Lue keskustelun säännöt.
Aika hassua: oppikoulua käynyt äitini päihittää abiturienttityttäreni koulutiedoillaan! Asiat tulevat kuin apteekin hyllyltä.
17.08.2021 |
Eikä äitini ollut edes opettajana. Hän teki työuransa kemian laboranttina.
Kommentit (134)
Olisin kyllä varsin huolestunut jos keski-ikäisellä ei olisi laajempi yleistieto kuin abilla. Silloin on hukannut elämänsä aika lailla hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti äitisi ei pärjäisi ylioppilaskirjoituksissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana oppikoulu mainittu, joten piti tulla tänne. Kävin sellaista vuosina 1966-1975. Oli pitkät saksat ja ruotsit. Saksasta muistan mm. litanian aus, bei, mit nach, zeit, von, zu. Näillä prepositioilla järjestyi datiivi. Silloin piti tosiaan opiskella paljon ulkoa. Nyt voidaan googlettaa, mutta mitä jää silloin omaan muistiin?
Ei ole tarkoitus oppia ulkoa vaan osata etsiä ja hyödyntää tietoa. Tietoa on paljon ja kokoajan tulee lisää. Ei siis ole järkeä opetella kaikkea nyt ulkoa kun tieto muuttuu nopeasti.
Kyllä jotain pohjatietoa on pakko löytyä jotta on jotain minkä päälle sitä tietoa rakentaa. Ihminen jolla ei ole minkäänlaista yleissivistystä ei kykene arvioimaan tiedon oikeellisuutta, ja saattaa pitää totena jotain mitä lie netistä löytyvää humpuukia faktatiedon sijasta. Tämän huomaa hyvin selkeästi melkein mistä hyvänsä nettikeskustelusta.
Mutta kun nykyisten keski-ikäisten elämässä tätä humpuukitietoa ei ole ollut tarjolla kovin pitkää osuutta. He ovat ison osan elämästään altistuneet vain varsin luotettavalle tiedolle medioiden kautta joten kyllä siinä väkisinkin kertyy sitä oikeaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Sana oppikoulu mainittu, joten piti tulla tänne. Kävin sellaista vuosina 1966-1975. Oli pitkät saksat ja ruotsit. Saksasta muistan mm. litanian aus, bei, mit nach, zeit, von, zu. Näillä prepositioilla järjestyi datiivi. Silloin piti tosiaan opiskella paljon ulkoa. Nyt voidaan googlettaa, mutta mitä jää silloin omaan muistiin?
Se on seit, ei zeit. Zeit tarkoittaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Abiturientit ovat vasta lapsia, joiden opintopolku on oikeasti alkuillaan. Minäkin tiedän enemmän kasvatustieteistä kun opettajaksi opiskeleva tyttäreni. 20v lasten kasvatusta omalla kokemuksella ja yksi erityislapsi, jonka kanssa perehdyin erityispedagogiikkaan ensin lukemalla ja sitten käytännössä.
Kuinka moni lapsi katsoo uutisia, lukee artikkeleja tai tutustuu tarkasti johonkin alaan? Aikuiset (eivät kuitenkaan kaikki) tekevät näitä yleissivistäviä asioita jopa huomaamattaan. Alan vaihtavat oppivat eksaktia tiedettä parista ammatista, meitä kiinnostaa politiikka, tieteet ja yhteiskunnalliset tapahtumat. Abiturientit alkavat vasta vähitellen kiinnostumaan ja oppimaan näistä aiheista.
Olen muuten ihan varma, että lapsestani tulee silti minua viisaampi ja pätevämpi opettaja kunhan hän valmistuu ja saa oikeaa kokemusta luokan opettamisesta. Samoin käy näille nuorille abiturienteille, jotka vanhuuspäivillään saattavat tietää paljon enemmän kuin kansakoulun käyneet esivanhempansa.
