Tajuaako laulutaidottomat itse etteivät osaa laulaa?

Mitä huonommin laulaa niin pitää lisätä sitä enemmän ääntä. Niin ei kuulu turhat rutinat.

Vierailija kirjoitti:

En tätä kysymystä tarkoita pahalla, mutta mietityttää vain että miten täysin sävelkorvattomat kuulevat oman äänensä laulaessa? Pidätkö itseäsi hyvänä laulajana vaikka joku on sanonut ettet osaa laulaa? Tajuatko itse siis ettet osaa laulaa?

Onneksi kansakoulussa opetettiin musiikkia, laulukokeissa näki mitä osaa. En oppinut nuottejakaan erottamaan, kuulostivat erikseen soitettuina oudoilta. Musiikin kuuntelusta pidän ja laulujen sanat jäävät mieleen.

Tiedän, etten osaa laulaa. Haluaisin osata ja haluaisin uskaltaa harjoitella :( . On tosi inhottavaa, kun tästä aiheesta vielä vittuillaan. Kiitos tästäkin aloituksesta. Entistä vähemmän kehtaan edes yrittää laulaa, vaikka olisi joku yhteislaulutilaisuus.

No kun ei yleisökään tajua. Keltainen tukka vaan päähän ja ”erikoinen” ulkomuoto, niin uppoaa kehipositiivisiin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ärsyttävää, että kun laulan, niin muiden mielestä se ei mene oikein. Haluaisin vaan laulaa yleisesti mutta oikeen harmittaa mokomat, jotka kutsuvat itseään musikaalisiksi ja sitten eivät jaksaisi kuulla heistä huonoa laulua.

Kuka sen määrittelee, mikä on oikein, jos vaikla itse keksisin sävelen.

Älä selittele. Jos et pysty laulamaan oikeassa sävellajissa melodian mukaan, on se sama, jos et osaisi montaa muuta asiaa, kuten kirjoittaa suomen kielellä oikein. Ei siinäkään ole viittä miljoonaa oikeaa vaihtoehtoa jokaisen oman kielikorvan mukaan! Itsellä ja lapsellani on oikeasti hyvä sävelkorva ja laulan melko hyvin. Lapsi opiskelee musiikkiopistossa ja hyvin menee.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, etten osaa laulaa. Haluaisin osata ja haluaisin uskaltaa harjoitella :( . On tosi inhottavaa, kun tästä aiheesta vielä vittuillaan. Kiitos tästäkin aloituksesta. Entistä vähemmän kehtaan edes yrittää laulaa, vaikka olisi joku yhteislaulutilaisuus.

Väärin laulavan kuunteleminen on yleisöstä yhtä helvettiä. Eikö voisi armahtaa heitä. Samoin kuin väärin soitettua instrumenttia kuunnellessa kiusaantuneisuus ja myötähäpeä vain tulevat. Jotkin asiat vain pitäö hallita, muuten kannattaa harrastaa kotona.

Kyllä tajuan. Pysyn kyllä nuotissa, mutta lauluääneni ei ole mikään paras mahdollinen.

Ikävintä on se, että lapsille suoranaisesti valehdellaan sen laulutaidoista. Okei, viisvuotiaan laulaminen on vaan hellyyttävää ja hyvä siihen on kannustaa.

Mutta sitten kun sille lapselle kaikki mummot ja kummit ja mammat toistaa että kun osaatlaulaa niin hyvin ja voi että kun sä tykkäät laulaa. Ja se lapsi, tällä hetkellä 14v, uskoo ne kehut ja lataa laulamistansa youtubeen ja instaan.

Niin tekisi mieli sanoa että välttääksesi kiusaamisen ja enemmän itsensä nolaamisen LOPETA. Et osaa laulaa. Et vaikka äitisi sulle niin vakuuttaa ja maksaa sun laulutunnit.

Tajuan. En kehdannut laulaa edes omalle vauvalleni.

Häpeä tunnustaa mutta itsekin olen huono laulamaan, vaikka lapsena olin kova laulamaan. On mulle joskus sanottu että laulan nuotin vierestä. Vaikka haluaisin joskus laulaa karaokea mutta en vain kehtaa koska lauluääneni on ihan huono ja varmasti monet haluaisivat työntää mut pendolinon alle kuultuaan sen. Joten laulelen kotona yksikseni eikä tarvitse miettiä että kuuleko kukaan vai ei.

Täällä yksi laulutaitoinen. Kannustan kaikkia halukkaita lämpimästi laulamaan! Niin kuin tuolla aiemmin joku totesikin, kotona, kirkossa, karaokessa ja yhteislaulutilaisuuksissa kaikki saa laulaa, kokipa osaavansa tai ei! Etenkin yhdessä laulaminen on ihanaa. Turha häpeä pois!

