Kun kodin siisteys ei muita perheenjäseniä kiinnosta…
Mikä neuvoksi? Meillä on kaksi teiniä ja vanhemmat ja minua lukuunottamatta muut perheenjäsenet voisivat asua vaikka sikolätissä. Siivooja käy kahden viikon välein, ja sen päivän on just ja just siistiä. Muun ajan roskat, tiskit ja vaatteet jäävät niille seisoville sijoilleen missä niitä on käytetty. Lapsilla on omat, sovitut kotityönsä, jotka kyllä hoitavat - muistutusten jälkeen ja viiveellä. Meillä on aina ihan hirveä sotku, hirvittää ajatuskin yllättäen saapuvista vieraista. Koska minä olen ainoa, jota tilanne ahdistaa, onko ratkaisuna se, että kuljen muiden perässä ja korjaan jäljet - vai mikä auttaisi?
Kommentit (265)
Olen MIES enkä koskaan pese pyykkyä. Arvatkaa miksi. koska vaimoni HALUAA pestä kaiken pyykin ja on KIELTÄNYT minua pesemästä., vaikka itse mielelläni mesisin laittaisin kuivumaan ja viikaisin.
Vierailija kirjoitti:
On tuossa asiassa toinenkin puoli. Miksi juuri nainen saisi yksin määrittää kodin siisteysstandardin?
Paljon on meitä miehiä, jotka eivät kotona niin viihdy. Osasyy on varmasti tämä naisten ikuinen oikeassa oleminen joka asiassa. Ja sitten te valitatte, että mies on aina poissa kavereitaan tapaamassa tai harrastuksissaan.
Suo siellä, vetelä täällä näissä siivousasioissakin.
Ahaa. Eli mies saa valita viihtyykö kotona vai ei. Mutta nainen ei eikä miehen tarvitse huolehtia naisen viihtymisestä? Mistäs taleban-luolasta sinä ryömit?
Vierailija kirjoitti:
Hommaa oma huone johon muilla ei ole asiaa. Auttaa kummasti että on oma tila joka pysyy just niin siistinä kuin itse haluaa.
====
Ja ovi lukkoon ja avain taskuun.
Meitä on neljä sisarusta. Meillä äiti teki isän tsempatessa niin, että viikonloppuisin oli siivouspäivä ja jos ei silloin lauantai-illan aikana omaa huonetta ollut vielä siivonnut, äiti tuli iloisesti "huomenta" huutaen sunnuntaiaamuna kello 6 huoneeseen ja pyyhki kädellä ihan kaikki tavarat ja vaatteet hyllyiltä lattialle ja sanoi, että minnekään ei ollut asiaa ennen kuin huone on siivottu. Joskus jos vaikkapa keittiö oli sikolätti teini-ikäisten luistaessa omasta siivousvuorosta, niin toisti siellä (toki astiat ei lattialle mennyt kädellä pyyhkimällä, vaan nosti nätisti kaiken lattialle). Oppi aika nopeasti, että siivottava (edes jonkinlaiseen kuntoon) on, jos jonnekin halusi vielä viikonloppuna lähteä aikaa viettämään, tai sitten viettää sen koko päivän siivotessa.
Toki vaatii jonkunlaisen peruskunnioituksen vanhempia kohtaan, että ei ole sellainen teini joka vain lähtee lätkimään vanhempien kielloista välittämättä. Näin vanhemmiten arvostan kyllä kantapään kautta oppimista, äiti teki kuitenkin kahta työtä ja isäkin oli aina töissä kiitos 90-luvun laman, ei siinä ollut aikaa vanhemmilla perässä kulkea rätin kanssa. Mitään putipuhdasta meillä ei kuitenkaan koskaan ollut eikä sitä vaadittu, oli lapsien ja koirien leluja lattialla, koirankarvaa ja pölyä siellä täällä, aku ankat pinossa keittiön pöydällä ja lautasia tiskipöydällä, mutta sellaista perussiistiä.
