Pian 18 -vuotias erityisnuori ei uskalla jäädä yksin ja haluaa tehdä kaiken vanhempien kanssa

Miten käytte töissä? Oliko nuori koskaan yksi koulupäivien jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Miten käytte töissä? Oliko nuori koskaan yksi koulupäivien jälkeen?

Käymme normaalisti töissä. On ollut itsekseen koulupäivien jälkeen jo kolmannelta luokalta asti. Yksinjäämisen pelko liittyy enemmin ahdistukseen kuin siihen, ettei osaisi olla yksin.

Ap

Pitää muistaa että hän on erityinen, ei niinkuin muut ikäisensä. Hän saa pelätä, älä kiusaa lasta pelon takia ja arvostele häntä.

Erityisryhmille on ohjattua harrastus toimintaa, ilmoita mukaan, pienin askelin eteenpä.

Onko hänellä kaikki tarvittavat taidot itsenäisyyteen ?

Hyvä vaan että pysyy pois huonosta seurasta.

Vierailija kirjoitti:

Onko hänellä kaikki tarvittavat taidot itsenäisyyteen ?

Niitä on harjoiteltu jo pitkään, mutta tarvitsee varmasti apua arkisissa asioissa pitkään, mutta näitä arjen taitoja oppii kyllä omaan tahtiinsa. Yhden harrastuksen tiimoilta nuorella on yksi ulkomainen ystävä netissä, ei ole kiinnostunut tutustumaan esim opiskelukavereihin. Ei koe ikäryhmän viitekehystä omakseen.

Heität pihalle, kuten äitini teki mulle. Kyllä sitä sitten oppii pärjäämään. T. Ammattivalittaja

Hankkikaa sille henkilökohtainen avustaja 1-2x viikko, pistätte tekemään niinä päivinä avustajan kanssa niitä itsenäistymiseen liittyviä hommia. Avustaja kun ei ole perheenjäsen, niin varmaan nuorikin alkaa tekemään niitä asioita mitä vaaditaan kun ei ole ketään kenellä niitä töitä teetättää.

Pärjääkö nuori pienempien kanssa? Jos tykkää urheilusta, jostain puuhasta tai muusta, niin ns. apulaiseksi johonkin urheilusakkiin tai seurakunnan kerhoon.

Siinä olisi etuna, että nuori saa puuhaa, itsenäisyyttä ja itsevarmuutta, te aikuiset koko ajan enemmän omaa aikaa ja vielä lapsetkin oppivat hyväksymään erilaisuutta.

Sama homma toimisi vammais- tai vanhuspuolella kivasti nuoren suhteen. Vähän kuin apuohjaaja tmv., mikä tekee asiasta mielekkäämmän varmasti heti.

Vierailija kirjoitti:

Hankkikaa sille henkilökohtainen avustaja 1-2x viikko, pistätte tekemään niinä päivinä avustajan kanssa niitä itsenäistymiseen liittyviä hommia. Avustaja kun ei ole perheenjäsen, niin varmaan nuorikin alkaa tekemään niitä asioita mitä vaaditaan kun ei ole ketään kenellä niitä töitä teetättää.

Tämäkin on tosi hyvä.

Erityisnuoret asuvat vanhempien luona siihen asti, kunnes vanhemmat kuolevat.

Vierailija kirjoitti:

Erityisnuoret asuvat vanhempien luona siihen asti, kunnes vanhemmat kuolevat.

Ei tosiaam asu. En minäkään asunut. T. Ammattivalittaja

Vierailija kirjoitti:

Heität pihalle, kuten äitini teki mulle. Kyllä sitä sitten oppii pärjäämään. T. Ammattivalittaja

Ei tosiaan aiota heittää pihalle, vaan tukea itsenäisyyttä pienin askelein. Avustajia on vaikea saada. Pienen jakson hänellä olikin avustaja ja olemmme palkanneet myös yksityisen, mutta nämä ovat kiven alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko hänellä kaikki tarvittavat taidot itsenäisyyteen ?

Niitä on harjoiteltu jo pitkään, mutta tarvitsee varmasti apua arkisissa asioissa pitkään, mutta näitä arjen taitoja oppii kyllä omaan tahtiinsa. Yhden harrastuksen tiimoilta nuorella on yksi ulkomainen ystävä netissä, ei ole kiinnostunut tutustumaan esim opiskelukavereihin. Ei koe ikäryhmän viitekehystä omakseen.

Löytyisikö muista erityisnuorista vertaistukea ja ystäviä. Esim. Facebookissa löytyy ryhmiä, vertaistukea löytyy myös erityisnuorten vanhemmille.

Eikö näille erityisille ole omia asuntoloita, joissa amis samassa? Jos mt-asioista kyse, niin niihin pitää hakea apua ja työntää lasta itsenäistymään.