Lue keskustelun säännöt.
Psykiatrien asenne: puhuvat töykeästi potilaista kahvipöydässä
15.08.2021 |
Olen psyk. hoitajana ollut kesäsijaisena ja huomannut, kuinka nuo psykiatrit tuppaavat puhumaan potilaistaan ylimielisesti ja töykeästi! Kahvipöydässä kikatellaan potilaille ja palavereissa juoruillaan... sairas ala.
Kommentit (155)
En yhtään ihmettele. Heittävät usein myös aivan vääriä diagnooseja mm. persoonallisuushäiriöitä, vaikka oikeasti käytöksen taustalla olisi työuupumus tai vaikkapa autismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se on. Eivätkä hoitajat ole sen parempia. Usein kuulee potilaskin toisista vaikka mitä, kun suureen ääneen huudellaan.
Ja entäs te psykiatriset hoitajat sitten? 😂
Puhuu ne päin naamaakin. Haukkuvat kollegojaan ja ovat todella ylimielisiä ja töykeitä. Minua se ei haitannut, koska olin tekemässä diagnoosia psykiatrista. Pitää kuitenkin itse tietää mihin suuntaan sitä psykiatria pitää leipoa että asiat sujuu ja tietää millä pillereillä se nyt koittaa saada pääni sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No samaa tapahtuu myös päiväkodissa.
Eikä pelkästään kahvipöydissä.
Itsellä on omassa tuttavapiirissä yksi mies (tosin minulle hän on vain puolituttu, mutta yksi kaverini tuntee hänet paremmin), joka on ammatiltaan psykoterapeutti, ja sinänsä mukava ihminen, mutta esim. jossain yhteisissä illaistujaisissa hänella on tapana pari lasia punaviiniä otettuaan alkaa monesti tilittämään, "kuinka se yksi potilas on niin rasittava, kun valittaa milloin mistäkin"-tyyppistä juttua. Toki ymmärrän sen, että psykoterapeutin työ on varmasti toisinaan raskasta ja jotkut asiakkaat ehkä keskivertoa vaativampia, mutta silti tuollainen tilitys tuntuu jotenkin tökeröltä, ja kertoo enemmän hänestä itsestään kuin asiakkaistaan. Sentään näiden asiakkaiden nimiä hän ei kerro, tai muutenkaan mitenkään puhu sellaisella tavalla, että henkilöitä voisi tunnistaa, mutta silti hänen tökerö tapansa avautua noista asioista ärsyttää toisinaan minua ja moni muitakin yhteisiä tuttujamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä pelkästään kahvipöydissä.
Itsellä on omassa tuttavapiirissä yksi mies (tosin minulle hän on vain puolituttu, mutta yksi kaverini tuntee hänet paremmin), joka on ammatiltaan psykoterapeutti, ja sinänsä mukava ihminen, mutta esim. jossain yhteisissä illaistujaisissa hänella on tapana pari lasia punaviiniä otettuaan alkaa monesti tilittämään, "kuinka se yksi potilas on niin rasittava, kun valittaa milloin mistäkin"-tyyppistä juttua. Toki ymmärrän sen, että psykoterapeutin työ on varmasti toisinaan raskasta ja jotkut asiakkaat ehkä keskivertoa vaativampia, mutta silti tuollainen tilitys tuntuu jotenkin tökeröltä, ja kertoo enemmän hänestä itsestään kuin asiakkaistaan. Sentään näiden asiakkaiden nimiä hän ei kerro, tai muutenkaan mitenkään puhu sellaisella tavalla, että henkilöitä voisi tunnistaa, mutta silti hänen tökerö tapansa avautua noista asioista ärsyttää toisinaan minua ja moni muitakin yhteisiä tuttujamme.
Tee ilmoitus Valviraan.
Vain sairaat ihmiset ovat lääkäreiden kanssa tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a en minä ainakaan juoruile potilaistani muille.
Jos jotain sanon, se on jotakin positiivista! :)
Kunnioitan potilaitteni oikeuksia olemalla vaiti.
... Paitsi jos "fyysisistä hoidoista" on kyse, silloin saatan jotain sanoa ääneen. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vain sairaat ihmiset ovat lääkäreiden kanssa tekemisissä.
No shit Sherlock.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
prkl! taas joku alapeukuttaja täälläkin! että kun ärsyttää tuollaiset nipo-nipo-en-tykkää-mistään tyypit! kuka tunnustaa? kuka tunnustaa? häh. häh. HÄH?
