Sunnuntait 1970-80-luvuilla?

Vierailija kirjoitti:

Tämä juttu on maaliskuulta mutta vielä 1970-luvulla suunnilleen 2/3 Suomesta oli tällaisia "nollakuntia" joissa ihmiset asuivat, kävivät töissä ja viettivät vapaa-aikansa ihan pienillä paikkakunnilla eivätkä juuri esson paaria kauemmas kotipihalta lähteneet.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007873701.html

Kyllä me ajeltiin kaupungille viikollakin, jos ei muuta niin vanhemmille tai työkavereille viinaa hakemaan. Nuorempana käytiin usein raveissa, faija oli hevosharrastaja. Niin, sitten kun oli ajokortti niin kolmessa lähimmässä kaupungissa käytiin viikonloppuiltaisin ja öisin vuoron perään aikaa viettämässä. Jotkut varmaan jäivät kotimaisemiin mutta omissa piireissä liikuttiin aika paljon ja automatkailu jäi tavaksi. Kun lapset olivat pieniä, silloin oltiin enemmän kotona.

Heinätöitä paiskittiin.

Leppoisia olivat. Käytiin mummolassa ja sukuloimassa usein. T. N-74

Hengailin kavereiden kanssa, luin, kävin ratsastamassa tai muuten vain tallilla heppoja katsomassa, pyöräilin, uin, talvella hiihdin. Telkkarista ei sunnuntaisin juuri tullut mitään.

Tein läksyjä, luin kokeisiin, katsoin pieni talo preerialla. 

Ennen vanhaan oli paljon enemmän läksyjä j a koulu vaati enemmän kuin nykyään. Oppikoulussa oli myös kova kuri. Nykyään on ihan laiskaa. (Olen seurannut lasteni koulunkäynyiä)

Vierailija kirjoitti:

Työpäivä siinä missä muutkin. Karjatilalla ei vapaita ollut.

Aika nopeasti ne kymmenen lehmää oli lypsetty ja siat ruokittu. Pyhinä ei muuta työtä sitten tehtykään. Ja oli illat vapaata viikollakin. Mitään lomia ei kuitenkaan ollut, nykyään on ihan eri meininki. Omat vanhemmat luopuivat maatilasta jo -70 - luvun alussa, myivät kaiken pois ja muutettiin kaupungin laidalle. Se oli hyvä asia, päästä pois sieltä keskeltä ei mitään ihmisten ilmoille. Nyt voisin taas maalla asuakin.

Mulla oli 70luvulla melkein aina sunnuntaisin kankkunen 🍾🍷🍷🍷🍷🍷🍷

Vierailija kirjoitti:

Minä podin hyvin usein sunnuntaisin krapulaa.

Tuli käytyä pubeissa ja discoissa.

Voi niitä aikoja.......

Juuri näin,pubeihin ja discoihin oli päästävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla8 pukeuduttiin sunnuntaisin hienosti, koska joku ystäväperhe saattoi tulla kylään yllättäen. Kaikilla ei ollut puhelimia, niin se oli ihan normaalia. Lauantaina siivottiin ja leivottiin, jotta koti oli puhdas ja kaapit täynnä herkkuja. Mukulat hyppeli ja hihkui innoissaan kun tuli leikkikavereita ja tunnelma oli kuin jouluna.

 

Mitä??? Kaikilla ei ollut muka puhelimia? Ihan roskapuhetta? Olen kirjoittanut 1974 eli siis 8 vuotta oppikoulua käytyäni ja muistan tasantarkkaan että meillä oli luokkakirjan alkukehdellä kaikkien nimet ja osoitteet ja puhelinnumerot jo alkuluokista asti!! Eikä kukaan ollut ilman puhelinnumeroa! Taidat puhua jostain muusta ajasta tai keksiä asioita!

Oli joo puhelin kotona ainakin 60- luvulta saakka, muistan jopa meidän numeron vieläkin. Itse pärjäsin ilman puhelinta aina vuoteen 1995 saakka, ekan kännykän sain veljeltä, oli eka lapsi tulossa. Parin vuoden kuluttua saatiin lankapuhelin kun anoppi lopetti firmansa. Ja toisen lankapuhelinliittymän sain sopivasti sukulaisen perikunnalta, sillä soitin aloittamani oman firman puhelut. Että aika hyvin ilman omaa puhelinta itse pärjäsin yli kolmekymppiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Tein läksyjä, luin kokeisiin, katsoin pieni talo preerialla. 

Ennen vanhaan oli paljon enemmän läksyjä j a koulu vaati enemmän kuin nykyään. Oppikoulussa oli myös kova kuri. Nykyään on ihan laiskaa. (Olen seurannut lasteni koulunkäynyiä)

Kun muutettiin Joensuuhun siellä oli jo peruskoulu. Olin laiska ja pärjäsin hyvin kumminkin. Eli kutosluokasta alkaen aika vähän läksyjä tein, koulumatkat oli aina aika pitkiä ja bussimatkalla ehti kerrata sen mitä tarvi. Kansakoulussa ne tehtävät piti tosiaan tehdä tai tuli sanomista.