Oma mieheni on sellainen, että huomaa äitinsä kulkeneen perässä. Kaikki mitä käsissä on jää just siihen mihin jää eikä mitään kunnioitusta äitiänsä kohtaan ole ollut koskaan ja on niin uppiniskainen, että jos hänen äitinsä olisi toiminut noin kuin meidän äiti, olisi ne tavarat lattialla edelleen 20 vuotta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina opettanut lapsen ja varmaan miehenkin siinä sivussa huolehtimaan omat jälkensä mutta huomasin tässä taannoin että siivoan silti ohimennen ihan hirveästi muiden jälkiä. Joku jättänyt kupin pöydälle, banaaninkuoren sohvapöydälle, pyykit pyykkikorin viereen. Eli tuollaisia pieniä juttuja jotka ohimennen keräilin mukisematta.
Sitten tuli jakso että olin tosi kiireinen enkä ollut kotona kuin myöhään illalla, tajusin että se sotku tulee oikeasti noista pienistä jutuista joita ohimennessä raivailin.Eihän se auttanut kuin alkaa vahtimaan. Joka kerta kun joku jätti jälkeensä tavaran tai sotkun, pyysin paikalle siivoamaan jälkensä. Enpä muuta kerennyt pariin viikkoon. Koululaiset tuli koulusta, kengät lensi jalasta, takki naulakon vieressä lattialla ja reppu oven edessä. Vahdin vieressä että tavarat menee paikoilleen. Sama toistui koko ajan, jokaisen kolmen lapsen ja välillä puolisonkin kohdalla. Puutuin jokaikiseen kuppiin, avonaiseen kaapinoveen, tyhjään vessapaperirullaan, hammastahnatahroihin, märkiin pyyhkeisiin lattialla, pyykin lajitteluun ja ihan kaikkeen. Seisoin oikeasti vieressä ja katsoin että homma tulee tehdyksi.
Raskasta oli mutta niin oli muillekkin, pikkuhiljaa tajusivat että pääsevät paljon vähemmällä kun laittaavat kamat paikoilleen ennenkuin huomaan. Ihan hullua miten paljon tein sitä näkymätöntä työtä toisten edestä. Ja väitin silti että lapsetkin osaa pitää huolta siisteydestä, väärässä olin.
Nykyään tarvitsee sanoa vain harvoin mistään, teen pistotarkastuksia lasten huoneisiin, sovittiin että joka ilta päivän touhut raivataan ja näin ovat tehneet. Nyt ovat sitä mieltä että heillä on ihan hirveästi tekemistä. Aika uskomatonta kyllä kun en ole vaatinut mitään muuta kuin tasan omien sotkujen siivoamista.
Mä tein tuota perässävahtimista jonkun päivän ajan. Lopputuloksena aivan järkyttävä parisuhderiita; olin kumppanini mielestä nalkuttava, rankuttava, vahtiva, kyyläävä ja kyttäävä "akka", jolla ei ole muuta tekemistä kuin vahtia mitä muut tekevät. Selitin kyllä mitä tarkoitin tuolla vahtimisella, mutta ei mennyt tajuntaan. Tulihan se melkein erokin, mutta edelleen kuitenkin yhdessä ja sotkussa nyt eletään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kerätä koko perhe pöydän ääreen keskustelemaan. Ihan asiallisesti ja syyttelemättä jokainen saisi kertoa, miltä tuntuu, kun talo on sotkussa tai kun joku on aina sanomassa että tee sitä ja tota.
Voitte myös ottaa tavaksi, että jokainen tiskaa omat astiansa, pesee ja viikkaa omat pyykkinsä, jne.
Tehkää lista, että minä päivänä on kenenkin vuoro tehdä hommansa.
- Maanantaina Henkilö1 (vaikka äiti) laittaa omat tiskinsä koneeseen ja koneen pestyä tyhjentää koneen. Samoin omat pyykkinsä koneeseen, ja ripustaa ne myös.
- Tiistaina Henkilö2 (vaikka isä) laittaa omat tiskinsä ja pyykkinsä koneisiin. Henkilö1 ottaa omat pyykkinsä kuivaustelineestä/narulta että Henkilö2 saa laitettua omat kuivumaan.
- Keskiviikkona Henkilö3 tiskaa ja pyykkää omansa, Henkilö2 ottaa pyykkinsä pois seuraavan tieltä.
- Torstaina Henkilö4 tiskaa ja pyykkää omansa, Henkilö3 ottaa pyykkinsä pois seuraavan tieltä.
Tiskien laittamisen yhteydessä pyyhitään myös keittiön tasot. Pyyhkeet voi pestä vaikka perjantaina, lakanoita lauantaina. Mutta vaatepyykkinsä jokainen hoitaa itse ja omana päivänään.
