Koira jäi kiinni esittämästä sairasta. On luukannut pitkään eikä mitään syytä löydy. Äsken vaihtoi jalkaa vahingossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä koirat osaa teeskennellä.

Edellinen koirani oli mestari kerjää ruokaa ja esittää nälkiintynyttä, vaikka joku olisi vähän aikaa sitten antanut koiruudelle ruokaa.

Nykyinen koirani osaa näytellä kärsinyttä.

Oli tappelussa toisen koiran kanssa ja monia päiviä vapisi ja jalkaa aristi. Sitten kun huoneesta poistui ja katsoi koiran perään niin koira iloisesti hyppelehti. Oltiin jo sitä ennen huolestuttu mikä koiraa vaivaa, kun pahempia haavoja ei näkynyt. Kyllä niitä lieviä haavoja hoidettiin, että ei niistä kärsinyt. Saattoi silloin ollut traumatisoitunut, mutta teeskentelyäkin koirasta löytyi. Pitkään esitti hyvin haavoittunutta :)

Koivat eivät osaa näytellä. Piste. Koirat voivat kyllä aistia omistajiensa tunnetiloja ja mukauttaa käytöstänsä sen mukaisesti. Esim. huolestuneiden ja hössöttävien omistajien läsnäollessa koirakin on yleensä silloin "haavoittuneempi". Jotkut koirat ovat hyvinkin herkkiä tekemään tällaista. Ja opitut maneerit ja "temput" ovat ihan eri asia. Koirat oppivat hyvin herkästi erilaisia syy-seuraus-suhteita ihan ilman tietoista opettamistakin. Mistään manipuloimisesta ja näyttelystä siinä ei todellakaan ole kyse.

Olisitpa nähnyt koirani noilla hetkillä niin tietäisit, että jonkinlaista teeskentelyä niissä oli.

Siis kyllähän ne käyttäytyvät tollein, kun tietävät hyötyvänsä siitä jotenkin. Tänäänkin oli, kun makoilin sohvalla viltin alla ja koira hyppäsi sohvalle ja alkoi vapisemaan. Laskin sitten viltin koiran päälle ja lakkasi vapisemasta. Jonkinlaista hyväksi-käyttämis-taitoja koirallani ainaskin on. Nyt oon taas koiran kanssa sohvalla, mutta viltti on sivussa. Eipä nyt vapise tippaakaan. Senkin tiedän jos koirani haluaa jotain niin kuin ulos tai koiran nameja niin sitten nostelee etutassujaan ja voi jopa haukahtaa. Näyttää siltä, että huomiota hakee esittämällä haavoittunutta tai vapisemalla. Ihan hetki sitten koirani tuli nyt ihan kylkeeni kiinni makoilee. Aika läheis riippuvaiselta vaikuttaa. Osaa koiruus yksinkin olla.

😳 Koirasi vapisi, koska sillä oli kylmä. Viltin alla köllöteltyään se lämpeni ja ulkona kostunut ja kuivaamatta jäänyt turkki ehti kuivua. Sitten ei enää tärissyt kun oli taas kuiva ja lämmin.

Koirat (ja monet muutkin eläimet) kerjäävät etutassunsa koukistamalla - ruokaa ja paljon muutakin. Koirat ovat hyvinkin vokaalisia, mutta ihmisille antavat yleensä vain perushaukahduksen.

Laumaeläimenä koira tapaa myös tulla loikoilemaan lepotauoilla kiinni muihin laumanjäseniin, selkä heihin päin.

Nämä on aika perusasioita koirien käytöksessä. Hyötyisit varmasti jostain alan opuksesta tai kurssista.

Mähän sanoin, että tiedän noi ja läheisriippuvaisuuden sanoin, kun koko aika tämän pitää olla jonkun seurassa muuten alkaa uikuttaa. Hyväksi käyttäminenkin enemmän koiran perspektiivistä on ilmaista mitä se haluaa, nyt kun vähän tarkemmin ajattelin asiaa. Tietysti mä ensiksi ajattelen vapinasta, että koiralla on kylmä, mutta se vapina voi olla myös sitä, että se kaipaa hoivaa ja viestittää sen vapisemalla. Teeskentely taitaa olla koiralla viestittelyä ja saa siten haluamansa kun käyttäytyy siten miten ihmiset ovat reagoineet tähän aikaisemmin.

