Sunnuntait 1970-80-luvuilla?
Lauantaisaunoja muistelleen ketjun innoittamana: mitä teitte 1970-80-luvuilla sunnuntaisin? Kaupat ei olleet auki. Jotkut varmaan kävivät kirkossa, mitä muuta puuhattiin?
Kommentit (533)
Ai niin, 80-luvulla käytiin kioskilla joskus viikonloppuisin.
Meillä sunnuntait oli todella leppoisia. Oltiin perheen kanssa, pelattiin, käytiin kyläilemässä, ulkoiltiin, harrastettiin. Minulla on vain hyviä muistoja, tosin olen sitä mieltä, että silloin oli enemmän "läsnä" elämässä, kun ei ollut näitä himputin älylaitteita joihin uppoaa täysin.
Käytiin vanhempieni kanssa elokuvissa ja pizzalla tai Carolsilta haettiin hamppareita. Illalla käytiin pitkällä lenkillä koiramme kanssa.
Me oltiin viikonloput aina mökillä. Siellä puuhattiin mitä mökillä puuhataan, sainottiin, uitiin, marjstettiin, talvella hiihdettiin tai tehtiin puita, lapset leikkivät ulkona. Sunnuntai-iltana tultiin takaisin kotiin, joko grillikioskin kautta tai sitten äiti teki lämpimiä voileipiä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Sunnuntaiden tähtihetki: Pieni talo preerialla
Sitten oli se Toivotaan, Toivotaan. Jukka Virtanen ja joku muija sitä juonsi. Maailmanparannusohjelma 70-luvun tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Telkussa ohjelmat alkoivat aikaisemmin kuin muina päivinä. Oliko jopa kolmelta iltapäivällä tai jotain. Tämä 70/80-luvun vaihteessa.
Tuliko Toivotaan, Toivotaan sunnuntaisin?
Jee, lisää näitä nostalgiaketjuja! Mäkin tykkäsin tuosta lauantaisauna-keskustelusta. Oon syntynyt 70-luvun lopun maaseudulla, uskovaishenkinen perhe. Muistelut siis 80-luvulta. Sunnuntai oli meillä PYHÄpäivä, joka piti todella pyhittää levolle. Oli tosi tarkkaa, että siivoukset piti tehdä pois alta ennen sunnuntaita. (Edelleenkin ei-uskovaisena saatan kokea syyllisyyttä, jos siivoan tai teen kotitöitä sunnuntaina!).
Kirkossa käytiin toisinaan, etenkin jos oli joku kirkkopyhä. Muutoin kuunneltiin jumalanpalvelus radiosta. Yleltä tuli toisinaan sunnuntaisin tv:stä jotain uskonnollista hartausohjelmaa, se katsottiin. Lounas syötiin olohuoneen ruokapöydässä keittiön sijaan ja silloin oli vähän parempaa ruokaa ja jälkiruokaa. Muuten iltapäivä meni omalla painollaan. Illalla katsottiin televisiota, muistan ainakin että katsottiin Sunnuntairaportti ja Karpolla on asiaa. Ne olivat MTV:n tuottamia ohjelmia, joita ei muutoin meillä katsottu. Kumpikin (etenkin Karpo) oli mielestäni tosi jännä. Myös YLEn tylsiä ja hidastempoisia asia-ohjelmia katsottiin televisiosta.
Siihen aikaan meillä oli vain kaksi kanavaa, ykkönen ja kakkonen. Luin sanomalehdestä tietoja kaapeli(?)kanavien ohjelmatiedoista ja haaveilin niistä. Etenkin Discovery-kanavan koin kovin houkuttelevana, sillä luulin sen olevan discomusiikkia soittava kanava.
Miettikää kuinka kauhea Corona virus olisi ollut tohon aikaan. Nyt sentään netti millä näkee läheisiä.
Vierailija kirjoitti:
Jee, lisää näitä nostalgiaketjuja! Mäkin tykkäsin tuosta lauantaisauna-keskustelusta. Oon syntynyt 70-luvun lopun maaseudulla, uskovaishenkinen perhe. Muistelut siis 80-luvulta. Sunnuntai oli meillä PYHÄpäivä, joka piti todella pyhittää levolle. Oli tosi tarkkaa, että siivoukset piti tehdä pois alta ennen sunnuntaita. (Edelleenkin ei-uskovaisena saatan kokea syyllisyyttä, jos siivoan tai teen kotitöitä sunnuntaina!).
Kirkossa käytiin toisinaan, etenkin jos oli joku kirkkopyhä. Muutoin kuunneltiin jumalanpalvelus radiosta. Yleltä tuli toisinaan sunnuntaisin tv:stä jotain uskonnollista hartausohjelmaa, se katsottiin. Lounas syötiin olohuoneen ruokapöydässä keittiön sijaan ja silloin oli vähän parempaa ruokaa ja jälkiruokaa. Muuten iltapäivä meni omalla painollaan. Illalla katsottiin televisiota, muistan ainakin että katsottiin Sunnuntairaportti ja Karpolla on asiaa. Ne olivat MTV:n tuottamia ohjelmia, joita ei muutoin meillä katsottu. Kumpikin (etenkin Karpo) oli mielestäni tosi jännä. Myös YLEn tylsiä ja hidastempoisia asia-ohjelmia katsottiin televisiosta.
