Kaikkia tuntemiani hyvin hoikkia ihmisiä yhdistää nämä asiat:
- Eivät syö aamulla ennen töihin lähtöä
- Tekevät paljon fyysistä työtä
- Syövät hyvin harvoin, korkeintaan kolme kertaa päivässä (joskus toki herkuttelevat, mutta eivät todellakaan päivittäin)
Mitkä ominaisuudet yhdistävät sinun tuntemiasi hyvin hoikkia ihmisiä?
Kommentit (123)
En tykkää syödä pullaa tai pastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syövät harvoin ja kohtuullisesti.
Eivät saa kummoistakaan dopamiinivyöryä herkuttelusta.
Ehkä tärkein kaikista: voivat olla stressaavassa elämäntilanteessa, mutta ovat siunattuja kyvyllä hallita stressiä ja nukkua suht normaalisti.
Useimmat harrastavat liikuntaa - tai vähintäänkin suhtautuvat liikunnallisuuteen myönteisesti, vaikka eivät elämäntilanteensa vuoksi ehtisi juuri liikkumaan.
Hallinta on harjoittelukysymys.
Jossain määrin. Enemmän vaikuttaa stressinhallinnan resurssit, jotka taas ovat kiinni persoonallisuuden piirteistä, temperamentista, hermoston toiminnasta, kasvuympäristöstä/henkilöhistoriasta ja elämäntilanteesta.
Kannattaa lukea Hesarin juttu allostaasista (taisi olla eilen). Ihminen ei pysty pelkästään asennoitumalla muuttamaan stressialttiuttaan.
Mä teen istumatyötä, en käynnisty ilman aamupalaa ja syön 5-6 kertaa päivässä suuria annoksia enkä noudata mitään sokerin tai rasvan välttelyä. Harrastan paljon liikuntaa ja sillä pysyn hoikkana.
Ei yhdistä mikään. Mun tuttavapiirissä on paljon erilaisia hoikkia ihmisiä. On sellainen ryhmä, jota yhdistää tupakointi. Yksi tähän ryhmään kuuluvista lopetti tupakoinnin ja lihoi. On sellainen ryhmä, jolla on hyvin ongelmallinen suhde ruokaan, joko syömishäiriöoireilun tai esim. allergioiden takia (eräs tuttuni kuuluu tähän ryhmään, hänellä on monia allergioita ja sitten monet ruuat eivät muuten vain sovi). Jotkut on sellaisia, että liikkuvat paljon ja tekevät fyysistä työtä, mutta heissä on suuria eroja syömisten suhteen. Ja osan elintavoista en tiedä juuri mitään.
Toi yks joka kirjoitti etteivät polta tai juo juuri Alkoa.. Niin.. Hah.
Vierailija kirjoitti:
Pyysin teitä kertomaan, mikä yhdistää tuntemianne hyvin hoikkia ihmisiä.
Ap
Tuntemani hyvin hoikat ihmiset ovat aika nopeasti kiihtyviä, ahdistukseen taipuvaisia, nopeita toiminnoissaan ja reagtioissaan,kilpirauhasongemia. Ovat jotenkin sisäisesti koko ajan liikkeellä. Syövät normaalia määriä, päivittäin leivonnaisia. Ovat sitkeitä ja ahkeria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyysin teitä kertomaan, mikä yhdistää tuntemianne hyvin hoikkia ihmisiä.
Ap
Tuntemani hyvin hoikat ihmiset ovat aika nopeasti kiihtyviä, ahdistukseen taipuvaisia, nopeita toiminnoissaan ja reagtioissaan,kilpirauhasongemia. Ovat jotenkin sisäisesti koko ajan liikkeellä. Syövät normaalia määriä, päivittäin leivonnaisia. Ovat sitkeitä ja ahkeria.
Jatkan vielä...Siis heillä on jollain lailla koko ajan 'sisäistä liikettä'. Sellaista värinää. Useimmat myös liikkuvat paljon ulkoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyysin teitä kertomaan, mikä yhdistää tuntemianne hyvin hoikkia ihmisiä.
Ap
Tuntemani hyvin hoikat ihmiset ovat aika nopeasti kiihtyviä, ahdistukseen taipuvaisia, nopeita toiminnoissaan ja reagtioissaan,kilpirauhasongemia. Ovat jotenkin sisäisesti koko ajan liikkeellä. Syövät normaalia määriä, päivittäin leivonnaisia. Ovat sitkeitä ja ahkeria.