Kyllä meidän koirasta myös välittyy, että tämä käyttäytyy omien halujen mukaisesti.

Sitten se edellinen pois mennyt vanha koira oli perso ruualle ja söi vaikka mitä. Se söi ruokansa aina minuutissa tai nopeammin. Iso koira oli.

Kerran kävi niin, että yksi oli antanut tälle hyvissä ajoin ruuan ja toisen saavuttua kotiin tämä koira sai toisen kerran ruokaa. Niin viattomalta osasi näyttää ja niin osasi ilmeillä itselleen vaikka kuinka paljon ruokaa. Se oli tosi ilmeikäs koira ja niistä välittyi tuntemukset, että en se ollut minä ja myöhemmin syyllisyyden ilme, kun jotain oli rikkonut tai luvatta syönyt.

Se koira osasi teeskennellä ainaskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma koirani nosteli tassuaan ilmaan ja ontui sekä haki selvästi huomiota. En löytänyt jalasta vikaa joten vein koiran eläinlääkäriin. Kipukohta ei ollut jalassa vaikka koira tassua näyttämällä ja ontumalla hakikin huomiota. Se oli oppinut että siten saa apua. Jalka oli terve. Ongelma löytyi vatsasta. Kyseessä oli pahanlaatuinen kasvain.

Fiku tapa viestittää, että jokin on huonosti!

Koira keksinyt oman "viittoman". Tosi fiksu eläin, koska on oppinut, millaista "kieltä" voi käyttää viestimiseen ihmisen kanssa.

Koiralla voi rasitusvamma, omistajat lenkittää, ulkoiluttaa liikaa joitakin koiria. Lukenut useita juttuja aiheesta. Koira saattaa esim. Työviikon olla hyvin vähäisellä liikunnalla ja sitten viikonloppuna lenkkeillään koko viikon edestä. Koira saa rasitusvammoja, kun omistaja ei ymmärrä tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä koirat osaa teeskennellä.

Edellinen koirani oli mestari kerjää ruokaa ja esittää nälkiintynyttä, vaikka joku olisi vähän aikaa sitten antanut koiruudelle ruokaa.

Nykyinen koirani osaa näytellä kärsinyttä.

Oli tappelussa toisen koiran kanssa ja monia päiviä vapisi ja jalkaa aristi. Sitten kun huoneesta poistui ja katsoi koiran perään niin koira iloisesti hyppelehti. Oltiin jo sitä ennen huolestuttu mikä koiraa vaivaa, kun pahempia haavoja ei näkynyt. Kyllä niitä lieviä haavoja hoidettiin, että ei niistä kärsinyt. Saattoi silloin ollut traumatisoitunut, mutta teeskentelyäkin koirasta löytyi. Pitkään esitti hyvin haavoittunutta :)

Koivat eivät osaa näytellä. Piste. Koirat voivat kyllä aistia omistajiensa tunnetiloja ja mukauttaa käytöstänsä sen mukaisesti. Esim. huolestuneiden ja hössöttävien omistajien läsnäollessa koirakin on yleensä silloin "haavoittuneempi". Jotkut koirat ovat hyvinkin herkkiä tekemään tällaista. Ja opitut maneerit ja "temput" ovat ihan eri asia. Koirat oppivat hyvin herkästi erilaisia syy-seuraus-suhteita ihan ilman tietoista opettamistakin. Mistään manipuloimisesta ja näyttelystä siinä ei todellakaan ole kyse.

Olisitpa nähnyt koirani noilla hetkillä niin tietäisit, että jonkinlaista teeskentelyä niissä oli.

Siis kyllähän ne käyttäytyvät tollein, kun tietävät hyötyvänsä siitä jotenkin. Tänäänkin oli, kun makoilin sohvalla viltin alla ja koira hyppäsi sohvalle ja alkoi vapisemaan. Laskin sitten viltin koiran päälle ja lakkasi vapisemasta. Jonkinlaista hyväksi-käyttämis-taitoja koirallani ainaskin on. Nyt oon taas koiran kanssa sohvalla, mutta viltti on sivussa. Eipä nyt vapise tippaakaan. Senkin tiedän jos koirani haluaa jotain niin kuin ulos tai koiran nameja niin sitten nostelee etutassujaan ja voi jopa haukahtaa. Näyttää siltä, että huomiota hakee esittämällä haavoittunutta tai vapisemalla. Ihan hetki sitten koirani tuli nyt ihan kylkeeni kiinni makoilee. Aika läheis riippuvaiselta vaikuttaa. Osaa koiruus yksinkin olla.