Lisäksi jaatte muita hommia, esim. imurointi, luutuaminen, roskien vienti, pölyjen pyyhintä, jne. Laittakaa listaan tietyt päivät ja siihen saa laittaa rastin kun on tehty. Jokainen tekee osansa.
Jokaisella on oma pyykkikorinsa mihin lappaa omat pyykkinsä. Ja puhtaita varten on vain yksi kori, johon puhtaat pyykit saa latoa, jos edellinen ei ole niitä vielä narulta kerännyt. Mutta jos korissa on vielä edellisen pyykit kun seuraavankin pyykit pitäisi siihen laittaa, ne saa kipata lattialle. Peskööt uudelleen sitten ensi viikolla omalla vuorollaan.
Sopikaa yhteiset säännöt ja pitäkää niistä kiinni vaikka kuukauden ajan.
Ja sitten voitte keskustella että olisiko sittenkin mukavampaa, jos jokainen tekisi oman osansa pyytämättä niin että kaikki olisi sujuvaa, eikä teidän tarvitsisi elää sotkun keskellä tai vain yhden olla siivousvastuussa.
Tai voit ottaa vaikka jätesäkin ja ison pahvilaaatikon, johon aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa keräät levälleen jätetyt vaatteet, roskat, tiskit, jne. Kaikki samaan säkkiin ja säkki olkkarin nurkkaan. Sieltä jokainen etsikööt sen mitä tarvitsee. Jos ei osaa laittaa likaisia astioita koneeseen niin etsikööt niitä sitten romusäkistä.
====
Epäilenpä että tuo kohta "edellinen ottaa omat pyykkinsä kuivaustelineeltä seuraavan koneellisen tieltä" ei tule toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehdään pikasiivouksia koko sakilla. Ilmoitan, että kohta siivotaan. Laitetaan aikaa vaikka 15 min. Siinä ajassa tulee jo tosi siistiä, kun tekijöitä on monta. Yksi imuroi. Tämä tehdään melkein joka päivä, esim. päivällisen jälkeen. Tai aina, kun kaaos alkaa ahdistaa.
Tämä toimii mainiosti kun on vieraita tulossa tai kun tavarat pitää järjestellä ennen siivoojan tuloa. Jos ehdotan muina aikoina, saan vastaukseksi kysymyksen ”miksi”. Kun ei sotku ketään muuta kuin minua häiritse… AP
Ihmisten kodeissa on vakiomäärä epäjärjestystä. Joillakin se epäjärjestys on hujan hajan olevina tavaroina, toisilla taas korvien välissä. Luovat ihmiset kuuluvat ensin mainittuihin.
Höpö höpö.
Sotkuinen laiskimus ei ole sen luovempi kuin siisti ihminenkään.
Kyllä niissä ylisiisteissä on paljon sitä ylidogmaattista sihteeriluonnetta ja ”mitä ihmiset ajattelee” -asennetta, mikä on kyllä luovuuden vastakohta.
Mistä sinä koko ajan tämän YLIsiistin tähän vedät? Täällä puhutaan ihmisasumuksien normaalista siisteystasosta.
Ainoa jonka minä tiedän suorivan maton hapsuja on kyllä oopperalaulaja. Se on luova ammatti.
Olen luova, minulla on luovan alan koulutus ja teen luovalla alalla töitä. Koti ei ole mikään sisustuslehden tip top oikeastaan koskaan jo yksiön tilanpuutteen takia ja projektien aikaan projektiin kuuluvaa tavaraa on olohuoneessa, mutta voin huonosti, jos kotona on liian sotkuista. On imuroitava ja luututtava lattiat säännöllisesti, tiskattava säännöllisesti, pidettävä asiat edes jotenkin omilla paikoillaan esimerkiksi omissa laatikoissaan. Kamalinta on, jos koti haisee pahalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei ei ei ! Peruuta myös se siivooja!
Ihan vaan haet lukujärjestyksen ja demokraattisesti (diktaattorina ihan siis vaan heh) päätät,että Maanantai: x ja x ja x siivoavat paikat xx ja tiistaina ukko käy kaupassa,pesee pyykit keskiviikkona sä menet joogaan ja perhe imuroi ja viikkaa pyyki,ruuan esivalmistelu viikonloppuun,torstaina käyt saunassa perjantaina isä ja lapset leipovat pizzaa,siihen kuuluu jälkien siivous,lauantaina sä tarkastat paikat ja teet seuraavan viikon siivouslistan ja sunnuntai on kaikille vapaapäivä.
