Kaikkia tuntemiani hyvin hoikkia ihmisiä yhdistää nämä asiat:

Syövät paljon kunnon ruokaa, eivät pidä siis herkuista eivätkä niitä himoitse, nukkuvat pitkään, ovat usein aamuihmisiä.

Oma otanta vain.

Olen koko ikäni ollut hoikka. Syön aika paljon, mutta en syö mitään makeita herkkuja koskaan, koska en tykkää niistä. Hyötyliikuntaa tulee arjessa, mutta en varsinaisesti harrasta liikuntaa. En käytä alkoholia. Tykkään tulisesta ruuasta ja kokkaan mielelläni. 2 lasta, 41-v.

Minun suuressa suvussani lähes kaikki aikuiset, jotka eivät ole ylipainoisia, ovat tarkkoja sekä ruoan määrästä että laadusta, ja harrastavat liikuntaa. Suvussani siis on "lihavuusgeeni", joka aktivoituu suunnilleen 15-20 ikävuosien välillä. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä, mutta kummallakin sukupuolella sitä esiintyy.

Hoikan äidin lapsetkin normaali painoisia. Koska heidän äitinsä on opettanut, että namuja ei syödä kuin yhtenä päivänä viikossa ja ihan normaali määrä pitää riittää.

No, minä oon erittäin hoikka. 

 1) Syön joka ikinen aamu aamiaisen ja jos lounas meinaa venyä (eli ei ole kello 11-12), syön myös aamulla välipalan aamiaisen ja lounaan välissä

2 En tee fyysistä työtä. Liikun kyllä ihan kohtalaisesti ja kuljjen pyörällä

3) Syön 5-7 kertaa päivässä ja reippaita annoksia, joskin iso osa niistä vihaneksia & salaattia. Kanssani syövät ihmiset tyypillisesti päivittelevät annosteni kokoa ja sitä että "mihin se menee" (on muuten todella epäkohteliasta jos ette tienneet)

Eli kaikki pieleen ap :D 

Vierailija kirjoitti:

Syövät harvoin ja kohtuullisesti.

Eivät saa kummoistakaan dopamiinivyöryä herkuttelusta.

Ehkä tärkein kaikista: voivat olla stressaavassa elämäntilanteessa, mutta ovat siunattuja kyvyllä hallita stressiä ja nukkua suht normaalisti.

Useimmat harrastavat liikuntaa - tai vähintäänkin suhtautuvat liikunnallisuuteen myönteisesti, vaikka eivät elämäntilanteensa vuoksi ehtisi juuri liikkumaan.

Syön usein, mutta kyllä kohtuullisesti ja valitettavasti oon hirveä stressipesä enkä nuku. 

Mutta tossa dopamiinivyöryssä vois olla asian ydin. En saa minkäännäköistä dopamiinivyöryä herkuttelusta ja niinpä herkut onkin todella helppo jättää väliin.

Ovat sairastaneet influenssan niin että makuaisti ei ole palautunut ennalleen.

Hyviä huomioita. Kenenkään ei tarvitse olla hoikka, vaan se normaalipainoisuuskin olisi tavoiteltava asia, etenkin terveysmielessä. Mutta kun aikuisväestöstä 75% on ylipainoisia (BMI yli 25), niin pitkä tie tulee olemaan. Ihan kuin moni olisi jo luovuttanut, ja päästetään vaan itsensä "mähöstymään".

Surullista.

Geenit, suomenruotsalaisuus tai varakkuus

Mun tuntemia hoikkia yhdistää nämä asiat:

-syövät kaikkea  (ei siis karppausta/veganismia/ketoa/gluteenitonta ellei ihan oikeasti lääketieteellinen syy) mutta kohtuullisia määriä. Eivät kieltäydy jälkiruoasta mutta ylimääräisestä pullan tuputuksesta kyllä

-harrastavat liikuntaa maltilla tai eivät ollenkaan (himourheilijat tuppaa olemaan pullukoita koska liikunta lisää ruokahalua)

-annoskoot pieniä tai kohtuullisia

-syövät aina kahvihuoneessa välipalaa :D Asia mikä itseäkin ärsytti pitkään mutta sitten vaan oli todettava että se ärsyttävä kello kahden rahkan/hedelmien mussutus toimii, koska ei tule sitten ahmittua kotiin päästessä jääkaappia tyhjäksi

-toisilla myöskään ruoka ei ole niin tärkeää, syövät elääkseen eivätkä elä syödäkseen. Nautinnot tulee muista asioista

Syövät vain laadukasta itsetehtyä ruokaa, eivät napostele, eivät läträä alkoholin kanssa (lasillinen tai pari viikonloppuna päivällisellä), liikkuvat säännöllisesti, käyvät töissä (ei fyysistä) ja ovat normioloissa paljon työmatkoilla. Herkuttelevat mieluummin laadukkailla juustoilla, ravuilla, blineillä ja mädillä, marjoilla tai viinillä kuin sipsukoilla tai sidukalla (kukaan ei taida välittää noista)

Normaalit annoskoot on tietty ihan perusasia.