😳 Koirasi vapisi, koska sillä oli kylmä. Viltin alla köllöteltyään se lämpeni ja ulkona kostunut ja kuivaamatta jäänyt turkki ehti kuivua. Sitten ei enää tärissyt kun oli taas kuiva ja lämmin.

Koirat (ja monet muutkin eläimet) kerjäävät etutassunsa koukistamalla - ruokaa ja paljon muutakin. Koirat ovat hyvinkin vokaalisia, mutta ihmisille antavat yleensä vain perushaukahduksen.

Laumaeläimenä koira tapaa myös tulla loikoilemaan lepotauoilla kiinni muihin laumanjäseniin, selkä heihin päin.

Nämä on aika perusasioita koirien käytöksessä. Hyötyisit varmasti jostain alan opuksesta tai kurssista.

Mähän sanoin, että tiedän noi ja läheisriippuvaisuuden sanoin, kun koko aika tämän pitää olla jonkun seurassa muuten alkaa uikuttaa. Hyväksi käyttäminenkin enemmän koiran perspektiivistä on ilmaista mitä se haluaa, nyt kun vähän tarkemmin ajattelin asiaa. Tietysti mä ensiksi ajattelen vapinasta, että koiralla on kylmä, mutta se vapina voi olla myös sitä, että se kaipaa hoivaa ja viestittää sen vapisemalla. Teeskentely taitaa olla koiralla viestittelyä ja saa siten haluamansa kun käyttäytyy siten miten ihmiset ovat reagoineet tähän aikaisemmin.

Kyllä meidän koirasta myös välittyy, että tämä käyttäytyy omien halujen mukaisesti.

Sitten se edellinen pois mennyt vanha koira oli perso ruualle ja söi vaikka mitä. Se söi ruokansa aina minuutissa tai nopeammin. Iso koira oli.

Kerran kävi niin, että yksi oli antanut tälle hyvissä ajoin ruuan ja toisen saavuttua kotiin tämä koira sai toisen kerran ruokaa. Niin viattomalta osasi näyttää ja niin osasi ilmeillä itselleen vaikka kuinka paljon ruokaa. Se oli tosi ilmeikäs koira ja niistä välittyi tuntemukset, että en se ollut minä ja myöhemmin syyllisyyden ilme, kun jotain oli rikkonut tai luvatta syönyt.

Se koira osasi teeskennellä ainaskin.

Syyllisyys rikkomisesta tulee siitä, kun koiraa on joskus rangaistu pahanteosta. Epämieluisa muistijälki jäänyt sille tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esittäähän linnutkin siipirikkoa että saavat huomion pois poikasista vaaran uhatessa.

Kerran mä näin, kun kissa sai linnun kynsiinsä niin kissan irrottaessa otteensa linnusta niin lintu esitti kuollutta. Kaverinkaa mietittiin onko se ihan varmasti kuollut ja sitten yhtäkkiä se lintu lensi äkkiä pakoon. Onhan niitä monia muitakin eläimiä jotka osaa esittää kuollutta.

Ei ole esittämistä siinä merkityksessä että olis jotenkin tietoista manipulaatiota. Vaistonvaraista toimintaa tai ehdollistunut reaktio. Eihän tuo mitenkään tavaton selvitymiskeino eläinmaailmassa ole. Ihmisillä on pirun kova tarve selittää asioita monimutkaisesti ja hakea syvällisempiä merkityksiä. Kai se johtuu siitä kun on annettu aivokapasiteettia roppakaupalla mutta suurimmalla osalla ei ole taitoa käyttää sitä järkevästi.

Tuskin koirat ajattelee sitä manipulaatioksi.

Varmaankin ajattelee, jos teenkin näin niin sitten saan huomiota tai ruokaa tai jotain vastaavaa.

