Lue keskustelun säännöt.
Jos mies muuttaa omistusasuntooni asumaan kanssani...
18.08.2021 |
...niin mikä olisi kohtuullinen osuus hänen maksaa asumiskustannuksista?
Olisiko se a) puolet asunnon markkinahintaisesta vuokrasta b) puolet hoitovastikkeesta ja asuntolainan koroista vai c) joku muu summa, mikä? Perustelut myös kuulisin mielelläni.
Tämä nyt sillä oletuksella, että mies ei pysty saamaan asuntolainaa ja ostamaan puolia asunnosta, jolloin kulut menisi automaattisesti puoliksi.
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markkinavuokran puolikas tuntuu toisesta siltä että maksaa toisen asuntolainaa, vaikka onkin sinänsä reilua
Tämä "tuntuu" on tässä nimenomaan oleellinen asia. Tuohan markkinavuokran puolikkaan periminen ei kulujen jakamisen suhteen poikkeaisi mitenkään siitä tilanteesta, että omistusasunto laitetaan vuokralle ja muutetaan yhdessä identtiseen vuokra-asuntoon, jossa vuokra maksetaan puoliksi.[/quote}
Kyllä se sen verran poikkeaisi että jälkimmäisessä tapauksessa verottaja vie siivunsa. Siksi minusta kohtuullinen ratkaisu olisi hieman markkinavuokran puolikasta alempi.
Jos tykkää excelöinnistä niin voihan nuo eri vaihtoehdot taulukoida ja katsoa ne todelliset kustannukset kullekin osapuolelle kussakin tapauksessa niin nuo "tuntuu"-ongelma saattaa vähän hälventyä.
Kiitos, tämä oli yksi harvoista hyvistä pointeista, joka ketjussa on tuotu esille. Tuossa tosiaan syntyy veroista aiheutuvaa kulua sen omistusasunnon vuokratuotosta, jota en ollut huomioinut. Tasapuolisen ratkaisun täytyy siis olla alle sen puolikkaan markkinavuokran.
Miksi muutat tämän miehen kanssa yhteen? Jos aiot ryhtyä miehen vuokranantajaksi, niin onhan se rooli vähän erilainen kuin rakastetun. Vaikka mies maksaisi alle markkinahinnan, kyse on silti vuokrasta, jos noin järjestät asian eli sinun tulee maksaa vuokrasta veroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Sinulta nyt unohtuu se että myös asunnon omistajan voidaan katsoa käyttäneen omaa varallisuuttaan (se asunto) avopuolison omaisuuden kartuttamiseen kun on antanut tämän asua puoli-ilmaiseksi. Tuolta kantilta on itse asiassa jopa perusteltua tämän asunnon omistajan vaatia hyvitystä esimerkiksi avopuolison avoliiiton aikana kartuttamasta sijoitusvarallisuudesta, koska sen kartuttaminen ei olisi ollut samassa mittakaavassa mahdollista ilman avopuolison omistusasunnon mahdollistamia alhaisia asuinkuluja.[/quote]
Tuollaisen miehen kanssa ei kannata muuttaa yhteen asumaan lainkaan, tulee varmasti esille muissakin asioissa.
Niin, loisen ei kannata muuttaa asumaan sellaisen kumppanin kanssa joka toivoo kumppaniltaan reilua peliä. Se varmasti tosiaan tulee esille muissakin asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Normaali asumiskulu on alueen vuokrataso. Mitään mielikuvittelun perusteella tapahtuvaa lainanlyhennysmaksua ei laki huomioi, kyllä siitä pitää olla tosite. Lähtökohta avoliittolaissa on se, että molempien omaisuudet säilyvät heillä itsellään, tasikoa ei makseta, joten mitään tuollaista tilannetta ei oikeudessakaan synny, että toinen pääsisi todistelemaan mielikuvittelemillaan lainanlyhennyksillä. Tarkoituksena on vain omaisuuden erittely, ei tasinko. Kyse on siis omaisuudesta, joka on ostettu avoliiton aikana yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markkinavuokran puolikas tuntuu toisesta siltä että maksaa toisen asuntolainaa, vaikka onkin sinänsä reilua
Tämä "tuntuu" on tässä nimenomaan oleellinen asia. Tuohan markkinavuokran puolikkaan periminen ei kulujen jakamisen suhteen poikkeaisi mitenkään siitä tilanteesta, että omistusasunto laitetaan vuokralle ja muutetaan yhdessä identtiseen vuokra-asuntoon, jossa vuokra maksetaan puoliksi.[/quote}
Kyllä se sen verran poikkeaisi että jälkimmäisessä tapauksessa verottaja vie siivunsa. Siksi minusta kohtuullinen ratkaisu olisi hieman markkinavuokran puolikasta alempi.
