Miten kieltäytyä kummiudesta?

Me olemme kieltäytyneet kahdesti. Syynä oli se, että kummilapsia jo niin paljon, ettei pysty. Valitettavasti se on aina nainen, joka ne kummilapsen muistamiset hoitaa. (ainakin meillä) Kukaan ei ole suuttunut ja kaveruus säilyi.

Ap kuulutko kirkkoon? Jos et kuulu, niin ainakaan sylikummiksi et pääse/joudu edes halutessasi.

Hyviä pointteja! Lisää? -ap

Mä pyysin mun erittäin ihanaa ja rakasta ystävääni lapselleni "kummiksi" (ei kuuluta kirkkoon, lasta ei kastettu), ja hän sanoi suoraan että mielellään hän ei haluaisi, ei kuitenkaan muista lapsen syntymäpäivää ja olisi muutenkin vaan huono kummi. Mä arvostin rehellistä vastausta ja ymmärrän häntä täysin. Mä taas inhoan häitä, ja kaikki mun ystävät tietää että mua ei missään nimessä saa pyytää kaasoksi, ja polttareihinkaan on turha kutsua. Enkä usko että kukaan on mulle siitä suuttunut.

Olisi itse pitänyt sanoa tuo kahdesti. Mutten pystynyt. Se on sama kuin sanoisi ystävälle ettei tämä ole niin rakas kuin minä hänelle.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 21:57"]

Olisi itse pitänyt sanoa tuo kahdesti. Mutten pystynyt. Se on sama kuin sanoisi ystävälle ettei tämä ole niin rakas kuin minä hänelle.

[/quote]

Mielestäni vertauksesi ontuu. Et olisi ollut kummi ystävällesi, vaan tämän lapselle.

Sano, ettet pidä mafialeffoista.

MInusta asia hoituu parhaiten sanomalla suoraan kiitos, mutta ei kiitos.

Tuo koko nimikkoaikuisjuttu on säälittävä. Nimetään pari tuttua joilta odotetaan lahjoja jouluna ja synttäreinä. Kerro että et ymmärrä mikä roolisi olisi, kun et voi antaa hengellistä kasvatusta.

Upo