Osaa koirat olla itsekkäitä olentoja.

Koiran itsekkyyteenhän koulutuskin perustuu. Koira on opportunisti, joka aina kysyy "mitä minä tästä hyödyn". Ja oppii myös kokeilemalla yrityksen ja erehdyksen kautta mikä kannattaa ja mikä ei. Jos se on huomannut, että tekemällä asiaa x hyödyn tästä, se luultavasti toistaa sen uudelleen. 

Joo ja tyhmimmät koirat, jotka eivät tiedä mitä pitäisi tehdä, tarjoavat kaikkia taitojaa. Sitten istutaan, annetaan tassua ja kieritään (ilman eri pyyntöä) että saisi jotain makkaraa.

Tulee muutama mies mieleen : D

Joskus niiden kouliminen ihmisten tavoille koettelee kestävyyttä, kun niiden emo on pilannut otollisimmat ensimmäiset 20 vuotta ristiriitaisella koulutuksella tai jättänyt ihan peruskasvatuksen (esim. mitä tehdään likapyykille ja siivotaan omat jäljet tai miten hankitaan ja valmistetaan sekä edullista että terveellistä ruokaa) tyystin tekemättä.

Kyllä voi. Eläinlääkärimme diagnoosi vuonna miekka ja kirves oli liian fiksu koira. Lapinporokoirat ovat yleensä äärimmäisen älykkäitä kaikessa missä itse tahtovat mikä voi olla vähän huvittava ilmiö ainakin jollei ole tiukkapipo.

Ontuminen tipahti kyllä röntgenkuvan ottoon ja lääkärisedän näkemiseen koska siitä käymisestä ei pidetty. Asianomainen eli erinomaisella luustollaan 15 talvea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä koirat osaa teeskennellä.

Edellinen koirani oli mestari kerjää ruokaa ja esittää nälkiintynyttä, vaikka joku olisi vähän aikaa sitten antanut koiruudelle ruokaa.

Nykyinen koirani osaa näytellä kärsinyttä.

Oli tappelussa toisen koiran kanssa ja monia päiviä vapisi ja jalkaa aristi. Sitten kun huoneesta poistui ja katsoi koiran perään niin koira iloisesti hyppelehti. Oltiin jo sitä ennen huolestuttu mikä koiraa vaivaa, kun pahempia haavoja ei näkynyt. Kyllä niitä lieviä haavoja hoidettiin, että ei niistä kärsinyt. Saattoi silloin ollut traumatisoitunut, mutta teeskentelyäkin koirasta löytyi. Pitkään esitti hyvin haavoittunutta :)

Koivat eivät osaa näytellä. Piste. Koirat voivat kyllä aistia omistajiensa tunnetiloja ja mukauttaa käytöstänsä sen mukaisesti. Esim. huolestuneiden ja hössöttävien omistajien läsnäollessa koirakin on yleensä silloin "haavoittuneempi". Jotkut koirat ovat hyvinkin herkkiä tekemään tällaista. Ja opitut maneerit ja "temput" ovat ihan eri asia. Koirat oppivat hyvin herkästi erilaisia syy-seuraus-suhteita ihan ilman tietoista opettamistakin. Mistään manipuloimisesta ja näyttelystä siinä ei todellakaan ole kyse.

Olisitpa nähnyt koirani noilla hetkillä niin tietäisit, että jonkinlaista teeskentelyä niissä oli.

Siis kyllähän ne käyttäytyvät tollein, kun tietävät hyötyvänsä siitä jotenkin. Tänäänkin oli, kun makoilin sohvalla viltin alla ja koira hyppäsi sohvalle ja alkoi vapisemaan. Laskin sitten viltin koiran päälle ja lakkasi vapisemasta. Jonkinlaista hyväksi-käyttämis-taitoja koirallani ainaskin on. Nyt oon taas koiran kanssa sohvalla, mutta viltti on sivussa. Eipä nyt vapise tippaakaan. Senkin tiedän jos koirani haluaa jotain niin kuin ulos tai koiran nameja niin sitten nostelee etutassujaan ja voi jopa haukahtaa. Näyttää siltä, että huomiota hakee esittämällä haavoittunutta tai vapisemalla. Ihan hetki sitten koirani tuli nyt ihan kylkeeni kiinni makoilee. Aika läheis riippuvaiselta vaikuttaa. Osaa koiruus yksinkin olla.