Kun alkavat rutkuttaa,niin kysyt,mitäs tehhään siite,antakaa ohjeita!
Ihan mahtava suunnitelma. Kunhan kellään ei ole mitään elämää kodin ulkopuolella. Esim mun esikoinen tänään: lähti kouluun klo 8, joka loppui klo 16. Duunit alkoi 16.45 ja päättyi klo 20.30. Omat treenit alkoi klo 21 ja loppuu 22.30, sit tulee kotiin, syö ja painuu nukkumaan, että jaksaa taas huomenna kouluun 8.30:ksi. Ehdottomasti hänelle vielä pari kotityötä joka päivälle.
Ei kyllä kuulosta teinin normaalilta elämältä. Miksi pitää olla treenit joka päivä ja töitäkin vielä? Ei se isi tai äiti ole aikuisenakaan ilmaisena piikana tai renkinä, että aikuislapsi saa keskittyä opiskeluun tai työntekoon. Ikinä ei sallittava tollasta päiväohjelmaa teinille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina opettanut lapsen ja varmaan miehenkin siinä sivussa huolehtimaan omat jälkensä mutta huomasin tässä taannoin että siivoan silti ohimennen ihan hirveästi muiden jälkiä. Joku jättänyt kupin pöydälle, banaaninkuoren sohvapöydälle, pyykit pyykkikorin viereen. Eli tuollaisia pieniä juttuja jotka ohimennen keräilin mukisematta.
Sitten tuli jakso että olin tosi kiireinen enkä ollut kotona kuin myöhään illalla, tajusin että se sotku tulee oikeasti noista pienistä jutuista joita ohimennessä raivailin.Eihän se auttanut kuin alkaa vahtimaan. Joka kerta kun joku jätti jälkeensä tavaran tai sotkun, pyysin paikalle siivoamaan jälkensä. Enpä muuta kerennyt pariin viikkoon. Koululaiset tuli koulusta, kengät lensi jalasta, takki naulakon vieressä lattialla ja reppu oven edessä. Vahdin vieressä että tavarat menee paikoilleen. Sama toistui koko ajan, jokaisen kolmen lapsen ja välillä puolisonkin kohdalla. Puutuin jokaikiseen kuppiin, avonaiseen kaapinoveen, tyhjään vessapaperirullaan, hammastahnatahroihin, märkiin pyyhkeisiin lattialla, pyykin lajitteluun ja ihan kaikkeen. Seisoin oikeasti vieressä ja katsoin että homma tulee tehdyksi.
Raskasta oli mutta niin oli muillekkin, pikkuhiljaa tajusivat että pääsevät paljon vähemmällä kun laittaavat kamat paikoilleen ennenkuin huomaan. Ihan hullua miten paljon tein sitä näkymätöntä työtä toisten edestä. Ja väitin silti että lapsetkin osaa pitää huolta siisteydestä, väärässä olin.
Nykyään tarvitsee sanoa vain harvoin mistään, teen pistotarkastuksia lasten huoneisiin, sovittiin että joka ilta päivän touhut raivataan ja näin ovat tehneet. Nyt ovat sitä mieltä että heillä on ihan hirveästi tekemistä. Aika uskomatonta kyllä kun en ole vaatinut mitään muuta kuin tasan omien sotkujen siivoamista.
Mä tein tuota perässävahtimista jonkun päivän ajan. Lopputuloksena aivan järkyttävä parisuhderiita; olin kumppanini mielestä nalkuttava, rankuttava, vahtiva, kyyläävä ja kyttäävä "akka", jolla ei ole muuta tekemistä kuin vahtia mitä muut tekevät. Selitin kyllä mitä tarkoitin tuolla vahtimisella, mutta ei mennyt tajuntaan. Tulihan se melkein erokin, mutta edelleen kuitenkin yhdessä ja sotkussa nyt eletään.
Kurja tilanne kyllä. Vaikuttaa että miehellesi sopii oikein hyvin että sinä teet suurimman osan. Luulen vähän että meilläkin mies angstaili kun pidin kuria kaikille mutta oli vissiin sen verran viisas että alistui. Oli se minullekin hirveää, oikeasti. Tuntui että olin koko ajan vihainen.