Kuulun ap:n kuvailemaan hyvin hoikkaan ihmistyyppiin kaikilta osin. En syö aamupalaa, liikunnallinen työ ja syön vain 3-4 krt päivässä.

Nyt kun pätkäpaastoaminen ollut paljon esillä, niin olen tietämättäni pätkäpaastonnut vuosikymmeniä 😁 Aamupala ei ole koskaan maistunut, mutta joku terveellinen eväs esim smoothie maistuu muutaman tunnin hereillä olon jälkeen.

Syön terveellisesti, kasvispainoitteisesti ja mahdolllisimman puhtaasti tuotettua ruokaa ja usein päivän isoin ruokailu tapahtuu vasta illalla.

Yksi tekijä hoikkuudessa on varmasti myös, että en erityisemmin välitä makeasta ja monet "herkut" ovat minun makuun aivan liian äiteliä.

Työni liikunnan parissa tekee sen, että minulla on paljon hoikkia työkavereita ja meitä eniten yhdistää terveelliset ruokailuvalinnat ja säännöllinen ja monipuolinen liikunta, mutta kukaan ei ole nipo ja herkut ja illanistujaisetkin kuuluvat sopivina annnoksina elämään.

Ikä ei ole vaikuttanut painooni, vaan vaatekoko ja kg vakio (raskauksia lukuunottamatta) viimeiset 30-40 v

N55 painoindeksi 19

Vierailija kirjoitti:

Geenit. Mun mies sekä molemmat lapset on pelkkää luuta ja nahkaa, vaikka ovat tunnin välein jääkaapilla ja syövät koko ajan.

Geeneillä ei ole mitään tekemistä. Vaan lapsesta asti ollut tapa, miten suhtautua ruokaan ja syömiseen. Pullukoiden perheessä on usein tunnesyöjiä. Syödään iloon ja suruun. Palkitaan herkuilla. Ei ole mitään tekemistä geeneillä. Kuka tahansa lihoaa, jos syö enemmän kuin kuluttaa. Esimerkiksi urheilija.. Kun ura urheilijana loppuu vaikkapa vakavaan loukkaantumiseen. Kaikki lihovat. Ei välttämättä ylipainoiseksi, mutta lihoavat.. Kun ovat tottuneet syömään tietyn määrän.. Mutta eivät kuluta enää, kuten ennen. Ei ole rakettitiedettä.

Jos katsot vanhoja valokuvia. Voit huomata, ettei lihavia tai ylipainoisia näy juurikaan kuvissa. Miksi? Ei siksi, että kaikilla olisi "hyvät geenit" vaan siksi.. Ettei ihmiset ole ylensyönyt ennen, kuten tänä päivänä.. Koska kaikilla ei vain ole ollut varaa syödä yllin kyllin, kuten tänä päivänä.

Lopettakaa tekosyiden keksiminen. Ja katsokaa peiliin. Syy kiloihin löytyy sieltä. Kukaan muu ei laita ruokaa suuhusi, kuin sinä itse.

Kitsaus. Ei raaski syödä kuin aamupuuron ja lounaan ja iltapalan. Nekin omia perunoita ja alennuskamoja. Vaikka olisi pilaantunutta ruokaa silti syödään.pakastimessa marjoja viimevuosituhannelta

Syon aamulla. Päivän aikana usein. Teen fyysistä työtä. Vastapainoksi teen myös lihaskunto treeniä. Enkä ole enää nuori nainen. 

Kevyt työ ja syövät tosi pieniä annoksia. Normaalin kokoista annosta pienempi.

AP:n kuvaus sopii pääosin minuun paitsi työ ei ole fyysisesti rankkaa..paino 145kg.

Yksi hoikka tuntemani nainen on ihan alkkis ja syö roskaruokaa, ettei sekään aina täsmää. 

Sanoisin geenit.

Syön aina aamupalan

En tee fyysistä työtä vaan toimistotyötä

Syön 4-5 krt päivässä, mutta maltillisesti. Herkkuja ja muuta roskaroskaruokaa syön kanssa, mutta nykyisin aika harvoin.

ikää minulla on 50 v ja aina ollut laiha/hoikka.

- Eivät syö aamulla ennen töihin lähtöä

Ihan normaalia kaikenpainoisille.

- Tekevät paljon fyysistä työtä

Eivät tee sillä heillä ei ole tarpeeksi voimaa siihen. Ei ravinnosta saatua ergiaa = ei voimaa.

- Syövät hyvin harvoin, korkeintaan kolme kertaa päivässä (joskus toki herkuttelevat, mutta eivät todellakaan päivittäin)

Kuten yllä kerroin, he eivät saa juurikaan enrgiaa ja sen takia heillä ei ole voimaa fyysisiin suorituksiin.