Jos tykkää excelöinnistä niin voihan nuo eri vaihtoehdot taulukoida ja katsoa ne todelliset kustannukset kullekin osapuolelle kussakin tapauksessa niin nuo "tuntuu"-ongelma saattaa vähän hälventyä.
Kiitos, tämä oli yksi harvoista hyvistä pointeista, joka ketjussa on tuotu esille. Tuossa tosiaan syntyy veroista aiheutuvaa kulua sen omistusasunnon vuokratuotosta, jota en ollut huomioinut. Tasapuolisen ratkaisun täytyy siis olla alle sen puolikkaan markkinavuokran.
Miksi muutat tämän miehen kanssa yhteen? Jos aiot ryhtyä miehen vuokranantajaksi, niin onhan se rooli vähän erilainen kuin rakastetun. Vaikka mies maksaisi alle markkinahinnan, kyse on silti vuokrasta, jos noin järjestät asian eli sinun tulee maksaa vuokrasta veroa.
Parisuhde voi paremmin kun painolastina ei ole epätasa-arvoisesti hoidettuja raha-asioita. Kun asiat on hoitettu oikeudenmukaisesti, ei niitä tarvitse sen koommin miettiä. Voi vaikka keskittyä siihen rakastajana olemiseen. Tuo rakastaja vs vuokranantaja-argumentti on aika köyhä, sellaista aika tyypillistä siipeilijän settiä.
Vuokraa ei tietenkään makseta vaan talous tasataan muita kuluja sopivassa suhteessa jakamalla, jolloin verottajalla ei ole asiaan mitään sanomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Sinulta nyt unohtuu se että myös asunnon omistajan voidaan katsoa käyttäneen omaa varallisuuttaan (se asunto) avopuolison omaisuuden kartuttamiseen kun on antanut tämän asua puoli-ilmaiseksi. Tuolta kantilta on itse asiassa jopa perusteltua tämän asunnon omistajan vaatia hyvitystä esimerkiksi avopuolison avoliiiton aikana kartuttamasta sijoitusvarallisuudesta, koska sen kartuttaminen ei olisi ollut samassa mittakaavassa mahdollista ilman avopuolison omistusasunnon mahdollistamia alhaisia asuinkuluja.[/quote]
Tuollaisen miehen kanssa ei kannata muuttaa yhteen asumaan lainkaan, tulee varmasti esille muissakin asioissa.
Niin, loisen ei kannata muuttaa asumaan sellaisen kumppanin kanssa joka toivoo kumppaniltaan reilua peliä. Se varmasti tosiaan tulee esille muissakin asioissa.
Reiluus tulee kyllä esille joka asiassa. Oletko aloittaja, miksi ylipäätään harkitset yhteen muuttoa? Nimittelet loiseksi tulevaa avopuolisoa? En ymmärrä alkuunkaan. Muutama lokki on pyörähtänyt elämässä jo tällä iällä, ei ole vaikea tunnistaa. Normaalit ihmiset eivät laske sentilleen kuluja missään asiassa, jotain häikkää pitää olla, että noin toimii tai sitten on niin köyhä, että kymmenen euroa ratkaisee saako laskunsa maksettua. Ehkä ei ihan paras tilanne muuttaa yhteen, jos toisen rahatilanne on selkeästi parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Sinulta nyt unohtuu se että myös asunnon omistajan voidaan katsoa käyttäneen omaa varallisuuttaan (se asunto) avopuolison omaisuuden kartuttamiseen kun on antanut tämän asua puoli-ilmaiseksi. Tuolta kantilta on itse asiassa jopa perusteltua tämän asunnon omistajan vaatia hyvitystä esimerkiksi avopuolison avoliiiton aikana kartuttamasta sijoitusvarallisuudesta, koska sen kartuttaminen ei olisi ollut samassa mittakaavassa mahdollista ilman avopuolison omistusasunnon mahdollistamia alhaisia asuinkuluja.
