joten monesti yliopistot ei ees vielä tarjoa samoja opintoja, ainakaan samassa laajuudessa.

t. yliopiston käynyt, tohtoriksi väitellyt yamk-ope

Vierailija kirjoitti:

YAMK tutkinto on lailla vahvistettu samantasoiseksi kuin yliopiston maisteritutkinto. Englanniksi kumpikin näistä on master's degree, pidittepä siitä tai ette.

Yksityinen työnantaja saa toki palkata kenet haluaa ja suunnilleen millä tahansa kriteereillä. En olisi kuitenkaan ihan varma siitä, että valtion tai kunnan rekryvaatimukset tiedekorkeakoulututkinnosta kestäisi oikeudessa, jos joku valitsematta jäänyt päättäisi vedota tuohon.

Kunnissa, varsinkin pienemmissä, ei vaan nämä rekryäjät aina ole ihan perillä asioista.

Ei ole mitään syytä miksi ei saisi vaatia tiettyä tutkintoa. Esimerkiksi saa esittää: edellytämme kauppatieteen maisterin tutkintoa... jne. Tuo ei ole kiellettyä, eikä syrjivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

YAMK tutkinto on lailla vahvistettu samantasoiseksi kuin yliopiston maisteritutkinto. Englanniksi kumpikin näistä on master's degree, pidittepä siitä tai ette.

Yksityinen työnantaja saa toki palkata kenet haluaa ja suunnilleen millä tahansa kriteereillä. En olisi kuitenkaan ihan varma siitä, että valtion tai kunnan rekryvaatimukset tiedekorkeakoulututkinnosta kestäisi oikeudessa, jos joku valitsematta jäänyt päättäisi vedota tuohon.

Kunnissa, varsinkin pienemmissä, ei vaan nämä rekryäjät aina ole ihan perillä asioista.

Kerrotko miksi ei kestäisi? Syy, miksi vaaditaan nimenomaan yliopistotutkintoa, on se vaaditaan yliopistossa opetettavia taitoja. T. OTM

Koska laki sanoo niin, etsi googlesta finlex ja laki ylemmistä korkeakoulututkinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä valmistuin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin, mutta ei ollut hajuakaan mitä olisin seuraavaksi tehnyt, joten hain ammattikorkeakouluun. Siellä pärjäsin ihan hyvin ja töitä on riittänyt. Myöhemmin suoritin vielä YAMK-tutkinnon koska alani tuntuu omalta ja se oli avain myös palkankorotukseen. Näiden keskustelujen perusteella olen ilmeisesti tehnyt KAIKEN väärin, kun vaivauduin opiskelemaan ammattikorkeakoulussa ja olin niin tyhmä etten tajunnut edes mennä yliopistoon vaikka rahkeet olisivat varmasti riittäneet :D

Ja noin vetäistiin pussin narut umpisolmuun.

Sinä et tiedä minusta mitään, joten jätän kommenttisi omaan arvoonsa. Mukavaa lauantai-illan jatkoa!

Vierailija kirjoitti:

YAMK tutkinto on lailla vahvistettu samantasoiseksi kuin yliopiston maisteritutkinto. Englanniksi kumpikin näistä on master's degree, pidittepä siitä tai ette.

Yksityinen työnantaja saa toki palkata kenet haluaa ja suunnilleen millä tahansa kriteereillä. En olisi kuitenkaan ihan varma siitä, että valtion tai kunnan rekryvaatimukset tiedekorkeakoulututkinnosta kestäisi oikeudessa, jos joku valitsematta jäänyt päättäisi vedota tuohon.

Kunnissa, varsinkin pienemmissä, ei vaan nämä rekryäjät aina ole ihan perillä asioista.

Eipä ole näkynyt vetoajia.

Vierailija kirjoitti:

YAMK tutkinto on lailla vahvistettu samantasoiseksi kuin yliopiston maisteritutkinto. Englanniksi kumpikin näistä on master's degree, pidittepä siitä tai ette.

Yksityinen työnantaja saa toki palkata kenet haluaa ja suunnilleen millä tahansa kriteereillä. En olisi kuitenkaan ihan varma siitä, että valtion tai kunnan rekryvaatimukset tiedekorkeakoulututkinnosta kestäisi oikeudessa, jos joku valitsematta jäänyt päättäisi vedota tuohon.

Kunnissa, varsinkin pienemmissä, ei vaan nämä rekryäjät aina ole ihan perillä asioista.

Tarkistappas vielä nuo nimekkeet. Eivät ole edes englanniksi samat.