Tajuaako laulutaidottomat itse etteivät osaa laulaa?

Mielestäni yhtä paljon vikaa on niissä misikaalisissa, jotka muka eivät kestä huonoa laulua. Haluan laulaa laulutaidottomuudrstani huolimatta. Haluan esiintyä illoissa, joissa muutkin esiintyvät. Tylsä siellä on tuppisuuna istua, kun koko ideaon laulamisessa.

Lopetin viinan juonnin neljä vuotta sitten. Minusta tuntuu, että se ei liikuta ketään, mutta siitä, että hoilaaminen loppui samalla, on varmasti moni tyytyväinen.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 17:03"]

Mielestäni yhtä paljon vikaa on niissä misikaalisissa, jotka muka eivät kestä huonoa laulua. Haluan laulaa laulutaidottomuudrstani huolimatta. Haluan esiintyä illoissa, joissa muutkin esiintyvät. Tylsä siellä on tuppisuuna istua, kun koko ideaon laulamisessa.

[/quote]

Se oikeasti on todella kamalaa kuultavaa jos täysin laulutaidoton laulaa. Ajattele miltä sinusta tuntuu jos kuuntelet vaikkapa taulun raapimista kynsillä. Se sama tunne tulee laulutaidottoman laulusta. Se tuntuu pahalta luissa ja ytimissä saakka.

Tajuan kyllä, että laulan väärin ja useimmiten myös kuulen, että nyt meni metsään. Silti tykkään laulamisesta, mutta en juuri laula julkisissa tilanteissa, ja lapsille lopetin laulamasta siinä vaiheessa, kun he sanoivat, että "äiti älä laula".  :D Juhlatilaisuuksissa laulan muiden mukana, koska se on kohteliasta, mutta pyrin esiintymään hillitysti.

Haaveilen, että hankkisin jonkinlaiset karaokelaitteet ja laulaisin, kun olen yksin kotona, jotta saisin harjaannettua ääntäni, mutta eipä vain ole tullut hankittua. Samoin tekisi mieli ottaa laulutunteja, sillä laulutekniikasta on hyötyä äänenkäytön suhteen. Siinä oppisi oikeanlaisen äänenkäytön ja hengitystekniikan. Ääneni nimittäin käheytyy ja väsyy toisinaan puhuessani. Kyseessä on osittain stressiperäinen vaiva. 

En osaa laulaa ja tajuan sen itse, siksipä en koskaan laula muiden ihmisten kuullen, en karaokessa, en kuorossa enkä yleensäkään missään. Kouluaikoina oli ihan tarpeeksi hirveää, kun laulukokeessa pakotettiin laulamaan luokan edessä. Ei enää koskaan! Ala-asteella pakotettiin myös soittamaan jotain ksylofonia (?), siitä selvisin vain koska muistin ulkoa missä järjestyksessä niitä palikoita piti pimputtaa.

Kuulen kyllä muiden laulamisesta, meneekö oikein vai väärin eli olen musiikinopettajan sanoin "vastaanottavasti musikaalinen" mutta en itse osaa laulaa tai soittaa.

Tiedän, etten osaa laulaa niinkuin pitäisi, sillä se on minulle kerrottu, en pysy nuotissa niinkuin mitenkään. Sävelkorvani on kuuro, en tunnista myöskään muiden nuotin vierestä menemisiä tai tajua jos soitin on epävireessä.

Enkä anna haitata, esiintymään en tuppaa, mutta yhteislauluihin osallistun ja yksin ja lapsilleni laulan päivittäin.

Minulla puolestaan on hyvinkin tarkka nuottikorva. Epävireinen soitin tai laulu kuulosta hirveältä, mutta ihmisäänen kestän kyllä, kun ihminen laulaa vain hyvää tuultaan ja laulamisen ilosta. Sen sijaan pieleen laulavat artistit tuottavat TUSKAA!

Harrastan laulamista, olen laulanut 7-vuotiaasta lähtien.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 16:02"]

En tätä kysymystä tarkoita pahalla, mutta mietityttää vain että miten täysin sävelkorvattomat kuulevat oman äänensä laulaessa? Pidätkö itseäsi hyvänä laulajana vaikka joku on sanonut ettet osaa laulaa? Tajuatko itse siis ettet osaa laulaa?

[/quote]  Tajuan. Silti hoilaan koulun kevät-ja syysjuhlissa oikein täysin palkein muiden vanhempien mukana :)

Tajuan. Minulla on aika tarkka sävelkorva, vaikken osaakaan kontrolloida sävelkorkeutta laulaessani. Laulu oli todistuksessani 6 mutta musiikkinumero 9.

American idolsin ja karaokebaarien perusteella sanoisin, että eivät tiedä.

Luullakseni monikaan keski-iän ylittänyt ei tunnu tietävän että laulaa kamalan kuuloisesti. Jos ennen on laulanut kauniisti ja ollut kuorossakin niin ei se tarkoita sitä että mummonakin olisi hyvä laulaja. Miehillä ei pahaa äänen muutosta vanhetessa ainakaan minun mielestäni. Poikkeus Jukka Kuoppamäki jonka laulu ei ole mukavaa kuultavaa.