Siis tietenkin molempien varallisuudet otetaan huomioon, myös toisen sijoitusvarallisuudet ja esim. mahdolliset vuokratulot.
Mutta jos toinen osapuoli on varattomampi ja esim. pienituloisempana ei ole pystynyt hankkimaan omistuasuntoa, niin miksi hänen pitäisi maksaa puolet varakkaamman osapuolen asuntolainasta?
Sitten erotessa hänelle ei jää käteen mitään ja toinen porskuttaa laina maksettuna tai vähemmän velkaa olevana omistusasunnossaan.
Nykylain mukaan esim. jos asuttu 5 vuotta yhdessä ja on "kartuttanut toisen lainaa", niin siitä makstusta summasta on vaatia ositusta.
Alunperinhän tämä laki pyrkii korjaamaan mm. sitä tilannetta, että esim. 30 v. oltu avoliitossa, useita yhteisiä lapsia ja hoidettu yhdessä maatilaa, joka vain miehen nimissä. Entisen lain mukaan toinen osapuoli, tässä esim. nainen, koko ikänsä maatilan töitä puoliksi tehneenä ja lapset ja kodin hoitanut nainen saattoi jäädä puille paljaille eron sattuessa. (Ero ei siis aina naisen valinta, jos miehellä esim. 50v. villitys)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Normaali asumiskulu on alueen vuokrataso. Mitään mielikuvittelun perusteella tapahtuvaa lainanlyhennysmaksua ei laki huomioi, kyllä siitä pitää olla tosite. Lähtökohta avoliittolaissa on se, että molempien omaisuudet säilyvät heillä itsellään, tasikoa ei makseta, joten mitään tuollaista tilannetta ei oikeudessakaan synny, että toinen pääsisi todistelemaan mielikuvittelemillaan lainanlyhennyksillä. Tarkoituksena on vain omaisuuden erittely, ei tasinko. Kyse on siis omaisuudesta, joka on ostettu avoliiton aikana yhdessä.
Siis oletko juristi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markkinavuokran puolikas tuntuu toisesta siltä että maksaa toisen asuntolainaa, vaikka onkin sinänsä reilua
Tämä "tuntuu" on tässä nimenomaan oleellinen asia. Tuohan markkinavuokran puolikkaan periminen ei kulujen jakamisen suhteen poikkeaisi mitenkään siitä tilanteesta, että omistusasunto laitetaan vuokralle ja muutetaan yhdessä identtiseen vuokra-asuntoon, jossa vuokra maksetaan puoliksi.[/quote}
Kyllä se sen verran poikkeaisi että jälkimmäisessä tapauksessa verottaja vie siivunsa. Siksi minusta kohtuullinen ratkaisu olisi hieman markkinavuokran puolikasta alempi.
Jos tykkää excelöinnistä niin voihan nuo eri vaihtoehdot taulukoida ja katsoa ne todelliset kustannukset kullekin osapuolelle kussakin tapauksessa niin nuo "tuntuu"-ongelma saattaa vähän hälventyä.
Kiitos, tämä oli yksi harvoista hyvistä pointeista, joka ketjussa on tuotu esille. Tuossa tosiaan syntyy veroista aiheutuvaa kulua sen omistusasunnon vuokratuotosta, jota en ollut huomioinut. Tasapuolisen ratkaisun täytyy siis olla alle sen puolikkaan markkinavuokran.
Miksi muutat tämän miehen kanssa yhteen? Jos aiot ryhtyä miehen vuokranantajaksi, niin onhan se rooli vähän erilainen kuin rakastetun. Vaikka mies maksaisi alle markkinahinnan, kyse on silti vuokrasta, jos noin järjestät asian eli sinun tulee maksaa vuokrasta veroa.
Parisuhde voi paremmin kun painolastina ei ole epätasa-arvoisesti hoidettuja raha-asioita. Kun asiat on hoitettu oikeudenmukaisesti, ei niitä tarvitse sen koommin miettiä. Voi vaikka keskittyä siihen rakastajana olemiseen. Tuo rakastaja vs vuokranantaja-argumentti on aika köyhä, sellaista aika tyypillistä siipeilijän settiä.
