Ihmisiä joilla on alhainen älykkyys, mutta jotka kirjoittavat hyvin

Vierailija kirjoitti:

Alhainen älykkyys kuulostaa kyllä melko rajoittavalta termiltä.

 

Sisällöltään älykästä tekstiä ei voi luoda, ellei ole älykäs, eikä myöskään ymmärtää kovin hyvin syy-yhteyksiä. Siksi ihmettelen päättelyä, että kieltä voisi tuottaa monipuolisesti ja tasokkaasti ilman älykkyyttä. 

Tiettyyn pisteeseen asti tarvitsee vain älykkyyttä kirjoittamisessa. Asioiden tietäminen ja viisaus mistä kirjoitetaan on sitten eri asia. Mutta tyhmä ihminen ei voi olla jos kirjoittaa hyvin myöskään se vaatii kuitenkin erinlaista tietoa. Ihmiset myös tietää eri asioita. Osalla on myös eri mielipiteitä ja nämä mielipiteet saattaa saada näyttämään tyhmältä joidenkin mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit perustuvat pitkälle yleistietoon ja peruskoulun (lukion) oppimäärään. Itse pystyn keksimään täysin uusia asioita, vaikka en loista testeissä. 

Viimeisin ÄO määrä testi jonka tein (mensa) 128. En ole käynyt edes peruskoulua loppuun ja epäilen neuro puolen ongelmia itselläni. Minulla on ihan varmasti yleistiedossa puutteita tiedostan sen itsekkin. Mutta olen kuiten musikaalinen ja luova.

Väitän, että se ei vaadi mitään kovin suurta älykkyysosamäärää, että kykenee kirjoittamaan oikein. Eli että tekstissä on pisteet ja pilkut oikeissa paikoissa, ja että lauseet ja erisnimet alkavat isoilla alkukirjaimilla. Mutta se vaatii enemmän, että tekstin sisältöön tulee syvyyttä, ja että kieltä käytetään nokkelasti.

Tiedän sellaisia ihmisiä, joilla ei oletettavasti ole kovin korkea älykkyysosamäärä, mutta jotka silti osaavat kirjoittaa hyvännäköistä tekstiä. He tuuttaavat melko paljon tekstiä sosiaaliseen mediaan päivittäin, mutta tekstistä puuttuu syvyys. Jauhetaan samoista asioista joka ikinen päivä, vuodesta toiseen. Pitkässä tekstissä saatetaan kirjoittaa täysin sama asia useassa eri kohdassa. Eli vaikka osataankin selvästi kirjoittaa, niin tämän kirjoitetun tekstin sisältö ei vaikuta olevan kovin korkealentoista. Siinä ei pohdita oikein mitään, ei oteta kantaa mihinkään ajankohtaiseen asiaan, eikä kerrota mitään uutta. Älykäs ihminen puolestaan pyrkii usein tarjoamaan kirjoittamallaan tekstillä jollekin jotain. Älykäs ihminen jaksaa harvemmin jauhaa samoista asioista aina vain uudestaan, koska älykäs ihminen oppii tai oivaltaa joka ikinen päivä jotain uutta.

Joillakin tapaamillani älykkäillä ihmisillä puolestaan on riesana lukihäiriö. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä olisi paljonkin jaettavaa, mutta hänen on hyvin vaikeaa saada kirjoitettua virheetöntä tekstiä. Jotkut heistä häpeävät tätä niin paljon, etteivät he ole halukkaita kirjoittamaan kovinkaan paljon, vaikka ajatuksia olisi. Toiset taas käyttävät ennen julkaisua todella paljon aikaa kirjoittamiseen ja tekstin oikolukemiseen, jotta tekstissä ei varmasti olisi mitään huomattavia kirjoitusvirheitä. Ja mielestäni tämä on kovin surullista. Joillakin nimittäin on varsinkin sosiaalisessa mediassa taipumuksena huomauttaa ivallisesti kirjoitusvirheistä, ja se voi olla kova paikka sellaiselle ihmiselle, jolle kirjoittaminen on haastavaa.

