Lue keskustelun säännöt.
Ihmisiä joilla on alhainen älykkyys, mutta jotka kirjoittavat hyvin
mielenkiintoinen havainto
17.08.2021 |
Olen monta kertaa törmännyt nettipalstoilla ihmisiin, joilla on alhainen älykkyys, mutta jotka kirjoittavat hyvää kieltä, ilmaisevat ajatuksiaan selkeästi ja johdonmukaisesti.
Heillä on oppimisvaikeuksia, vajavuutta matemaattisessa osaamisessa, lievää kehitysvammaa, hitautta ja huonomuistisuutta, alhainen älykkyys jne., ja silti erinomaisella tasolla oleva kielellinen ilmaisu.
Minkähänlaisia nuo ihmiset ovat kasvokkaisessa kohtaamisessa? Vaikuttavat normaaleilta vai jotenkin kehitysvammaisilta?
Kommentit (195)
Olen älykäs kielellisesti, loogisesti ja sosiaalisesti. Eikä se ole välttämättä hyvä asia. Osaan jo lukea ihmisten eleitä/ilmeitä sen verran hyvin, että tiedän mitä ne tarkoittaa vaikka sanat kertoo muuta. Suurin osa niistä, jotka kuvittelee olevansa nokkelia ja fiksuja, on tosi tyhmiä. Mutta olkoot, esitän mukana ja ohitan osan heidän höpöpuheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa lähipiirissä on ihminen, joka haukkuu minua mielellään ja hän aina takertuu kirjoitusvirheisiin. Kun tehdään jotakin kotitöitä niin vanhemmat laittoi yleensä minut aina siivoamaan tyyliin koko talon, mutta näiltä muilta ei vaadittu yhtä paljon. Olin vähän kuin näiden orjana. Sisko, joka haukkuu ja istuu kun minä teen, just jostain kirjoitusvirheistä on itsekin huomannut että tiuskii mulle ym. käyttäytyy huonosti. Kiva olla se ns hyväkäytöksinen orja tällaisen keskellä henkisesti ja fyysisesti pahoinpideltynä ja kun yrittää keskustella asioista niin nää takertuu vain johonkin kirjotusvirheeseen tai kielioppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän kirjoittaminen vaadi älykkyyttä.
Yksinkertaisimmillaan eipä juuri. Yhtään enemmän kiteytettynä sitäpä juuri.
Kyllä vaatii yksinkertainenkin. Siksi älykkyyttä mitataan juurikin kielestä ja loogisesta päättelystä.
Onpa tyhjänpäiväistä jauhamista. Olen kai taukki kun näin ajattelen.
mielenkiintoinen havainto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nämä ihmiset kertoneet itse vajaavuuksistaan, vai mistä olet näin päätellyt?
Ovat itse kirjoittaneet nimenomaan siitä, että heillä on alhainen älykkyys, oppimisvaikeuksia jne., mutta kirjoittamastaan tekstistä voisi päätellä heidän olevan älykkäitä.
ap.
Mistä he päättelevät ett heillä on alhainen älykkyys jos eivät ole käyneet äo testeissä. Tuo oppimisvaikeus ei välttämättä kerro ett on alhainen älykkyys koska monissa neurologisissa häiriöissä ihminen voi ollakin häiriöstä huolimatta älykäs.
Jos tuo mielikuva on tullut ympäristön puolelta esim. sukulaiset, tutut ym. ovat ehkä neurologisen häiriön perusteeella näin sanoneet on se mutu arvio ilman älykkyystutkimuksia eikä siis pätevä.
Jo se että ihminen kykenee kirjoittamaan aineita hyvällä tasolla olevien kriteerien mukaan kertoo jo yksiselitteisesti älykkyydestä. Oikeasti tyhmä ei siihen pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nelonen lisää senkin, että moni näistä pahan lukihäiriön vuoksi jopa kenkää koulusta saaneet ovat myöhemmin elämässään sisuuntuneet ja menestyneet hyvin. Ehkä siksi, että ovat suullisesti osanneet ilmaista itseään. Karumpaa näillä, joilla kirjallinen ulosanti on se luontevin väylä ulkomaailmaan. Ei kukaan puolimykkää halua palkata ja siten edes antaa mahdollisuutta näyttää osaamistaan. Melkein kaikissa, yksinkertaisimmissakin tehtävissä oletetaan sanavalmiutta.