Vuokraa ei tietenkään makseta vaan talous tasataan muita kuluja sopivassa suhteessa jakamalla, jolloin verottajalla ei ole asiaan mitään sanomista.
Oletko siis aloittaja? Minä olen jo aiemmin kertonut, että minun kustannuksellani on "siipeilty", jos niin haluat asian esittää. Ei kannata kuvitella, että oma tapa elää on se ainoa ja kaikkien noudattama, minä tässä yritän selvittää miksi sinä näet tämän "tasa-arvoisena"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Sinulta nyt unohtuu se että myös asunnon omistajan voidaan katsoa käyttäneen omaa varallisuuttaan (se asunto) avopuolison omaisuuden kartuttamiseen kun on antanut tämän asua puoli-ilmaiseksi. Tuolta kantilta on itse asiassa jopa perusteltua tämän asunnon omistajan vaatia hyvitystä esimerkiksi avopuolison avoliiiton aikana kartuttamasta sijoitusvarallisuudesta, koska sen kartuttaminen ei olisi ollut samassa mittakaavassa mahdollista ilman avopuolison omistusasunnon mahdollistamia alhaisia asuinkuluja.
Siis tietenkin molempien varallisuudet otetaan huomioon, myös toisen sijoitusvarallisuudet ja esim. mahdolliset vuokratulot.
Mutta jos toinen osapuoli on varattomampi ja esim. pienituloisempana ei ole pystynyt hankkimaan omistuasuntoa, niin miksi hänen pitäisi maksaa puolet varakkaamman osapuolen asuntolainasta?
Sitten erotessa hänelle ei jää käteen mitään ja toinen porskuttaa laina maksettuna tai vähemmän velkaa olevana omistusasunnossaan.
Nykylain mukaan esim. jos asuttu 5 vuotta yhdessä ja on "kartuttanut toisen lainaa", niin siitä makstusta summasta on vaatia ositusta.
Alunperinhän tämä laki pyrkii korjaamaan mm. sitä tilannetta, että esim. 30 v. oltu avoliitossa, useita yhteisiä lapsia ja hoidettu yhdessä maatilaa, joka vain miehen nimissä. Entisen lain mukaan toinen osapuoli, tässä esim. nainen, koko ikänsä maatilan töitä puoliksi tehneenä ja lapset ja kodin hoitanut nainen saattoi jäädä puille paljaille eron sattuessa. (Ero ei siis aina naisen valinta, jos miehellä esim. 50v. villitys)
Avoliittolaissa ei ole ositusta. Toimitetaan vain omaisuuden erottelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Kun asuu pelkällä puolikkaalla juoksevista kuluista, on mahdollisuus kartuttaa omaa omaisuuttaan toisen kustannuksella.
Kun asut omistusasunnossa yksin on asuntoosi sidotun pääoman "tuotto" vastaavan asunnon markkinavuokran ja omistusasumisen kulujen erotus.
Kun asuntoon muuttaa toinen, on asuntoosi sidotun pääoman "tuotto" vastaavan asunnon puolikkaan markkinavuokran (ei kai kukaan sentään kuvittele asuvansa toisen vuokraamassa asunnossa maksamatta puolta vuokrasta?) ja omistusasumisen kulujen erotus.
Toisin sanoen se säästö joka sinulle koituu siitä että asut toisen omistamassa asunnossa pelkällä puolella vastikkeesta on tosiasiasiallisesti asunnon omistajan pääoman tuottoa eikä suinkaan synny tyhjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Normaali asumiskulu on alueen vuokrataso. Mitään mielikuvittelun perusteella tapahtuvaa lainanlyhennysmaksua ei laki huomioi, kyllä siitä pitää olla tosite. Lähtökohta avoliittolaissa on se, että molempien omaisuudet säilyvät heillä itsellään, tasikoa ei makseta, joten mitään tuollaista tilannetta ei oikeudessakaan synny, että toinen pääsisi todistelemaan mielikuvittelemillaan lainanlyhennyksillä. Tarkoituksena on vain omaisuuden erittely, ei tasinko. Kyse on siis omaisuudesta, joka on ostettu avoliiton aikana yhdessä.
Siis oletko juristi?