Näiden havaintojeni myötä sanoisin, että älykkyysosamäärä ei aina korreloi oikeinkirjoitustaidon kanssa, vaikka monesti ajattelemme, että lähes virheettömästi kirjoitetun tekstin takana on älykäs ihminen ja kirjoitusvirheitä sisältävän tekstin takana vähemmän älykäs ihminen. Minä en usko tähän teoriaan. Lisäksi täytyy todeta sekin, että vain hyvin harva suomalainen osaa kirjoittaa pitkästi täysin virheetöntä suomea. Eli jos etsitään suurennuslasilla kirjoitusvirheitä, niin niitä löytyy hyvin monesta tekstistä.

Kuules  älykkyys on vain lääkiksestä 

. Varsinkin se sydämen  sivistys Hehheh 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit perustuvat pitkälle yleistietoon ja peruskoulun (lukion) oppimäärään. Itse pystyn keksimään täysin uusia asioita, vaikka en loista testeissä. 

Viimeisin ÄO määrä testi jonka tein (mensa) 128. En ole käynyt edes peruskoulua loppuun ja epäilen neuro puolen ongelmia itselläni. Minulla on ihan varmasti yleistiedossa puutteita tiedostan sen itsekkin. Mutta olen kuiten musikaalinen ja luova.

Mensa ei ole mikään virallinen äo:n testauspaikka. Se mittaa vain yhdenlaista osa-aluetta. Kattavammin älykkyyttä testataan wisch/waisch-testillä.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että se ei vaadi mitään kovin suurta älykkyysosamäärää, että kykenee kirjoittamaan oikein. Eli että tekstissä on pisteet ja pilkut oikeissa paikoissa, ja että lauseet ja erisnimet alkavat isoilla alkukirjaimilla. Mutta se vaatii enemmän, että tekstin sisältöön tulee syvyyttä, ja että kieltä käytetään nokkelasti.

Tiedän sellaisia ihmisiä, joilla ei oletettavasti ole kovin korkea älykkyysosamäärä, mutta jotka silti osaavat kirjoittaa hyvännäköistä tekstiä. He tuuttaavat melko paljon tekstiä sosiaaliseen mediaan päivittäin, mutta tekstistä puuttuu syvyys. Jauhetaan samoista asioista joka ikinen päivä, vuodesta toiseen. Pitkässä tekstissä saatetaan kirjoittaa täysin sama asia useassa eri kohdassa. Eli vaikka osataankin selvästi kirjoittaa, niin tämän kirjoitetun tekstin sisältö ei vaikuta olevan kovin korkealentoista. Siinä ei pohdita oikein mitään, ei oteta kantaa mihinkään ajankohtaiseen asiaan, eikä kerrota mitään uutta. Älykäs ihminen puolestaan pyrkii usein tarjoamaan kirjoittamallaan tekstillä jollekin jotain. Älykäs ihminen jaksaa harvemmin jauhaa samoista asioista aina vain uudestaan, koska älykäs ihminen oppii tai oivaltaa joka ikinen päivä jotain uutta.

Joillakin tapaamillani älykkäillä ihmisillä puolestaan on riesana lukihäiriö. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä olisi paljonkin jaettavaa, mutta hänen on hyvin vaikeaa saada kirjoitettua virheetöntä tekstiä. Jotkut heistä häpeävät tätä niin paljon, etteivät he ole halukkaita kirjoittamaan kovinkaan paljon, vaikka ajatuksia olisi. Toiset taas käyttävät ennen julkaisua todella paljon aikaa kirjoittamiseen ja tekstin oikolukemiseen, jotta tekstissä ei varmasti olisi mitään huomattavia kirjoitusvirheitä. Ja mielestäni tämä on kovin surullista. Joillakin nimittäin on varsinkin sosiaalisessa mediassa taipumuksena huomauttaa ivallisesti kirjoitusvirheistä, ja se voi olla kova paikka sellaiselle ihmiselle, jolle kirjoittaminen on haastavaa.