Siihen aikaan meillä oli vain kaksi kanavaa, ykkönen ja kakkonen. Luin sanomalehdestä tietoja kaapeli(?)kanavien ohjelmatiedoista ja haaveilin niistä. Etenkin Discovery-kanavan koin kovin houkuttelevana, sillä luulin sen olevan discomusiikkia soittava kanava.
Miksi olet hylännyt uskon?
Vierailija kirjoitti:
Isä katsoi tv:stä jalkapalloa, äiti silitti pyykkiä ja stressasi maanantain tuloa. Oli ahdistava ilmapiiri ja sen takia ehkä omat sunnuntaitkin ovat olleet ajoittain ahdistavia. Olen tietoisesti pyrkinyt eroon sunnuntain angstista. Usein käytiin myös kylässä vanhempien sisaruksilla. Siellä istuttiin ja pönötettiin kahvipöydässä tai tv:n ääressä ja tylsistyttiin lisää.
Ikinä ei käyty esim uimahallissa, puistoissa, elokuvissa, ulkona syömässä tai jossain muualla tekemässä jotain kivaa.
Melkein kaikki paikat oli sunnuntaisin kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkussa ohjelmat alkoivat aikaisemmin kuin muina päivinä. Oliko jopa kolmelta iltapäivällä tai jotain. Tämä 70/80-luvun vaihteessa.
Tuliko Toivotaan, Toivotaan sunnuntaisin?
En ole ihan varma, mutta niin muistelen että tuli sunnuntaina iltapäivästä.
Tosiaan, Karpolla on asiaa! Nyt tuli ikävä lapsuuden telkkua.
Itselle sunnuntai on se päivä kun piti lähteä isän luota äidin luo. Ilta meni usein sitä itkiessä.
Mutta tavallisena päivänä leikittiin muiden pihan lasten kanssa kerrostalomme pihalla, vanhempia ei näkynyt. Välillä joku huudetiin Syö-määän! Käytiin syömässä ja jatkettiin leikkejä pihalla tai lähimetsässä. Kaikkien vanhemmat istu vaan sisällä, kuunteli radiota, joi kahvia ja poltti tupakkaa. Luki lehtiä. Joskus käytiin kylässä enon tai kummitädin luona. Yksitoikkoista elämää, mutta ei tylsää.
Aamulla katsoin tv:stä Rosvo Rudolfia. Sitten äiti kuunteli kirkonmenot radiosta. Lounasaikaan oli yleensä lihapullakastiketta ja keitettyjä perunoita. Sitten lähdettiin kylään tai jotkut tulivat meille. Toivotaan toivotaan taisi tulla tv:stä joskus iltapäivällä.
Vierailija kirjoitti:
Sunnuntaiden tähtihetki: Pieni talo preerialla
Mun tähtihetki oli Peukaloisen Retket, joka tuli aina 19.00. 🤩 Sitä ennen tuli ajankohtaisohjelma Sunnuntairaportti jonka loppumista en malttanut odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Käytiin vanhempieni kanssa elokuvissa ja pizzalla tai Carolsilta haettiin hamppareita. Illalla käytiin pitkällä lenkillä koiramme kanssa.
80-luvulla? Eka Carrols tais tulla 1975, mutta pizzabuumi alkoi vasta kasarilla.
Parasta oli Jake Nymanin Onnenpäivät radiosta ja Fame telkusta.
En yhtään muista että sunnuntaiaamuisin olisi tullut lastenohjelmia mutta illalla klo 19 tuli. Tohtori Sykerö, Peukaloisen retket, Tao Tao, Maija Mehiläinen. Oliko muita? (toki vain yksi kerrallaan)
Vanhemmat olivat usein töissä niin me mukulat saatiin olla keskenämme. Ja se oli parasta. Talo täynnä kavereita, pidettiin diskoa tai levyraatia, tehtiin kattilallinen poppareita, katsottiin telkkaa, soiteltiin pilapuheluita.
Teininä meikkailtiin, tehtiin kotipermantteja 🙈😂 ja ommeltiin vaatteita. Usein myös hoidettiin naapuruston pieniä lapsia jotta saatiin taskurahaa.
Lepopäivä pyhitettiin, kuten raamatussa sanotaan. Sunnuntai ryhditti viikon kiertoa. Nyt kaikki päivät ovat samanlaisia. Oli myös muita pyhäpäiviä vuoden kierrossa, ne rytmittivät vuotta, nyt kaikki päivät ovat samanlaisia.