Oma tausta se, että n. 15-vuotiaaksi saakka pelkäsin, että änkytän tai muuten vain en osaa sanoa ihan yksinkertaisia sanoja oikealla tavalla tavuja painottaen. Voin kertoa, että ilman tätä pelkoa elämäni olisi ollut erilaista ja taatusti vielä pahemmasta häiriöstä kärsivällä on vielä vaikeampaa. Älykkyyteni on joskus testattu (juuri näihin ongelmiini liittyen) ja pisteitä sain 137.
ÄO 137 on muuten todella korkea äo pistemäärä. Tästä sen näkee ettei lukihäiriöt ja muut neurologiset häiriöt ole este älykkyydelle.
Tunnistaako semmosen jolla on ylhäinen älykkyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan vähän itseni. Sellaiset suorasukaiset ja nopeat A:sta B:hen menevät käytännön ihmiset pitävät tyhmänä ja hitaana. Tai vajaana. Ylipistossa opiskelukaverit pitivät älykkäänä, joku kutsui "neroksikin" 😁
No yleensä noinhan se menee. Normaaliälyiset ja suorastaan tyhmät usein kuvittelevat olevansa muita älykkäämpiä ja sit taas ne oikeasti älykkäät ovat itseään kohtaan kriittisempiä. Aika mielenkiintoista eikö?
Minä olen sitten poikkeus. Ihan rehellisesti olen arvioinut äo:ni numeroina, vaikkei niin nykypäivänä tehdä. Pohjaan älykkyyteni faktoihin eli testituloksiin, jotka ovat psykologin teettämät. Tuskin mikään meni pieleen, kun suostuin yhteistyöhön, en vastustellut, en jännittänyt ellei sitten kynällä kuvion jatkamista lasketa sellaiseksi käteni vapistessa, mikä onkin erikoista hyvältä piirtäjältä ja 9:n kuvataiteesta saavana (en enää, koska en uskalla mitään piirtää pelkojeni takia, sillä siinähän pitäisi näyttää muille, edes yksikseni en tähän pysty pään lyödessä tyhjää ja ajatellesani, että ihan naurettavia piirroksia tekisi pitäessäni intuitiota typeränä), enkä ajatellut päässäni montaa asiaa - ainoastaan muutamissa kysymyksissä, joissa kysyttiin jotain, ja hiljaa pään sisällä ajattelin vastausta, että se on varmaan se mutta sitten vastasin etten tiedä ollessani epävarma. Muihin kysymyksiin vastasin rehellisesti "en tiedä", kun tutkittiin sanavarastoa ja kysyttiin kulttuuritietoutta. Korkeintaan tiesin kansallissäveltäjämme ja Finlandian, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen, kansalliskukan-, linnun ja -eläimen, mutta en kansallislajia (jonka luulin olleen jääkiekko suomalaisten ollessa lätkäkansaa) ja sitä, että suomalaisestakin löytyy Nobel-palkinnon saanut ihminen.
Olen kokonaisuudessaan alle ikätasoa, parhaimmillaan alle keskitasoa ja yllättäen matriisitehtävä (loogisesta päättelykyvystä puhuivat) oli keskitasoa.
- se, jolla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ja autismi
Vierailija kirjoitti:
Älykkäillä ihmisillä on taipumus vähätellä omaa älykkyyttään ja tyhmillä liioitella omaansa. Ap tuskin on keskustelijoiden diagnooseja nähnyt, tai varmuudella tiedä onko taustalla lopulta huono itsetunto, esim. koulukiusaamisen tai perheväkivallan traumat. Fakta nyt kuitenkin on, että heikkolahjainen ei kykene kirjoittamaan kovin oivaltavaa, monipuolista tai nokkelaa tekstiä. Hyvä kirjakieli fraaseineen sen sijaan voi onnistua, eikä se paljon muuta vaadi kuin mallioppimista.
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet = heikkolahjaisuus = matala älykkyys
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on peitenimi. Noin heikot eivät esim. imperatiiveja tai edes laittamaan pilkkua oikealle kohdalla virkkeessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän kirjoittaminen vaadi älykkyyttä.
Ai ei vai? Kirjoittamisen sisältö vaatii.