Osaan lukea lakitekstiä. Siinä ei ole sijaa mielikuvittelulle eli laki on tasan se mitä sanotaan aivan kuten tuo verotusasiakin. Jos perit avopuolisolta vuokraa, on samantekevää minkä suuruinen vuokra on, se on silti verotettavaa tuloa. Ei siis muuta mitenkään asiaa, jos vuokraa maksetaan alle markkinahinnan. Jos tuota ei ilmoiteta verottajalle, syyllistytään veropetokseen.
Puolet hoitovastikkeesta, sähköstä yms. Ei lainoista mitään. Kaikki muu olis on alentavaa. Eikä ikinä ikinä riidan hetkellä sanota mitään siitä, että toinen asuu "sun kämpässä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Kun asuu pelkällä puolikkaalla juoksevista kuluista, on mahdollisuus kartuttaa omaa omaisuuttaan toisen kustannuksella.
Kun asut omistusasunnossa yksin on asuntoosi sidotun pääoman "tuotto" vastaavan asunnon markkinavuokran ja omistusasumisen kulujen erotus.
Kun asuntoon muuttaa toinen, on asuntoosi sidotun pääoman "tuotto" vastaavan asunnon puolikkaan markkinavuokran (ei kai kukaan sentään kuvittele asuvansa toisen vuokraamassa asunnossa maksamatta puolta vuokrasta?) ja omistusasumisen kulujen erotus.
Toisin sanoen se säästö joka sinulle koituu siitä että asut toisen omistamassa asunnossa pelkällä puolella vastikkeesta on tosiasiasiallisesti asunnon omistajan pääoman tuottoa eikä suinkaan synny tyhjästä.
Avoliittolakiin tämä ei kuitenkaan liity millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Sinulta nyt unohtuu se että myös asunnon omistajan voidaan katsoa käyttäneen omaa varallisuuttaan (se asunto) avopuolison omaisuuden kartuttamiseen kun on antanut tämän asua puoli-ilmaiseksi. Tuolta kantilta on itse asiassa jopa perusteltua tämän asunnon omistajan vaatia hyvitystä esimerkiksi avopuolison avoliiiton aikana kartuttamasta sijoitusvarallisuudesta, koska sen kartuttaminen ei olisi ollut samassa mittakaavassa mahdollista ilman avopuolison omistusasunnon mahdollistamia alhaisia asuinkuluja.
Siis tietenkin molempien varallisuudet otetaan huomioon, myös toisen sijoitusvarallisuudet ja esim. mahdolliset vuokratulot.
Mutta jos toinen osapuoli on varattomampi ja esim. pienituloisempana ei ole pystynyt hankkimaan omistuasuntoa, niin miksi hänen pitäisi maksaa puolet varakkaamman osapuolen asuntolainasta?
Sitten erotessa hänelle ei jää käteen mitään ja toinen porskuttaa laina maksettuna tai vähemmän velkaa olevana omistusasunnossaan.
Nykylain mukaan esim. jos asuttu 5 vuotta yhdessä ja on "kartuttanut toisen lainaa", niin siitä makstusta summasta on vaatia ositusta.
Alunperinhän tämä laki pyrkii korjaamaan mm. sitä tilannetta, että esim. 30 v. oltu avoliitossa, useita yhteisiä lapsia ja hoidettu yhdessä maatilaa, joka vain miehen nimissä. Entisen lain mukaan toinen osapuoli, tässä esim. nainen, koko ikänsä maatilan töitä puoliksi tehneenä ja lapset ja kodin hoitanut nainen saattoi jäädä puille paljaille eron sattuessa. (Ero ei siis aina naisen valinta, jos miehellä esim. 50v. villitys)
Jonkun asuntolainaahan se pienituloinen aina maksaa jos ei kerran omistusasuntoon pääse kiinni. En usko että tuon lain perusteella yksikään pienituloinen tulee saamaan hyvitystä (ositus ei tähän liity mitenkään) siitä että on maksanut asumisestaan kohtuullisen summan asunnon omistajalle. Se ei olisi oikein.
Exän kanssa maksettiin näin: puolet hoitovastikkeesta, sähköstä ja vesimaksusta, ja lainat korkoineen + mahdollinen rahoitusvastike (asuntoon kohdistuvat yhtiövelat kuuluvat osakkaalle ja vähennetään mahdollisesta velattomasta hinnasta myydessä). Kotivakuutus maksettiin puoliksi.