Vierailija kirjoitti:

Käytiin sukulaisten luona kylässä. Äiti laittoi talouskyljyksiä ruuaksi. Hiihdettiin talvella.

Oi, talouskyljykset. Paistetun sipulin ja kyljysten tuoksu kantautui keittiöstä äidin siellä häärätessä. Perunamuusia kyljysten kanssa tai ihan vain keitetyt perunat. Joskus oli vielä lisukkeena makaronia, huom. lisukkeena, muutoin makaroni oli pääruokana vain makaroonilaatikossa.

Pääsiäispyhät vielä 1980-luvulla 🙄

Oltii Kotona perheen kesken rauhassa. Syötiin perunamuusia ja siankyljyksiä. Lisänä ketsuppi. Kuunneltiin radiosta toivekonserttia samalla ku syötiin.

Ei ollu kiirettä mihkään. 

Sillo ei ollu kaupat auki. Tosin muutenkaan kauppaan mentiin kerran viikossa. Vaatteita ostettiin harvoin. Tarpeeseen vaan. Ei ollu kulutushysteriaa mitä nykyään. 

Lauantaisin napakymppi ja sauna. Sekä Jaffaa ja suklaataa 2 riviä. 

Vierailija kirjoitti:

Tekniikan Maailmassahan Vikin palsta oli semmoinen huumori- tai pakinointipalsta, vähän niinkuin Tuulilasissakin oli ennenwanhaan Huulilasi -palsta :D

Huumoria saisi olla enemmän, nykymaailma vaikuttaa varsin ankealta ja kolkolta paikalta tosikkomaisine ja ryppyotsaisine, vakavine asenteineen :/ Huumori on suunnilleen kuollut tai tapettu pois.

Ei kukaan uskalla enää heittää huumoria koska vaikka olisi miten harmiton ja neutraali aihe ja lähestymistapa niin aina löytyy niitä jotka loukkaantuvat ja tulevat syrjityksi ja uhreiksi, nousee kamala soppa somea ja mediaa myöten. Älyttömäksi on mennyt.

Ei ennen ollut ankeaa. Ensinnäkin muusta ei tiedetty joten ei osattu kaivatakaan. Ja minusta elämä oli silloin henkisesti rikkaampaa, viikot ja vuodenkierto rytmittyneitä, sosiaalisempaa ja ihmiset aktiivisempia kuin nyt, lapsetkin. Nykyään digidigi yms on vallannut lähes kaiken.

Monilla näköjään sunnuntaihin kuului porsaankyljykset.

Ulkoiltiin vuodenajan mukaan, ruokana usein porsaankyljykset ja muusi, ehkä jälkkäriksi vaniljajäätelöä mansikkahilloilla. Tarzaneita tuli televisiosta sunnuntaisin, niitä ehkä katsottiin. Läksyjen tekoa. Hiljainen päivä.

Vierailija kirjoitti:

Hyi kamala. Mahtoi olla kauheeta aikaa

Minusta se kuulostaa mukavan kohtuulliselta. Ei ollut vielä 24/7 -yhteiskuntaa, vaan välillä rauhoituttiin kotona. 

Tosin tuntuu varmaan käsittämättömältä nykyihmiselle, joka ei ole tuota aikaa kokenut. Itse olen syntynyt ysärin alussa, ja päässyt juuri ja juuri vielä elämään tuota aikaa.

ElämäOn kirjoitti:

Ja mä luulin, että oon vanha...Oon 45v..siis oon koo,mutta täälä siis vanhempiakin😊

Haa. Mä oon 65 ja luulen, että täällä on minuakin vanhempia :)

Maalaistalossa oli töitä muulloin, sunnuntaisin oli vapaata, paitsi jos sade uhkasi kastella seivästetyt heinät. -80 yo, lähdin heti töihin muulle paikkakunnalle. Äiti antoi rahat täkkiin, eka palkkaan asti pärjäsin yo-lahjarahoilla.

Vierailija kirjoitti:

Isä katsoi tv:stä jalkapalloa, äiti silitti pyykkiä ja stressasi maanantain tuloa. Oli ahdistava ilmapiiri ja sen takia ehkä omat sunnuntaitkin ovat olleet ajoittain ahdistavia. Olen tietoisesti pyrkinyt eroon sunnuntain angstista. Usein käytiin myös kylässä vanhempien sisaruksilla. Siellä istuttiin ja pönötettiin kahvipöydässä tai tv:n ääressä ja tylsistyttiin lisää.

Ikinä ei käyty esim uimahallissa, puistoissa, elokuvissa, ulkona syömässä tai jossain muualla tekemässä jotain kivaa.

Sunnuntaisin ei ollut oikein mikään paikka auki. Uimahallit, ravintolat oli kiinni. Tosin ravintolassa syöminen oli kaiken kaikkiaan muutenkin harvinaista.