Mitä lievempi keva, sitä enemmän voi hämätä. Tästä se somen tunnettu vammaisaktivisti Nitakin on kertonut ollessaan ihmisten kanssa tekemisissä: netissä herättänyt ihmetystä hyvillä kirjoituksillaan koska hän on keva, ei voi sellaisista asioita kirjoittaa hyvin. Kevojen pitäisi tykätä vain leluista ja lastenmusiikista, ei ottaa kantaa asioihin.
Miten pystyt päättelemään sellaisen ihmisen älyllyyden tason, jota et ole koskaan tavannut? Onko sulla muitakin supervoimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen autismin kirjolla ja minulla on merkittäviä oppimisvaikeuksia ym. aloituksessasi kuvaamiasia asioita mutta pyrin selkeään kirjalliseen ja suullisesen ilmaisuun. Inhoan sitä jos teen kirjoitusvirheitä tai sanon jotain väärin. Tekstiä on helppo korjata kun luen läpi useaan kertaan ennenkuin lähetän viestin tai kommentin. Puhetta vaikeampi korjata tai ennalta saada oikeaan muotoon varsinkin jos tulee nopeasti äkillinen tilanne jossa oltava nopeasti sanavalmis jolloin puheeni muuttuu vaikeasti ymmärrettäväksi. Ahdistuneena myös kirjallinen ilmaisu kärsii kun ei jaksa keskittyä tarkistamaan onko kirjoitus oikein.
Vierailija kirjoitti:
Miten pystyt päättelemään sellaisen ihmisen älyllyyden tason, jota et ole koskaan tavannut? Onko sulla muitakin supervoimia?
Äänestää persuja. Se kertoo jo tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhjän tekstin tuottajia. Julkisella puolella todella yleistä. Myös politiikon leipätyötä.
Sitten taas vastaavasti, käänteisenä esimerkkinä mm. sosiaali- ja terveysalalla on yllättävän paljon suuressa virkavastuussa henkilöitä, joiden tuottama asiakirjateksti sisältää paljon asiavirheitä, väärää tietoa ja oikeinkirjoituksessa on isoja puutteita. Tekstistä näkee heti, että asiaa ei ole ymmärretty. Se on hämmentävää, koska sitä jotenkin olettaa ja toivoo, että on tekemisissä vähintäänkin normaaliälyisen kanssa.
Tutkinto tai koulutus ei ole kuitenkaan suoraan todiste älykkyydestä, ne ovat merkkejä tietynlaisesta sinnikkyydestä ja hyvistä perslihaksista. Tutkinto on voitu saada läpi rimaa hipoen vaatimattomilla arvosanoilla, tai hylätty/hyväksytty -periaatteella, jolloin suoritus on ollut lähempänä hylättyä.
Myös suullinen ulosanti on yleensä saman tasoista: epätarkkaa, aiheen vierestä puhumista, ei osata ottaa kantaa, ei oikein kyetä ymmärtämään mistä on kyse, ja keskittyä olennaiseen. Dialogi on juupas-eipäs väittelyä ilman perusteluja.
Sosiaali-ja terveysalalla varsinkin tarvittaisiin älyä. Mutta ehkä alan toimimattomuudesta ja sekoilusta kertoo juuri se, että sitä älyä ei ole, ja tuskin sinne mitään ruudin keksijöitä halutaan palkatakaan. Älykäs ihminen on vaikeasti hallittava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjän tekstin tuottajia. Julkisella puolella todella yleistä. Myös politiikon leipätyötä.
Sitten taas vastaavasti, käänteisenä esimerkkinä mm. sosiaali- ja terveysalalla on yllättävän paljon suuressa virkavastuussa henkilöitä, joiden tuottama asiakirjateksti sisältää paljon asiavirheitä, väärää tietoa ja oikeinkirjoituksessa on isoja puutteita. Tekstistä näkee heti, että asiaa ei ole ymmärretty. Se on hämmentävää, koska sitä jotenkin olettaa ja toivoo, että on tekemisissä vähintäänkin normaaliälyisen kanssa.
Tutkinto tai koulutus ei ole kuitenkaan suoraan todiste älykkyydestä, ne ovat merkkejä tietynlaisesta sinnikkyydestä ja hyvistä perslihaksista. Tutkinto on voitu saada läpi rimaa hipoen vaatimattomilla arvosanoilla, tai hylätty/hyväksytty -periaatteella, jolloin suoritus on ollut lähempänä hylättyä.