Psykiatria tyypillisesti on sellainen erikoisala, että siellä pitää itselläkin olla tietynlainen psyyke että jaksaa, taikka sitten vapaa-ajalla raskaat huvit. Olen itsekin lääkäri, mutta psykiatrialle en menisi, vaikka alle 9mm kaliberin aseella uhkaisitte, sitä pienemmällä ottaisin riskin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykiatria tyypillisesti on sellainen erikoisala, että siellä pitää itselläkin olla tietynlainen psyyke että jaksaa, taikka sitten vapaa-ajalla raskaat huvit. Olen itsekin lääkäri, mutta psykiatrialle en menisi, vaikka alle 9mm kaliberin aseella uhkaisitte, sitä pienemmällä ottaisin riskin...
Psykiatrit ovat itse mieleltään sairauta, joten nauttivat työskennellessään kaltaistensa kanssa. Joskus tosin potilas on terveempi kuin psykiatri.
Niin me hoitajatkin tehdään. Tarpeeksi erikoinen tapaus, asiakas sanoo jotain tyhmää, kieltäytyy rokotteista, hunnutettu tms, kaikesta puhutaan.
En usko. Tein monta vuotta psykiatrien kanssa töitä ja he puhuivat AINA todella kauniisti potilaistaan. Oli monta kertaa sellaisiakin tilanteita, jossa he muuten puhuivat kollegoiden kesken ihan vapaasti ja saattoi siellä esim. tulla kyllä arvostelua joistain hallintoylilääkäreistä ja muista päättäjistä, mutta ei koskaan potilaista. He saattoivat kyllä tuoda esiin sen, miten turhauttavaa ja vaikeaakin voi olla yrittää auttaa potilasta joka on harhainen, hoitovastainen ja haistattelee ja on väkivaltainen henkilökunnalle, mutta epäkunnioittavasti tai alentavasti heistä ei koskaan puhuttu.
Olen tehnyt monien muidenkin erikoisalojen lääkäreiden kanssa töitä ja muiden erikoisalojen lääkärit ilmaisevat turhautumisensa hoitokielteisiin potilaisiin suorempaan lääkärien välisissä keskusteluissa (esim. jos potilas ei suostu näkemään mitään yhteyttä elämäntapojen, lihavuuden ja diabeteksen välillä. Ei ota lääkkeitään, ei noudata mitään itsehoito- ja ruokavalio-ohjeita kihtikohtauksiin/haavoihin/ihotautiin/oikeanlaisiin kenkiin jne. Joutuu sairaalaan aina vain pahenevin komplikaatioin ja odottaa että siellä tehdään taikatemppu).
Vierailija kirjoitti:
En usko. Tein monta vuotta psykiatrien kanssa töitä ja he puhuivat AINA todella kauniisti potilaistaan. Oli monta kertaa sellaisiakin tilanteita, jossa he muuten puhuivat kollegoiden kesken ihan vapaasti ja saattoi siellä esim. tulla kyllä arvostelua joistain hallintoylilääkäreistä ja muista päättäjistä, mutta ei koskaan potilaista. He saattoivat kyllä tuoda esiin sen, miten turhauttavaa ja vaikeaakin voi olla yrittää auttaa potilasta joka on harhainen, hoitovastainen ja haistattelee ja on väkivaltainen henkilökunnalle, mutta epäkunnioittavasti tai alentavasti heistä ei koskaan puhuttu.
Olen tehnyt monien muidenkin erikoisalojen lääkäreiden kanssa töitä ja muiden erikoisalojen lääkärit ilmaisevat turhautumisensa hoitokielteisiin potilaisiin suorempaan lääkärien välisissä keskusteluissa (esim. jos potilas ei suostu näkemään mitään yhteyttä elämäntapojen, lihavuuden ja diabeteksen välillä. Ei ota lääkkeitään, ei noudata mitään itsehoito- ja ruokavalio-ohjeita kihtikohtauksiin/haavoihin/ihotautiin/oikeanlaisiin kenkiin jne. Joutuu sairaalaan aina vain pahenevin komplikaatioin ja odottaa että siellä tehdään taikatemppu).
Minä olen sosiaalityöntekijä ja teen myös yhteistyötä esim. psykiatrien kanssa. Ammatillisissa verkostoissa pohditaan asiakkaan tilannetta ja yritetään löytää asiaakkaan vahvuuksiakin ja käytetään hyvin korrektia kieltä. On eri asia mitä me sossujen kahvipöydässä puhumme. Veikkaisin, että sama se psykiatreillakin on.
Samaa mieltä