Näiden havaintojeni myötä sanoisin, että älykkyysosamäärä ei aina korreloi oikeinkirjoitustaidon kanssa, vaikka monesti ajattelemme, että lähes virheettömästi kirjoitetun tekstin takana on älykäs ihminen ja kirjoitusvirheitä sisältävän tekstin takana vähemmän älykäs ihminen. Minä en usko tähän teoriaan. Lisäksi täytyy todeta sekin, että vain hyvin harva suomalainen osaa kirjoittaa pitkästi täysin virheetöntä suomea. Eli jos etsitään suurennuslasilla kirjoitusvirheitä, niin niitä löytyy hyvin monesta tekstistä.

Juuri näin. Itsereflektio, analysointi ja syvyys ovat niitä kirjoituksen kulmakiviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo aikuinen lapseni on käynyt erityiskoulua, on siis kehitysvammainen. Tunnen monia saman koulun käyneitä, joista osa on päällepäin ihan normaalin oloisia ja kirjoittavat suht hyvin. Ymmärryksen taso on kuitenkin aika alhainen. Ihan säälittää sivusta seurata esim facebookissa heidän kirjoitteluaan ja kommentteja mitä saavat. Eihän muut tiedä heidän taustojaan. Täälläkin näkee usein juttuja, joista tulee mieleen, etteivät ehkä ole älyllisesti ns normaalin tasolla.

Varsinkin kun avoimesti kertovat kaikista asioista kuten eräskin työasioista liittyen ohjauksen tarpeeseen kun ei ymmärtänyt alkuun, kun työaika alkaa klo 10 se tarkoittaa, että aloitat työn työpisteellä työvaatteet päällä eikä niin että klo 10 olet pukukopissa pukemassa työvaatteet ja menet aloittamaan työnteon. Tai sitten otetaan kuvia omasta kodista, josta näkyy kotiosoite. Kuka vaan voisi tulla pistäytymään kuvista päätellen. 

No mun yhdellä tollolla tutulla, jonka pitäisi hallita uudessa työssään SALASSAPITOasiat, on Instassa kuvia omista ja lapsen salasanoista... Hänen opiskelutilille ym... Työnantajien kannattaa todellakin tsekata hakijoiden sometilit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit perustuvat pitkälle yleistietoon ja peruskoulun (lukion) oppimäärään. Itse pystyn keksimään täysin uusia asioita, vaikka en loista testeissä. 

Viimeisin ÄO määrä testi jonka tein (mensa) 128. En ole käynyt edes peruskoulua loppuun ja epäilen neuro puolen ongelmia itselläni. Minulla on ihan varmasti yleistiedossa puutteita tiedostan sen itsekkin. Mutta olen kuiten musikaalinen ja luova.

Mensa ei ole mikään virallinen äo:n testauspaikka. Se mittaa vain yhdenlaista osa-aluetta. Kattavammin älykkyyttä testataan wisch/waisch-testillä.

Sain wise witchistä jotain 89 p ja minulla on 2 yliopistotutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Kommenttisi perustuu siis omaan havaintoosi, miten joku tai jotkut ovat arvioineet itseään ja omaa älykkyyttään vauva.fi:n keskusteluissa. Kuulostaapa supertieteelliseltä ;).

Tiede nyt perustuu osin ihmisten tuntemuksiin, kokemuksiin ja tuloksiin. Joku vaan tekee yhteenvedon. Jossain kulttuurintutkimuksessa ym. saat kasan omakohtaisia kertomuksia ja vetäset niistä keskiarvon, josta tulee "uusi totuus" ja pääset tohtoriksi. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tietämäni kiusattu ollut täysin sosiaalisesti kömpelö mikä näkyy alhaisena itseinhibitiona. Kaikkea mahdollista tuutataan someen. Jotkut luulevat jopa kehariksi mutta kuitenkin käynyt lukion (ei kovin kummoiset arvosanat, parhain suoritus c. Onkohan sitten kiusaaminen vaurioittanut...

Jos yhtään ymmärrät kiusaamisen mekanismeja, tuossa voi olla seuraus.

Miten sosiaaliset taidot kehittyvät kun on vain kiusaavia ihmisiä ympärillä. Ehkä tuntemasi henkilö vaikuttaa näennäisesti erikoiselta. 