Myös suullinen ulosanti on yleensä saman tasoista: epätarkkaa, aiheen vierestä puhumista, ei osata ottaa kantaa, ei oikein kyetä ymmärtämään mistä on kyse, ja keskittyä olennaiseen. Dialogi on juupas-eipäs väittelyä ilman perusteluja.
Sosiaali-ja terveysalalla varsinkin tarvittaisiin älyä. Mutta ehkä alan toimimattomuudesta ja sekoilusta kertoo juuri se, että sitä älyä ei ole, ja tuskin sinne mitään ruudin keksijöitä halutaan palkatakaan. Älykäs ihminen on vaikeasti hallittava.
Yli 60 % ihmisistä halutaan korkeakouluttaa ja luodaan ties mitä korkeakoulututkintoja, jotka eivät sitten todellisuudessa työllistä. Koulutuksen saanut sinnittelee tai sitten nöyrtyy työnhaussa. Amkeihin pitäisi saada oma tohtoritutkinto. Pitää näyttää maailman silmissä hyvältä. Gaussin käyrää se ei kadota mihinkään, vaikka koko kansasta tulisi korkeasti koulutettua. Tämäkin koulutususkovaisuus alkoi opiston muuttamisesta amkiksi, jotta oltaisiin niin korkeakoulutettua ja hienoa. Samalla taso ja vaatimukset laskevat tässä hienossa tavoitteessa.
Tyhmä ihminen ei pysty tietenkään kirjoittamaan hyvin. Mutta oppimisvaikeudet ja epätasainen kykyprofiili ei ole sama kuin tyhmä. Parhaista ammattikirjailijoista todella monet, varmaan voisi sanoa että suurin osa, ovat nepsyjä, oppimishäiriöisiä ja muuten poikkeuksellisia ihmisiä ja joissakin asioissa aivan taukkeja. Mutta samalla neroja.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä ihminen ei pysty tietenkään kirjoittamaan hyvin. Mutta oppimisvaikeudet ja epätasainen kykyprofiili ei ole sama kuin tyhmä. Parhaista ammattikirjailijoista todella monet, varmaan voisi sanoa että suurin osa, ovat nepsyjä, oppimishäiriöisiä ja muuten poikkeuksellisia ihmisiä ja joissakin asioissa aivan taukkeja. Mutta samalla neroja.
Kyllä, esimerkiksi lukihäiriöisissä on kirjailijoita. Agatha Christiella oli lukihäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän monet työläisvanhempienkin lapset menee yliopistoon, vaikka älykkyys on periytyvää ja todistetusti näillä matala älykkyysosamäärä, koska viimeisen sadan vuoden ajalta löytyy heidän suvuistaan ainoastaan matalakoulutettuja/ kouluttamattomia.
Älykyys tarttuu siis perimään esivanhempien koulunkäynnin kautta?
Koulutus on älykkyyden mittari. Älykkyys taas on periytyvää.
Pari sukupolvea sitten köyhemmällä väellä ei ollut mitään jakoa välttämättä edes oppikouluun. Tilanne jossa käytännössä kaikki päänsä puolesta kynnelle kykenevät pystyvät etenemään opintiellä on melko uusi. 50 - 60 vuotta sitten tilanne oli vielä toinen, 100 vuotta sitten dramaattisesti eri.
Kyvykkäimmät löytävät aina keinon päästä eteenpäin. Varallisuus kertoo älykkyydestä.
Jos suvussa on vanhaa rahaa luokka kymmeniä miljoonia, varakas voi tuossa tapauksessa olla vaikka miten pälli. Jokainen varmaan tuntee sisaruksia joilla henkisten kykyjen välinen ero on hämmästyttävän suuri, vaikka ulkoisista piirteistä päätellen isäkin on sama. Eli on lukupäätä, viinapäätä ja muuten vain heikkoa päätä lähtöisin samoista vanhemmista.
Kymmenen miljoonaa on äkkiä hukattu, jos älyä ei ole riittävästi. Esimerkiksi Jussi Salonoja peri vuonna 2001 100 miljoonaa, ja koko raha on hävinnyt jo vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjän tekstin tuottajia. Julkisella puolella todella yleistä. Myös politiikon leipätyötä.