Ei se nyt ihan noinkaan mene, kyllä yläkoululaiset jo seuraavat aikaansa, tutkivat historiaa ja ilmiöitä ja ovat perillä kaikennäköisestä.
Kaikkein rasittavimpia opettajia on kyllä ainakin minun lapsillani olleet nuo vastavalmistuneet kaikkitietäjät. Osa ihan sietämättömiä. Toivottavasti sinun lapsestasi ei tule sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo kaikki vanhat tuntuvat osaavan ruotsia ja saksaa, kun niitä luettiin koulussa.
Mä en muista saksasta mitään, vaikka luin sitä monta vuotta.
No esim. minun äiti ja anoppi lukivat pitkän saksan, mutta kumpikaan ei puhu sitä, tai mitään muutakaan vierasta kieltä. Ylioppilaita ja opistotutkinto molemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulussa sai vankan yleissivistyksen.
Ja ennen lukiossa.
Nythän lukio ei enää ole yleissivistävä, vaan siellä pitää alusta lähtien keskittyä vain kirjoituksiin ja korkeakoulujen pisteytyksiin.
Ruotsia tai lyhyitä kieliä kuten saksaa ei kannata lukea, koska niistä ei saa pisteitä.
t. oppikoulun käynyt opettaja ja abin äiti
Eikö tuota typerää pistesysteemiä saa mitenkään muutettua? Kaikki tuntuu inhoavan sitä ja osa nuorista hajoilee sen kanssa. Lukiot takaisin kunnon yleissivistäviksi laitoksiksi ja sitten pääsykokeilla yliopistoon vanhaan malliin samalta viivalta.
Sanopas se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä varsin huolestunut jos keski-ikäisellä ei olisi laajempi yleistieto kuin abilla. Silloin on hukannut elämänsä aika lailla hukkaan.
Hukannut hukkaan. Siinäpä taas oiva esimerkki yleistiedon hataruudesta, kun raiskataan äidinkieltä.
Osa lopettaa oppimisen kun alkaa työt, osa ei.
Uteliaisuudesta oli eilen juttua hesarissakin.
Tuo se asian ydin koko elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sana oppikoulu mainittu, joten piti tulla tänne. Kävin sellaista vuosina 1966-1975. Oli pitkät saksat ja ruotsit. Saksasta muistan mm. litanian aus, bei, mit nach, zeit, von, zu. Näillä prepositioilla järjestyi datiivi. Silloin piti tosiaan opiskella paljon ulkoa. Nyt voidaan googlettaa, mutta mitä jää silloin omaan muistiin?
Kielten opiskelussa iso osa oppimisesta on ihan edelleenkin ulkoa opettelua.
Se mikä on muuttunut 80-LUVULLA verrattuna oppikouluaikaan on se, että nykyään korostetaan myös kommunikaatiokykyä eli sitä että kykenee viestimään kielellä, vaikka tekisi virheitäkin.
t. äiti ja kielten ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulussa sai vankan yleissivistyksen.
Ja ennen lukiossa.
Nythän lukio ei enää ole yleissivistävä, vaan siellä pitää alusta lähtien keskittyä vain kirjoituksiin ja korkeakoulujen pisteytyksiin.
Ruotsia tai lyhyitä kieliä kuten saksaa ei kannata lukea, koska niistä ei saa pisteitä.
t. oppikoulun käynyt opettaja ja abin äiti
Eikö tuota typerää pistesysteemiä saa mitenkään muutettua? Kaikki tuntuu inhoavan sitä ja osa nuorista hajoilee sen kanssa. Lukiot takaisin kunnon yleissivistäviksi laitoksiksi ja sitten pääsykokeilla yliopistoon vanhaan malliin samalta viivalta.
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on aika järkyttävää, että äidinkielen ylioppilaskokeessa ei oikeakielisyysvirheillä ole enää arvosanaa alentava merkitys: pilkut saa puuttua, isot alkukirjaimet ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä varsin huolestunut jos keski-ikäisellä ei olisi laajempi yleistieto kuin abilla. Silloin on hukannut elämänsä aika lailla hukkaan.