Ne jotka haluavat kehittää itseään, niin sekä nuottikorvaa (säveleen osumista) sekä lauluääntä (tekniikkaa, hengitystä, voimaa, kestävyyttä) voi harjoitella. Nuo takavuosien pystymetsästä laulukokeet muiden edessä olivat ihan pöllöjä. Sitten muka jaoteltiin lapset laulutaitoisiin ja -taidottomiin ihan väärin perustein, vaikka laulu on tekniikkaa ja lihaskoordinaatiota.

Tietenkin tajuamme, emmekä haluaisi ikinä laulaa, mutta silti koulun laulukokeissa oli pakko koko luokan kuunnellessa ja myöhemminkin on ollut tilaisuuksia joissa jostakin on hullunhauskaa kun kaikki laulavat vuorollaan.

Vierailija kirjoitti:

Tajuan. En kehdannut laulaa edes omalle vauvalleni.

Minua taapero käskee olemaan hiljaa jos laulan 😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuan. En kehdannut laulaa edes omalle vauvalleni.

Minua taapero käskee olemaan hiljaa jos laulan 😂😂😂😂

Tuosta nyt ei voi päätellä vielä mitään! Täällä siis se laulutaitoinen (olen tehnyt rahakeikkoja laulajana). Jos lauleskelen tiskatessa tai autoa ajaessa, lapset sanovat ”äiti älä laula”. Oikea lauluharjoittelu on sitten tietysti erikseen, silloin en lupia kysele (vaikka kieltäisivät varmaan senkin jos voisivat).

Huonompi juttu jos ei KEHTAA laulaa vauvalle. Rohkeus esiin! Vauvalle laulaminen on tärkeää ja vauva kyllä tykkää oman äidin laulusta. Äänikin kehittyy jos laulaa joka päivä.

Räväkät laulavat joka tapauksessa karaokessa, siinä ei uliulien mielipiteet paljon paina!

Kyllä tajuaa, laulan vain kun kukaan ei kuule

Kyllä itse ainakin tiedän varsin hyvin etten osaa laulaa. Tykkään kyllä laulaa esimerkiksi autossa, mutta en ihmisten keskuudessa. Meni varmaan 2 vuotta ennen kuin uskalsin alkaa lauleskella puolisoni seurassa. Sen verta viitsin kuitenkin laulaa esimerkiksi siskonlapsille, mutta en jos jotain aikuisia on kuuntelemassa.

Ja on minulla omasta mielestäni ihan hyvä sävelkorva, olen soittanut pianoa pitkään. Tunnistan siis jos muut ei laula nuotissa vaikka itse olenkin surkea.

Minä kyllä kuulen, että laulan väärin. Havaitsin sen työpaikan pikkujouluissa, kun harrastettiin yhteislaulua. Tajusin, mutta silloin en välittänyt. Koska se oli niin hauskaa, siinä pj-tunnelmassa:) Aiemmin olin aina välttänyt laulamista, hautajaisissa auoin kyllä suutani, mutta varovasti.

Joskus vuosia sitten oli kansalaisopistossa opetusta laulutaidottomille, olin vähällä mennä, kun on aina harmittanut se laulutaidon puute. Rytmitaju on hyvä ja opin helposti tanssimaan vain tanssimalla viejän perässä.

Ne laulukokeet olivat kyllä uskomatonta nolaamista. Piti laulaa koko luokan edessä.

No minä ainakin tajuan. Minulla on oikein hyvä sävelkorva ja olen soittanut pianoa 5-vuotiaasta asti. Netissä olevasta musikaalisuustestistä sain tuloksen, joka oli tyypillinen ammattimuusikoille. Mutta laulunääntä ei ole. Puheäänikin on käheää mörinää (olen nainen), enkä pysty juuri äänen korkeutta laulussakaan vaihtelemaan. Pihinää vaan tulee jos yritän tuottaa juurikaan normaalia puhekorkeuttani korkeampia ääniä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 16:10"]Mun kaveri kuulemma kuulee, että väärin menee, mutta mitään ei voi tehdä. Sama kuin minä tiedän kyllä päässäni, mitä haluan piirtää, mutta käsi ei tottele.

Mulla on juuri noin. Päässäni kyllä tiedän miten ne nuotit menee ja kuulostaa oikealta, mutta heti kun se tulee suusta ulos niin nuotit meneekin ihan väärin, ja kuulostaa kamalalta, eikä sille voi mitään.

Mun kohdalla on tosi outoa se, että mä oon aikaisemmin osannut laulaa, olen ollut kuoroissa ja bändeissä ja ollut hyvä laulaja nuorempana. Joskus n.17-vuotiaana se katosi yhdessä yössä, yhtäkkiä yksikään nuotti ei osunut enää kohdalleen, joten jouduin lopettamaan kuorossa ja sen jälkeen en ole enää laulanut muutakuin kotona

Jos sinulla on sävelkorva, niin laulun pitäisi palautua harjoittelulla. Se on vain kurkun tekniikasta kiinni. Teininä on ääni muuttunut ja kestää aikansa löytää se uudestaan. Harjoittelua ja Tsemppiä. Uudestaan kuoroon ja huomaaat nopeasti kehittyväsi.