Nyksän kanssa omistamme puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Exän kanssa maksettiin näin: puolet hoitovastikkeesta, sähköstä ja vesimaksusta, ja lainat korkoineen + mahdollinen rahoitusvastike (asuntoon kohdistuvat yhtiövelat kuuluvat osakkaalle ja vähennetään mahdollisesta velattomasta hinnasta myydessä). Kotivakuutus maksettiin puoliksi.
Nyksän kanssa omistamme puoliksi.
Lähti liian nopeasti näpistä, eli lainat kuuluu sulle maksettaviksi, jos kumppani ei osta asunnosta puolikasta. Sitä lainaa ei ole muuten pakko ottaa pankista, voitte tehdä keskinäisen velkakirjan, jolla myyt hänelle puolet asunnosta ja hän alkaa maksaa sitten puolia kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Normaalien asumiskulujen maksaminen ei ole toisen omaisuuden kartuttamista. Tähän ei kannata avoliittolakia sotkea.
Mutta mikä on "normaali asumiskulu", sehän on tämän ketjun kysymys.
Kun maksaa yli puolet yhtiövastikkeesta ja muista sähkö ym. kuluista, niin silloin jää "ylimääräistä", jolla toinen voi kartuttaa omaisuuttaan, esim. lyhentää (asunto-, kiinteistö -lainojaan). Kun on mukana lyhentämässä toisen lainoja, se ei enää ole normaali asumiskulu.
Kun asuu pelkällä puolikkaalla juoksevista kuluista, on mahdollisuus kartuttaa omaa omaisuuttaan toisen kustannuksella.
Kun asut omistusasunnossa yksin on asuntoosi sidotun pääoman "tuotto" vastaavan asunnon markkinavuokran ja omistusasumisen kulujen erotus.
Kun asuntoon muuttaa toinen, on asuntoosi sidotun pääoman "tuotto" vastaavan asunnon puolikkaan markkinavuokran (ei kai kukaan sentään kuvittele asuvansa toisen vuokraamassa asunnossa maksamatta puolta vuokrasta?) ja omistusasumisen kulujen erotus.
Toisin sanoen se säästö joka sinulle koituu siitä että asut toisen omistamassa asunnossa pelkällä puolella vastikkeesta on tosiasiasiallisesti asunnon omistajan pääoman tuottoa eikä suinkaan synny tyhjästä.
Avoliittolakiin tämä ei kuitenkaan liity millään tavalla.
Tottakai liittyy, koska tuo uusi avoliittolaki on muotoiltu niin että se avaa väylän myös asunnon omistajalle vaatia hyvitystä toiselle avoliiton aikana kertyneestä varallisuudesta, mikäli voi osoittaa että on edesauttanut sen kertymistä sillä että on antanut toisen asua asunnossaan pelkällä vastikkeen puolikkaalla. Mielenkiintoista nähdä miten tuomioistuimet lähtevät tuota lakia käytännössä tulkitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että jos asutte tarpeeksi kauan samassa asunnossa ja mies maksaa tarpeeksi kuluja niin mahdollisen eron koittaessa hän on oikeutettu saamaan ehkä jopa puolet asunnon arvosta vaikka ette olisi naimisissa.
Mitäs huuhaata tää on??
Avoliittolain uusi päivitys tullut voimaan 1.1.2020.
[Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Lain päivitys astui voimaan 1.1.2020 (29.11.2019/1147).]
Avoliittolaki koskee avopuolisoita, jotka:
- ovat asuneet yhdessä (yhteistaloudessa) vähintään viisi vuotta TAI
- ovat saaneet yhteisen lapsen tai yhteisesti huoltamansa lapsen.Kun yo. ehdoista jompikumpi täyttyy, jaetaan omaisuus lain mukaan.
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Avoliittolaissa ei ole mitään tasinkoa. Molemmat pitävät oman omaisuutensa lähtökohtaisesti, ellei sitten toinen ole maksanut esim talolainaa.