34, ääntään voi kuitenkin pitää kirkkaana ja heleänä pitkään laulutekniikoilla. Kaikista ei tule sentään ihan katrihelenoita, onneksi.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 16:10"]Mun kaveri kuulemma kuulee, että väärin menee, mutta mitään ei voi tehdä. Sama kuin minä tiedän kyllä päässäni, mitä haluan piirtää, mutta käsi ei tottele. [/quote] Mulla on juuri noin. Päässäni kyllä tiedän miten ne nuotit menee ja kuulostaa oikealta, mutta heti kun se tulee suusta ulos niin nuotit meneekin ihan väärin, ja kuulostaa kamalalta, eikä sille voi mitään. Mun kohdalla on tosi outoa se, että mä oon aikaisemmin osannut laulaa, olen ollut kuoroissa ja bändeissä ja ollut hyvä laulaja nuorempana. Joskus n.17-vuotiaana se katosi yhdessä yössä, yhtäkkiä yksikään nuotti ei osunut enää kohdalleen, joten jouduin lopettamaan kuorossa ja sen jälkeen en ole enää laulanut muutakuin kotona

[/quote]

Mulla sama, osasin nuorempana laulaa ja lauloinkin kuorossa jne. Nykyään laulan lähinnä lapsille, joita ei haittaa, että äiti ei osaa laulaa. En tosiaan tiedä mitä tapahtui, mutta nykyään lauluni menee nuotin vierestä ja kuulen sen kyllä itsekin. Harmi, koska tykkään laulaa, mutta en halua tuottaa tuskaisia kokemuksia muille :)

Joskus kuvittelin, että osaisin mukamas laulaa jokseenkin sinnepäin. Sitten kokeilin sitä playstation peliä, olikohan singstar vai mikä... Siinä kuitenkin laulettiin mikkiin ja koko ajan grafiikka näyttää meneekö yli tai ali sävelen. Aivan pitkin vittua. Ei edes mitään logiikkaa, että koko ajan menisi yli... tai ali, vaan siniaaltomaisesti pyörii oikean sävelkorkeuden molemmin puolin.

Pääsinpähän siitäkin harhaluulosta!

[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 17:03"]

Mielestäni yhtä paljon vikaa on niissä misikaalisissa, jotka muka eivät kestä huonoa laulua. Haluan laulaa laulutaidottomuudrstani huolimatta. Haluan esiintyä illoissa, joissa muutkin esiintyvät. Tylsä siellä on tuppisuuna istua, kun koko ideaon laulamisessa.

[/quote]

On aivan eri asia laulaa vaikkapa yhteislauluissa mukana, kuin että laulaisi soolona tai olisi aina tunkemassa esiintymään. Kyllä sinä saat laulaa ja nauttia laulamisesta, mutta ihan oikeasti, kaikista ei ole esiintyjiksi. Vähän sama, kuin amatööriurheilija väkisin tunkisi arvokisoihin itseään nolaamaan (ne karsinnat on ihan syystä) tai muiden olisi pakko katsoa ruokottoman huonoa näyttelijää. Jokainen saa tehdä omassa kodissaan ihan mitä hyvänsä, mutta kaikista ei ole esiintyjiksi. 

Minä en osaa laulaa, ja kuulen (yleensä) itse kun laulan pieleen. En osaa silti itse korjata asiaa. Jännää toisaalta on se, osaan pianolla tapailla korvakuulolta sävelmiä (eli osaan soittaa nuotilleen) mutta en laulaa. Huomautettankoon siis vielä, että se minun soittaminenkin on sellaista pimputtelua, en ole ikinä soittanut ns. oikeasti. Eli periaatteessa jonkinlaisen nuottikorvan kyllä omistan, mutta en silti osaa laulaa.

Oma lapseni taas ei taida omistaa minkäänlaista nuottikorvaa on jopa minua itseäni huonompi laulaja...

Puolisoni laulaa lapsellemme aivan tuttuja lastenlauluja niin väärin, että en tunnista kappaleita kuin sanoista. Duurimelodiat muuttuvat hetkessä molliksi ja päinvastoin. Montaa nuottia ei oikein mene kerrallaan. Oudointa on, että jokainen sävel kuitenkin on ikäänkuin samassa skaalassa, eli täsmälleen kokonaisia tai puolikkaita sävelaskelia, mutta monesti aivan väärään suuntaan. Laulu ei täten varsinaisesti ole epävireistä, mutta aivan kammottavaa kuunneltavaa. En uskalla kysyä että kuuleeko hän itse laulavansa aivan kohtuuttoman väärin, mutta aina kun laulu alkaa, yritän keskittyä johonkin muuhun, vaikka ilmastointikoneen hurinaan.

Saattavat tajutakin, mutta faninsa eivät tajua idolinsa laulutaidottomuutta.

Mulla ei ole lauluääntä tipan tippaa ja kuulen sen kyllä ihan hyvin hoilatessani. Sain 10-12 -vuotiaana yleensä laulukokeista seiskan, kun harjoittelin tuttua laulua etukäteen. Sitten ääneni jotenkin möreytyi (voiko naisella olla äänenmurros?) enkä sen koommin ole kehdannut julkisesti lauleskella.

Nyt lauluääneni on usein sellaista raakkumista, kun ääni käheytyy pelkästä puhumisesta. Äänenkäytössä ja puhetekniikassa olisi niissäkin varmasti korjaamisen varaa.

Pidän musiikista ja rytmitajua löytyy. Nuorempana tapailin korvakuulolta pianolla tuttuja melodioita. Kuulen, milloin joku muu laulaa nuotinvierestä. Mutta omalle äänelleni en vain ole mahtanut mitään. Pieleen menee, mutta korjaamaan ei pysty.

Tajuan kyllä. Laulan kamalasti, enkä käsitä miksi. Esim. pianossakin, jos soittaa kappaleesta jonkun nuotin välissä väärin, kuulen sen kyllä. Samoin laulussa, mutta en vaan yksinlaulussa pysy millään nuotissa. kaverin kanssa/ryhmässä saan tukea oikein laulavilta ja saatan pysyä samassa sävelessä. Lapseni juuri eilen totesi kun laulelin, että "äiti sulla on kiva ääni, mutta kun sä vaan et osaa tota säveltä millään :)