Miten jaksaa elää köyhyysrajan alapuolella (opintotuella)?
Tarvitsisin tsemppiä siihen että jaksaisin vielä useamman vuotta elää elämääni superköyhänä. Toisina päivinä en jaksaisi tätä enään! Olen lähtenyt opiskelemaan aikuisiällä ja monesti mietin onko tässä mitään järkeä. Rahaa ei riitä edes ruokaan, miten sitten mihinkään muuhunkaan. Töitä pitäisi tehdä, mutta opinnot vievät älyttömästi aikaa. Ahdistaa. Ainoa lohtu on se että valmistuttuani minulla on unelma-ammatti, hyvä palkkaus ja työnsaanti on varmaa. Miten ihmiset tulevat toimeen ja jaksavat uskoa siihen että huomenna on parempi päivä?
Kommentit (31)
Monessa maassa vanhemmat säästävät lasten opiskeluihin. Myöhemmin haetaan stipendejä tai säästetään palkasta jatkoopintoihin.
Se vasta onkin väärin, että toiset saavat opiskella työttömyyskorvauksella, esim. ansiosidonnaisella, kun toiset joutuvat kitkuttamaan ihan sillä perusopintotuella ja -lainalla. Siinä taas vähän lisää epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa teille! Enkä ole ikinä ymmärtänyt miksi opiskelijoiden velvoitetaan ottamaan LAINAA pankista ihan vaan elämistä varten, sanoisivat samaa kaikille sossun asiakkaille!!!
Miksi et ota opintolainaa ja käy töissä? Niin kuin itse totesit, se on sijoitus tulevaisuuteesi.
Ennen ja yhä edelleen muualla maailmassa opiskelu rahoitetaan lainarahalla ja työssä käynnillä. Näin oli myös Suomessa, jolloin koulussa maksettiin kalliit lukukausimaksut ja opiskelu oli sidottu opiskelu menestykseen.
Suomen systeemi on erittäin harvinainen, opintotukineen ja muine etuineen ja edullista opiskelijalle ja ehkä siksi meillä on aivan liian paljon ylikoulutettua työvoimaan, jotka eivät koskaan tule saamaan koulutusta vastaavaa työtä. Jo nyt yhteiskunta tukee opiskelijoita monin eri tavoin ja opiskelijat ovat kallis menoerä yhteiskunnalle, sillä jokainen opiskelija maksaa jo nyt yhteiskunnalle n. 40.000-90.000 euroa/vuosi, sis. henk.koht. tuet, opetuksen, rakennukset ja muut edut ja tuet.
Opiskelijat ovat jo nyt ainut ryhmä (hyvä niin) jota yhteiskunta tukee runsaskätisesti, verrattiin muihin kansalaisiin ja siihenkin ollaan tyytymättömiä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:35"]Monessa maassa vanhemmat säästävät lasten opiskeluihin. Myöhemmin haetaan stipendejä tai säästetään palkasta jatkoopintoihin.
[/quote]
Monessa maassa saa myös töitä ilman koulutusta. Suomessa et pääse edes siivoojaksi.
En nyt allekirjoittaisi niitä väitteitä, että arvosanoilla ei ole juuri mitään merkitystä. Minulla itselläni on hvvät arvosanat (keskiarvo yliopistosta yli 4, kun maksimi on 5), ja minulla on ollut siitä moneen kertaan hyötyä. Työpaikkahaastattelussa on tullut nähtyä, kuinka haastattelijan asenne muuttuu täysin siinä vaiheessa, kun paperit kaivetaan esiin. Yhtäkkiä olenkin muuttunut potentiaalisesti kiinnostavasta hakijaksi siksi, jonka haastattelija ehdottomasti haluaa palkata.
En tietenkään tarkoita sitä, että pitäisi kauheasti stressata joka ikisestä arvosanasta ja siitä, jos jostain kurssista tuleekin 4 tai 3 sen sijaan, että saisi 5. Ja toki huonoja arvosanoja pystyy kompensoimaan jollain muilla ansioilla.
Hyvin mulla menee. Saan opintorahaa ja muuta en saakkaan ja käyn koulua. Mies tienaa liiankin hyvin ja maksaa kaiken tällä hetkellä.
ps. olen turvannut selustani sekä tienaan tulevaisuudessa itse rahani :)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:41"]
En nyt allekirjoittaisi niitä väitteitä, että arvosanoilla ei ole juuri mitään merkitystä. Minulla itselläni on hvvät arvosanat (keskiarvo yliopistosta yli 4, kun maksimi on 5), ja minulla on ollut siitä moneen kertaan hyötyä. Työpaikkahaastattelussa on tullut nähtyä, kuinka haastattelijan asenne muuttuu täysin siinä vaiheessa, kun paperit kaivetaan esiin. Yhtäkkiä olenkin muuttunut potentiaalisesti kiinnostavasta hakijaksi siksi, jonka haastattelija ehdottomasti haluaa palkata.
En tietenkään tarkoita sitä, että pitäisi kauheasti stressata joka ikisestä arvosanasta ja siitä, jos jostain kurssista tuleekin 4 tai 3 sen sijaan, että saisi 5. Ja toki huonoja arvosanoja pystyy kompensoimaan jollain muilla ansioilla.
[/quote]
Mulla taas ei ole koskaan kysytty yhtäkään yliopiston arvosanaa haastatteluissa, ikinä. Gradun aihetta kysyttiin ja pyydettiin kertomaan aiheesta ja tutkimuksesta, arvosanaa ei kuitenkaan kysytty. Toisaalta olin päässyt tekemään alan töitä jo opiskeluaikana - aluksi ihan vaatimatonta, mutta sitten yhtä parempaa ja pidin mielenkiintoisen projektin takia välivuoden yliopisto-opinnoissa ja jo sitä ennen olin opiskelijavaihdossa.
Toki varmasti ilman työkokemusta arvosanoilla on merkitystä ja toisilla aloilla toisia enemmän, aivan varmasti. Mutta mitä enemmän työkokemusta, sitä vähemmän arvosanat enää merkkaavat.
T: Sosiaalinen keskinkertaisuus
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:44"]
Hyvin mulla menee. Saan opintorahaa ja muuta en saakkaan ja käyn koulua. Mies tienaa liiankin hyvin ja maksaa kaiken tällä hetkellä. ps. olen turvannut selustani sekä tienaan tulevaisuudessa itse rahani :)
[/quote]
Hyvä kun on tollanen tilanne, toisille se huoraaminen ei oo se paras vaihtoehto... ;)
Mitä alaa siis opiskelet ap? Itselläkin on uudelleenkouluttautuminen ajankohtaista, mutta alanvalinta todella mietityttää...
Tarvitseekohan sitä joka päivä käydä töissä, jos saisi vaikka lauantaityön, niin ei ainakaan nälkää näkisi. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty, mutta jos pistäisi jonkin työpaikkavahdin s-postiin?
Juuri sillä, että parempaa on odotettavissa.