Sitten taas vastaavasti, käänteisenä esimerkkinä mm. sosiaali- ja terveysalalla on yllättävän paljon suuressa virkavastuussa henkilöitä, joiden tuottama asiakirjateksti sisältää paljon asiavirheitä, väärää tietoa ja oikeinkirjoituksessa on isoja puutteita. Tekstistä näkee heti, että asiaa ei ole ymmärretty. Se on hämmentävää, koska sitä jotenkin olettaa ja toivoo, että on tekemisissä vähintäänkin normaaliälyisen kanssa.
Tutkinto tai koulutus ei ole kuitenkaan suoraan todiste älykkyydestä, ne ovat merkkejä tietynlaisesta sinnikkyydestä ja hyvistä perslihaksista. Tutkinto on voitu saada läpi rimaa hipoen vaatimattomilla arvosanoilla, tai hylätty/hyväksytty -periaatteella, jolloin suoritus on ollut lähempänä hylättyä.
Myös suullinen ulosanti on yleensä saman tasoista: epätarkkaa, aiheen vierestä puhumista, ei osata ottaa kantaa, ei oikein kyetä ymmärtämään mistä on kyse, ja keskittyä olennaiseen. Dialogi on juupas-eipäs väittelyä ilman perusteluja.
Sosiaali-ja terveysalalla varsinkin tarvittaisiin älyä. Mutta ehkä alan toimimattomuudesta ja sekoilusta kertoo juuri se, että sitä älyä ei ole, ja tuskin sinne mitään ruudin keksijöitä halutaan palkatakaan. Älykäs ihminen on vaikeasti hallittava.
Yli 60 % ihmisistä halutaan korkeakouluttaa ja luodaan ties mitä korkeakoulututkintoja, jotka eivät sitten todellisuudessa työllistä. Koulutuksen saanut sinnittelee tai sitten nöyrtyy työnhaussa. Amkeihin pitäisi saada oma tohtoritutkinto. Pitää näyttää maailman silmissä hyvältä. Gaussin käyrää se ei kadota mihinkään, vaikka koko kansasta tulisi korkeasti koulutettua. Tämäkin koulutususkovaisuus alkoi opiston muuttamisesta amkiksi, jotta oltaisiin niin korkeakoulutettua ja hienoa. Samalla taso ja vaatimukset laskevat tässä hienossa tavoitteessa.
Niinpä, ja lopulta kansainvälisessä vertailussa näiden korkeakoulutettujen ja korkeakoulutuksen taso sekä suoriutuminen on luokattoman huonoa.
Älykkyys ei liity näihin tutkintonimikkeisiin muuten kuin siten että se aiheuttaa vilpitöntä ihmetystä siitä, miten noilla rahkeilla joku saa toimia noin paljon kapasiteettia ja vastuuta vaativissa tehtävissä.
Tiedätkö minkä verran ihmisistä ylittää 150? ÄO:sta tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräinen älykkyys sijoittuu 90-110 välille eli yli 110 pistettä niin olet jo keskimääräistä älykkäämpi.
Tilastot kertovat ett 25% naisista ja 33% miehistä on älykkyyden matalimmalla tasolla eli noin 50-89 äo pistettä.
Keskivertoälykkäitä eli välillä 90-110 äo on naisista on 50% ja miehistä taas se kolmannes eli n. 33%.
Sitten niitä oikeasti älykkäitä eli yli 110 äo miehistä kolmasosa n. 33% ja naisista 25%.
Mensan rajana on muuten 130 äo ja sen pistemäärän saaneita ihmisiä on jo todella vähän. Ihmiset ei ole ilmeisesti lukeneet asiasta eivätkä ole olleet oikeassa äo tutkimuksissa koskaan?
Niitä nettitestejä ei kannata muuten ottaa sit tosissaan ne ei anna todellista kuvaa vaan oikeata äo määrää korkeamman tuloksen oikeassa psykologin tekemässä testissä tulos on varmuudella paljon pienempi..
Itse olen ollut älykkyystestissä kun hain erästä työpaikkaa ja oma äo oli 120 eli ylitin normaaliälykkyyden mut en oo mensaan menossa kyllä 😆. Testin tekivät psykologit ja siellä kyllä tarkistettiin esim. luonteen piirteitä mutta tosiaan nuo nettitestit kannattaa unohtaa kokonaan.