Aivan. Siinä ositus sen mukaan kuinka paljon on toisen omaisuutta kartoittanut. Jos siis maksaa enemmän kuin puolet yhtiövastikkeesta ja muista vesi- ja sähkölaskuista, niin kartuttaa toisen omaisuutta? Vaikka suoraan maksaisi lainatilille? Kuiteista näkyy, että on maksettu enemmän kuin suoria asumiskuluja, jolloin asunnon omistaja on voinut lyhentää lainaa, sillä(kin) summalla. Riitatilanteessahan käräjäoikeus siihen sitten kertoisi lopullisen kannan.
"
Milloin avopuolisolla on oikeus arvionvaraiseen hyvitykseen?
Edellä kerrottiin osa hyvityksen perusedellytyksistä, mutta asiaa on tarkennettu avoliittolaissa hieman lisää. Avoliittolaissa tarkoitetuksi, avopuolisoiden yhteistaloutta hyödyttäneeksi panokseksi avoliiton aikana voidaan katsoa esimerkiksi:
- oman varallisuuden käyttäminen yhteiseen talouteen tai toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
- yhteisen varallisuuden käyttäminen toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen
-työskentely yhteisen talouden tai toisen avopuolison omaisuuden hyväksi.
"
https://rakkaudenrevoluutio.fi/avoliiton-omaisuuden-jako-avoliittolaki-…
Sinulta nyt unohtuu se että myös asunnon omistajan voidaan katsoa käyttäneen omaa varallisuuttaan (se asunto) avopuolison omaisuuden kartuttamiseen kun on antanut tämän asua puoli-ilmaiseksi. Tuolta kantilta on itse asiassa jopa perusteltua tämän asunnon omistajan vaatia hyvitystä esimerkiksi avopuolison avoliiiton aikana kartuttamasta sijoitusvarallisuudesta, koska sen kartuttaminen ei olisi ollut samassa mittakaavassa mahdollista ilman avopuolison omistusasunnon mahdollistamia alhaisia asuinkuluja.
Siis tietenkin molempien varallisuudet otetaan huomioon, myös toisen sijoitusvarallisuudet ja esim. mahdolliset vuokratulot.
Mutta jos toinen osapuoli on varattomampi ja esim. pienituloisempana ei ole pystynyt hankkimaan omistuasuntoa, niin miksi hänen pitäisi maksaa puolet varakkaamman osapuolen asuntolainasta?
Sitten erotessa hänelle ei jää käteen mitään ja toinen porskuttaa laina maksettuna tai vähemmän velkaa olevana omistusasunnossaan.
Nykylain mukaan esim. jos asuttu 5 vuotta yhdessä ja on "kartuttanut toisen lainaa", niin siitä makstusta summasta on vaatia ositusta.
Alunperinhän tämä laki pyrkii korjaamaan mm. sitä tilannetta, että esim. 30 v. oltu avoliitossa, useita yhteisiä lapsia ja hoidettu yhdessä maatilaa, joka vain miehen nimissä. Entisen lain mukaan toinen osapuoli, tässä esim. nainen, koko ikänsä maatilan töitä puoliksi tehneenä ja lapset ja kodin hoitanut nainen saattoi jäädä puille paljaille eron sattuessa. (Ero ei siis aina naisen valinta, jos miehellä esim. 50v. villitys)
Avoliittolaissa ei ole ositusta. Toimitetaan vain omaisuuden erottelu.
Ok. Käyntin väärää sanamuotoa, mutta itse asia ei muutu.
"
3 luku
Hyvitys «yhteistalouden» hyväksi annetusta panoksesta
8 §
Hyvityksen edellytykset
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on «yhteistalouden» hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että «yhteistalouden» purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
«Yhteistalouden» hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos «yhteistalouden» hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.
"
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110026?search%5Btype%5D=pika…
Tämän ketjun ideana oli pohtia sitä, mikä olisi em. tilanteessa kohtuullista ja tasapuolista. Silloin joutuu väistämättä vähän pohtimaan niitä kulueriä ja euroja.
Oman kokemukseni mukaan ne ihmiset, jotka syyttävät toisia pihistelystä ja senttien laskemisesta ovat usein niitä, jotka haluavat tosiasiassa hyötyä toisten kustannuksella. Ei aina, mutta usein. Se hyötyminen sitten verhotaan tuollaisella "ei se ole niin tarkkaa" tai "kuka näitä nyt sentilleen laskee" -tyyliseen retoriikkaan.