Minäkään en edes tuolloin velvoittanut viikkosiivoukseen ketään vaan vain ne omat jäljet piti siivota. Nykyään lapset imuroi, pyyhkii pölyt ja moppaa huoneensa ja yhteiset tilat yläkerrassa vuoronperään. Sitäkin vähän tuskailivat ja otin sitten kellon ja mittasin aikaa paljon siihen menee viikossa. Nuorimmalla meni 13 minuuttia ja vanhimmalla 9 minuuttia, keskimmäinen sai käytettyä aikaa 10 minuuttia. Tuossa ajassa oikeasti siivoaa oman huoneen kun siivousvälineet on valmiina. Eivätpä valita enää kun sisustin heidän huoneensa helposti siivottavaksi.
Nykyään mukava kun perheen yhteistä aikaa on enemmän, lähinnä minulla joka keksii kaikki tekemiset.
Seuraavaksi opetan pyykinpesun…
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä pitää jokapäivä imuroida. Onko pakko kylvää niitä lattialle. Miksi pitää ulkokengillä kävellä eteistä pidemmälle. Entä ne ruuanmurut lattialla, miksi ne sinne laitetaan- eri asia on ihan pienet alle 5-vuotiaat, mutta teinit ja aikuiset. Jos elätte ,kuin pellossa niin siivoamista riittää. Meillä ei imuroida edes kertaa viikossa ja silloinkin pölyä tai villakoiria ja eteisestä sitä ulkomurua.
Asun yksin, en kulje kengillä sisällä, enkä heittele ruoanmuruja ympäriinsä. Silti 40m2 kämpän saa imuroida joka toinen päivä, jos tykkää puhtaista lattioista. Pelkästään omia hiuksiani on jo runsaasti, plus pölyä tulee näin suurkaupungissa asuessa ihan ikkunasta.
Jos tässä olisi toinen ihminen tai lemmikki, saisi lattiat ottaa joka päivä. Dysonilla kun imuroi, näkee sen lian määrän heti siinä säiliössä. Ja aamulla kun aurinko paistaa ikkunoista, näkee helposti kuinka paljon putua lattioilla on jo 2-3 päivässä. En voisi ikinä imuroida vain kerran viikossa tai harvemmin. Toki yksin kun on, niin miellytän vain itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Olen MIES enkä koskaan pese pyykkyä. Arvatkaa miksi. koska vaimoni HALUAA pestä kaiken pyykin ja on KIELTÄNYT minua pesemästä., vaikka itse mielelläni mesisin laittaisin kuivumaan ja viikaisin.
On kyllä harvinaisen nipo nainen, kun mies ei saa edes omia vaatteitaan pestä.
Mietinmie kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei ei ei ! Peruuta myös se siivooja!
Ihan vaan haet lukujärjestyksen ja demokraattisesti (diktaattorina ihan siis vaan heh) päätät,että Maanantai: x ja x ja x siivoavat paikat xx ja tiistaina ukko käy kaupassa,pesee pyykit keskiviikkona sä menet joogaan ja perhe imuroi ja viikkaa pyyki,ruuan esivalmistelu viikonloppuun,torstaina käyt saunassa perjantaina isä ja lapset leipovat pizzaa,siihen kuuluu jälkien siivous,lauantaina sä tarkastat paikat ja teet seuraavan viikon siivouslistan ja sunnuntai on kaikille vapaapäivä.
Kun alkavat rutkuttaa,niin kysyt,mitäs tehhään siite,antakaa ohjeita!
Ihan mahtava suunnitelma. Kunhan kellään ei ole mitään elämää kodin ulkopuolella. Esim mun esikoinen tänään: lähti kouluun klo 8, joka loppui klo 16. Duunit alkoi 16.45 ja päättyi klo 20.30. Omat treenit alkoi klo 21 ja loppuu 22.30, sit tulee kotiin, syö ja painuu nukkumaan, että jaksaa taas huomenna kouluun 8.30:ksi. Ehdottomasti hänelle vielä pari kotityötä joka päivälle.
Ei kyllä kuulosta teinin normaalilta elämältä. Miksi pitää olla treenit joka päivä ja töitäkin vielä? Ei se isi tai äiti ole aikuisenakaan ilmaisena piikana tai renkinä, että aikuislapsi saa keskittyä opiskeluun tai työntekoon. Ikinä ei sallittava tollasta päiväohjelmaa teinille!