Ei sul olis röökii heottää?

Vierailija kirjoitti:

Eihän kirjoittaminen vaadi älykkyyttä.

Kirjoittamalla ajatukset voi ilmaista selkeämmin ja harkitummin kuin puhumalla. Sanavalinnat voivat myös kertoa aika paljon henkilön koulutuksesta ja luonteesta ja miten hän perustelee omia ajatuksiaan.

PISTEET JA PILKUT

Kai käsität, että jollain vavvapalstalla ei kielioppi ole se juttu. Katso meneillään olevat ketjut, ja tuumaile vielä.

Öö öö olen Di

Kaupassa oli lihavia öö öö

Voiko kirkkoon mennä alasti

Olen 82v, nuoret naiset on hulluna

Tää on kahelien temmellyskenttä. Siinä ei kauniit muotoilut tunnu missään.

Provohan toi on kyllä

Jos lukee hyvin ja kirjoittaa hyvin on aina älykäs.  Mutta älykäs voi olla vaikkei kirjoita tai lue hyvin. 

Monisanaisuus ja itsestäänselvyyksien toisto on yleensä merkki alemmasta älykkyydestä tai tm-ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Ai mää vai?

Eikö mää vai oliko se Lassi Lammas  bää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit perustuvat pitkälle yleistietoon ja peruskoulun (lukion) oppimäärään. Itse pystyn keksimään täysin uusia asioita, vaikka en loista testeissä. 

Viimeisin ÄO määrä testi jonka tein (mensa) 128. En ole käynyt edes peruskoulua loppuun ja epäilen neuro puolen ongelmia itselläni. Minulla on ihan varmasti yleistiedossa puutteita tiedostan sen itsekkin. Mutta olen kuiten musikaalinen ja luova.

Mensa ei ole mikään virallinen äo:n testauspaikka. Se mittaa vain yhdenlaista osa-aluetta. Kattavammin älykkyyttä testataan wisch/waisch-testillä.

Tein kerran mensan testejä sellaisen kokonaisen kirjan läpi. Ekasta testistä tuli 82, vikasta loppui jo asteikko. Tulokset parani oppi sen mitä oikeaa vastausta haettiin.

Aidossa älykkystestissä tuollaista mahdollisuutta ei edes ole. Oikea vastaus tuntuu varmasi oikealta.

Virallisesti äöni 148.

Vierailija kirjoitti:

Ei sul olis röökii heottää?

No tokkiinsa mut tässä mikkeliin menevässä junassa ei suo polttoo sikaareita, kuolkäärilöitä tarjolla ravintolavaanussa ja entäpä ne tiketit onkos völjyssä?

Voit pohdiskella omaa itseäsi peilin edessä. Ehkä pyytää jotain muulta mielipiteen miltä vaikutat kasvotusten. 

Kirjoittamistaito älykkyyden ja ymmärryksen mittarina on jännästi käyttäytyvä mittari.

Keskimäärin ihminen, joka ei ole ikinä ollut kiinnostunut lukemisesta, ei kirjoita kovin hyvin. Tekeekö se ihmisestä tyhmän? Tekeekö lukeminen ihmisestä fiksun vai vain paljon lukeneen? Jos on lukenut 1000 harlekiiniromaania kirjoittaa paremmin kuin jos ei olisi lukenut. Ei se kovin laaja-alaisesta kiinnostuksesta maailmaan kuitenkaan kerro. 

Kehitysvammaisuuden ja älykkyyden välillä on paljon tasoja. Jotkut pitävät itseään tyhminä aivan turhaan.

Moni ottaa kovin vakavasti yhdys sana virheet tai pilkkuvirheet tai vastaavat, eikä ilmeisesti kykene sen jälkeen hahmottamaan mitä sanotaan,  tai mikä on viestin konteksti ja tarkoitus. Onko se fiksua?

Kirjoituskursseilla hämmästyy aina uudestaan sitä, että kenen teksti on hyvää ja kenen huonoa. Päältäpäin ei arvaisi.