Jatkan vielä...Siis heillä on jollain lailla koko ajan 'sisäistä liikettä'. Sellaista värinää. Useimmat myös liikkuvat paljon ulkoisesti.
Minun kokemukseni mukaan tällaiset ihmiset ovat nimenomaan taipuvaisia napostelemaan ja kärsimään muutenkin itsekurin ongelmista (esim. alkoholin kanssa läträäminen). Toisin sanoen ovat stressaantuneisuuteen taipuvaisia, mikä on tunnetusti suuri ylipainon riskitekijä.
Itsekuri ja elämästä nauttiminen sopivassa suhteessa.
Minun tuntemia todella hoikkia ihmisiä yhdistää syömishäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Syövät harvoin ja kohtuullisesti.
Eivät saa kummoistakaan dopamiinivyöryä herkuttelusta.
Ehkä tärkein kaikista: voivat olla stressaavassa elämäntilanteessa, mutta ovat siunattuja kyvyllä hallita stressiä ja nukkua suht normaalisti.
Useimmat harrastavat liikuntaa - tai vähintäänkin suhtautuvat liikunnallisuuteen myönteisesti, vaikka eivät elämäntilanteensa vuoksi ehtisi juuri liikkumaan.
Mulla ainakin on stressinsietokyky nolla ja unettomuus silloin täysi kymppi.
Kun ei nuku niin ahdistaa ja masentaa pahasti ja ruokaa ei tee mieli sitten yhtään vaikka nälkää tunteekin. Ahdistusta tosin koitan lievittää liikunnalla.
Voin puhua vain omasta puolestani, en tiedä muista. Olen hoikka xs-s kokoa, 38v samoissa mitoissa kun teininä. Kolme lasta. Syön herkkuja joka päivä, syön ainakin 5 ateriaa päivässä, siis kaksi lämmintä ateriaa, aamu-ja iltapalan sekä välipalan. Syön terveellistä ruokaa, mutta tosiaan syön herkkujakin, muuten paino laskee liikaa. Teen fyysistä työtä, tykkään liikkua. Ei polta enkä käytä alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-syö 5-6 kertaa päivässä
-annoskoot maltilliset
- herkkuja päivittäin, mutta tosi pieniä
- arkiaktiivisuus runsasta
- hyvät geenitOvatko antaneet geenikarttansa sinulle vai mistä tiedät nämä "hyvät geenit"?
Eivät todellakaan tuntemani (minä mukaan lukien) syö kuutta kertaa päivässä. 3-4 kertaa useimmilla. Itselläni on kahvikuppi aamulla, lounas ja päivällinen ja jonkinlainen iltapala.
Geenikartan näkee esim. omista vanhemmistaan. Kehon rakenne, raajojen pituus, minne ylimääräinen menee kehossa ym on hyvinkin nähtävissä sieltä. Kaikille ei kehity pitkiä, hoikkia raajoja, vaikka kuinka pitäisi diettiä. Lyhytjalkainen päärynä ei muutu sopusuhtaiseksi bambiksi sitten millään.
Ilmeisesti geenit, koska omissa tutuissa hoikimmat on oikeasti ne pahimmat herkkupyllyt jotka syö oikeastaan koko ajan jotain ja varsinkin makeaa. Aamukahvin kanssa croissanttia, lounaan jälkkäriksi kahvin kanssa jotain makeaa ja sama iltapäivällä eli kahvin kanssa jotain makeaa (pulla/viineri/munkki/suklaapatukka/jäätelöä) ja joka välissä vielä energiajuomaa tai makuvissyjä..
Minä ja minun sukulaset ovat kaikki hoikkia. Syön kyllä paljon ja ertyisesti pdän kahvilevästä. Äitini söi mustaa leipää ,maitoa, sokeria paljon, kahvia paljon, jahtimakkaraa. Kotona olipaljon keittoja ja laatikoita. Piirakoita, puuroja, omenia ,appelsiineja, limpsaa, jäätelöä.Kalapuikkoja. Perunaruokia. Äitini eli terveenä yli 90 vuotiaaksi. Hänen siskot ja serkut elivät vanhoiksi, myös miehet, tosin mummon siskot ja veljet asuvat USA: ssa. Sinne viedään viilinsiementä ja hapanleivän juurta lentäen.