Hukannut hukkaan. Siinäpä taas oiva esimerkki yleistiedon hataruudesta, kun raiskataan äidinkieltä.
Sinä taas käytät aikasi oikein hyvin olemalla kielipoliisina keskustelupalstalla, ilman että tuot keskusteluun mitään uutta. 842
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja molemmat ovat istuneet muun kuin koulussaoloajan kuplassa, johon ei tietoa tihku, jotta he olisivat verrannollisia?
Vierailija kirjoitti:
Silti äitisi ei pärjäisi ylioppilaskirjoituksissa
Jep, eikä äiti pärjäisi digitaalisessa maailmassa samalla tavalla kuin nuori, joka on tottunut operoimaan siellä.
Vaarini kävi aikoinaan muutaman viikon kiertokoulua ja hänestä tuli menestyvä yrittäjä. Ja muutoinkin oli hyvin viisas ja sivistynyt. Jotta kyllä sitä oppii kaikenlaista jos vain on kiinnostusta ja halua.
Osalla nykynuorista on yllättävän heikko yleissivistys. Sanavarasto on suppea, koska kirjoja ei enää lueta. Älykkyysosamäärä on kääntynyt länsimaissa laskuun, Suomessa myös Pisa-tulokset. Muisti on ulkoistettu Googlelle. Vaikka nykyisen opetussuunnitelman mukaan lasten pitäisi osata soveltaa tietoa eikä vain päntätä sitä, sitä he nimenomaan eivät osaa tehdä. Lasten keskittymiskyky on laskenut älylaitteiden käytön yleistymisen myötä. Tätä teettää digitalisaatio, eikä ongelmia ratkaista oppivelvollisuuden pidentämisellä.
Vierailija kirjoitti:
Osalla nykynuorista on yllättävän heikko yleissivistys. Sanavarasto on suppea, koska kirjoja ei enää lueta. Älykkyysosamäärä on kääntynyt länsimaissa laskuun, Suomessa myös Pisa-tulokset. Muisti on ulkoistettu Googlelle. Vaikka nykyisen opetussuunnitelman mukaan lasten pitäisi osata soveltaa tietoa eikä vain päntätä sitä, sitä he nimenomaan eivät osaa tehdä. Lasten keskittymiskyky on laskenut älylaitteiden käytön yleistymisen myötä. Tätä teettää digitalisaatio, eikä ongelmia ratkaista oppivelvollisuuden pidentämisellä.
Tätä kaikkea en olisi itse osannut läheskään näin hyvin ilmaista. Kiitos sinulle, jaan tasan kanssasi nämä ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Joo kaikki vanhat tuntuvat osaavan ruotsia ja saksaa, kun niitä luettiin koulussa.
Mä en muista saksasta mitään, vaikka luin sitä monta vuotta.
Tämä! Haluaisin tietää mitä opetusmenetelmää käytettiin, kun osaavat hyvin puhua vanhanakin. Ainakin ulkoa pänttäämistä, varmaan karttakeppiäkin. Itse olen harmikseni surkea puhumaan ruotsia vaikka sain hyvät arvosanat, lukeminen kyllä sujuu joten kuten. Saksa on häipynyt jonnekin avaruuteen. Tietenkin käyttämättömyys kostautuu mutta en muistanut kyllä heti koulun jälkeenkään.
Kyllä jotain pohjatietoa on pakko löytyä jotta on jotain minkä päälle sitä tietoa rakentaa. Ihminen jolla ei ole minkäänlaista yleissivistystä ei kykene arvioimaan tiedon oikeellisuutta, ja saattaa pitää totena jotain mitä lie netistä löytyvää humpuukia faktatiedon sijasta. Tämän huomaa hyvin selkeästi melkein mistä hyvänsä nettikeskustelusta.