Juu en mäkään pidä normaalina, liian vähän vapaa-aikaa. Ja ei kai nyt joka päivä ole noin? Silloin ehtii muina päivinä kyllä osallistua siivoukseenkin. Ja tosiaan laiskottelukin on tärkeää, ei aikuinenkaan jaksa tuollaisia päiviä jatkuvasti.
Siivouspäivä perjantaisin, pientä siivousta joka päivä ja kerran kk isompi otto
Koti on aina siisti
Koti on lähes minimalisti. Omistan alle 1000 tavaraa
Vierailija kirjoitti:
Olen MIES enkä koskaan pese pyykkyä. Arvatkaa miksi. koska vaimoni HALUAA pestä kaiken pyykin ja on KIELTÄNYT minua pesemästä., vaikka itse mielelläni mesisin laittaisin kuivumaan ja viikaisin.
Minäkin kielsin. Heitti pyykkinsä kuivumaan yhteen kekoon, sisemmät haisivat kuolemalta ja homeplänttejäkin tuli kun niihin ehti sataa pari kertaa ennen kuin hoksasin ihmetellä, mikä eläin näyttää kuolleen tamppaustelineelle.
Viikkaaminen oli sitten sitä, että sama keko tuodaan kammariin ja sullotaan jonnekin.
En tiedä mistä voi olla kysymys, mutta homeenhajuisissa vaatteissa ei tarvitse minun kanssani samassa kämpässä asua.
Uskoisin, että teillä ei jengi siivoa, koska kaikki tietää, että siivoja tulee jo ensi viikolla. Miksi siis vaivautua?Peru se siivooja tai tilaa kertasiivous neljä kertaa vuodessa.
Miksi kehoitetaan löysäämään nutturaa ja lopettamaan siivoaminen ja sen myötä elämään kodissa joka on sotkuinen siksi, että muut perheenjäsenet jättävät käsistään kaiken kun koira paskansa? Siisteyttä kaipaava kärsii sotkuista. Mutta enpä ole koskaan kuullut kenenkään kärsivän siististä kodista. Näille porsastelijoille kyllä kelpaa asustella siistissä kodissa kunhan ei vain itse tarvitse eväänsä heilauttaa siisteyden eteen.
Vierailija kirjoitti:
Muuta pois jos kärsit. Olet vähemmistö ja koitat määritellä, mikä on oikea tapa elää. Miksi muiden pitäisi alistua tyrannin tahtoosi.
Mitä tyranniaa siinä on, että haluaa esim. tyhjän maitopurkin laitettavaksi roskikseen tai takin naulakkoon roikkumaan, eikä lattialle lojumaan?
Meillä lapsuudessa asia selvisi kun molemmat tulivat vastaan. Kodin ei pitänyt olla viimeisen päälle neuroottisen siisti mutta sitä siivoamista ei jätetty pelkästään yhden harteille vastapainoksi.
Teinit ovat jo sellaisia että joissakin asioissa voi ainakin yrittää neuvotella. Se vaatii nikottelua ja kasvamista yhtä lailla niin aikuisilta kuin teineiltä eikä ole olemassa valmista mallia.
Teidän pitää jotenkin saada se koti olemaan kaikkien näköinen. Ei liian sotkuinen, eikä liian työläs.
Onnea matkaan, helposti sanottu mutta vaikeasti tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta pois jos kärsit. Olet vähemmistö ja koitat määritellä, mikä on oikea tapa elää. Miksi muiden pitäisi alistua tyrannin tahtoosi.
Mitä tyranniaa siinä on, että haluaa esim. tyhjän maitopurkin laitettavaksi roskikseen tai takin naulakkoon roikkumaan, eikä lattialle lojumaan?
Sitä tyranniaa, että pyrit muuttamaan toisia ihmisiä, enemmistöä perheessä. Sitä se on yhteiskunnassakin, diktatuureissa harvainvalta, demokratiassa enemmistön valta. Kuten kirjoittaja edellä sanoi, muuta pois tai alistu.
Teillä on siis lapset ja vanhemmat ja sinä. Oletko isovanhempi, ehkä mummo? Anna lasten ja heidän vanhempiensa huolehtia huushollista. Rentoudu.