Minä pystyin syömään mitä tahansa lihomatta kunnes täytin 40. Sen jälkeen keskivartalo vain jatkaa pyöristymistään vaikka mitä tekisi.
Pitäisi välttää alkoholia, rasvaisia ruokia, makeisia.
Kun katsoo valokuvia ja dokumentteja esim 60-70-luvuilta, huomaa, että silloin oltiin hoikkia.
Ei ollut siidereitä, ei syöty irtokarkkeja siinä määrin kuin nykyään. 60-luvulla karkkeja ostettiin kappaleittain, aikuiset söivät makeisia ja suklaata lähinnä juhlapyhinä. Ruoka oli rasvaisempaa ja vihanneksia syötiin vähemmän, mutta arkiliikuntaa oli enemmän. Ruoka-ajat olivat säännöllisempiä eikä ollut paljon pikaruokapaikkoja. (Toki oli myös enemmän sydän- ja vetisuonitauteja.)
Lapset kävelivät tai pyöräilivät kouluun kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun tuntemiani hoikkia ihmisiä ei kyllä yhdistä yhtään mikään.
1. Ei vaan liho vaikka syö oikeasti ihan järjettömän paljon (näin erittäin ylipainoisen näkövinkkelistä) ja herkuttelee minkä kerkiää. Aikaisemmin oli työtön ja nytkään työ ei ole fyysistä. Iän myötä (50v) syömismäärät on sentään vähän vähentynyt ja onneksi paino ei kuitenkaan ole pudonnut.
2. Elämänhallinta vähän hukassa. Syö todella epäterveellisesti, mutta saattaa välillä olla useammankin päivän syömättä tai hyvin vähällä ruualla kun rahat on loppu.
3. Urheilee tavoitteellisesti. Mielestäni syö paljon, mutta erittäin tarkan dietin mukaan ja siinä dietissä ei pahemmin herkkuja ole. Silloinkin kun herkuttelee määrät on todella pieniä.
4. Perus keski-ikäinen nainen syö normaalisti, liikkuu normaalisti ja herkuttelee normaalisti. Ei poikkea massasta muuten kuin olemalla keskivertoa reilusti laihempi.
5. Kyttää jokaista suupalaa ja vaakaa pakonomaisesti. Oli ennen ylipainoinen ja ne kilot eivät todellakaan pysy poissa helposti.
Toki tiedän muitakin hoikkia ihmisiä, mutta heidän syömisistään tai muista elintavoistaan en niin tiedä.
Mulla tuttavapiirissä samankaltaisia hoikkia henkilöitä, mutta sillä lisäyksellä että suurin osa heistä polttaa myös tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syövät harvoin ja kohtuullisesti.
Eivät saa kummoistakaan dopamiinivyöryä herkuttelusta.
Ehkä tärkein kaikista: voivat olla stressaavassa elämäntilanteessa, mutta ovat siunattuja kyvyllä hallita stressiä ja nukkua suht normaalisti.
Useimmat harrastavat liikuntaa - tai vähintäänkin suhtautuvat liikunnallisuuteen myönteisesti, vaikka eivät elämäntilanteensa vuoksi ehtisi juuri liikkumaan.
Hallinta on harjoittelukysymys.
Jossain määrin. Enemmän vaikuttaa stressinhallinnan resurssit, jotka taas ovat kiinni persoonallisuuden piirteistä, temperamentista, hermoston toiminnasta, kasvuympäristöstä/henkilöhistoriasta ja elämäntilanteesta.
Kannattaa lukea Hesarin juttu allostaasista (taisi olla eilen). Ihminen ei pysty pelkästään asennoitumalla muuttamaan stressialttiuttaan.
Minulla stressi vie ruokahalun. Stressaan paljon. En tosin ruoasta. Olen aina ollut hoikka, tai siis laiha.
En tiedä yhdistääkö mikään yksi asia kaikkia.
Hyvin hoikat miehet on usein pitkiä ja ei liikunnallisia.
Hyvin hoikat naiset tuntuvat usein syövän paljon pienempiä annoksia kuin minä (BMI mulla 24). Silloinkin kun mielestään oikein sikailevat ja syövät herkkuja, lopullinen kalorisaldo ei ole ihan hirveän suuri.