😳 Koirasi vapisi, koska sillä oli kylmä. Viltin alla köllöteltyään se lämpeni ja ulkona kostunut ja kuivaamatta jäänyt turkki ehti kuivua. Sitten ei enää tärissyt kun oli taas kuiva ja lämmin.

Koirat (ja monet muutkin eläimet) kerjäävät etutassunsa koukistamalla - ruokaa ja paljon muutakin. Koirat ovat hyvinkin vokaalisia, mutta ihmisille antavat yleensä vain perushaukahduksen.

Laumaeläimenä koira tapaa myös tulla loikoilemaan lepotauoilla kiinni muihin laumanjäseniin, selkä heihin päin.

Nämä on aika perusasioita koirien käytöksessä. Hyötyisit varmasti jostain alan opuksesta tai kurssista.

Mähän sanoin, että tiedän noi ja läheisriippuvaisuuden sanoin, kun koko aika tämän pitää olla jonkun seurassa muuten alkaa uikuttaa. Hyväksi käyttäminenkin enemmän koiran perspektiivistä on ilmaista mitä se haluaa, nyt kun vähän tarkemmin ajattelin asiaa. Tietysti mä ensiksi ajattelen vapinasta, että koiralla on kylmä, mutta se vapina voi olla myös sitä, että se kaipaa hoivaa ja viestittää sen vapisemalla. Teeskentely taitaa olla koiralla viestittelyä ja saa siten haluamansa kun käyttäytyy siten miten ihmiset ovat reagoineet tähän aikaisemmin.

Kyllä meidän koirasta myös välittyy, että tämä käyttäytyy omien halujen mukaisesti.

Sitten se edellinen pois mennyt vanha koira oli perso ruualle ja söi vaikka mitä. Se söi ruokansa aina minuutissa tai nopeammin. Iso koira oli.

Kerran kävi niin, että yksi oli antanut tälle hyvissä ajoin ruuan ja toisen saavuttua kotiin tämä koira sai toisen kerran ruokaa. Niin viattomalta osasi näyttää ja niin osasi ilmeillä itselleen vaikka kuinka paljon ruokaa. Se oli tosi ilmeikäs koira ja niistä välittyi tuntemukset, että en se ollut minä ja myöhemmin syyllisyyden ilme, kun jotain oli rikkonut tai luvatta syönyt.

Se koira osasi teeskennellä ainaskin.

Syyllisyys rikkomisesta tulee siitä, kun koiraa on joskus rangaistu pahanteosta. Epämieluisa muistijälki jäänyt sille tilanteesta.

Nyt meni pahasti pieleen kirjoituksesi.

Vihaisia tietysti ollaan, kun tekee jotain väärin. Eiköhän koirakin opi mikä on oikein ja mikä väärin, mutta silti nekin tekee virheitä ja tietävät, että tuli väärin tehtyä. Aika moni koira uhmaa sääntöjä, kun silmä välttää ja sitten näyttävät syyllistä naamaa kun jää kiinni itse teosta.

Me emme pahoinpitele koiriamme.

Vanhemmillani oli aikoinaan erikoinen kissa, jolta ei näyttelijäntaitoja puuttunut. Kerran se oli ollut jo todella pitkään huonossa kunnossa, ja se oli käytetty kahdesti eläinlääkärillä, tutkimuksissa yms. eikä vaivaa löytynyt, vaikka kuinka tutkittiin. Se kulki raihnaisesti, maukui surkeasti jne. Vanhempani ajattelivat, että koska kissa on jo iäkäs, ja jos se kärsii, se pitää lopettaa. He varasivat lopetusajan ja kaivoivat pihamaan takametsään kuopan valmiiksi, jotta kissa voidaan haudata sinne. Kun kuoppa oli kaivettu, kissa raahautui surkeana kuopan reunalle, katsoi ja haistoi kuoppaa, nosti päänsä ja selkänsä ylpeänä pystyyn ja lähti juoksemaan pois. Sen jälkeen se oli ihan kunnossa ja oli oma pirteä itsensä. Pirulainen eli vielä pari vuotta tyytyväisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma koirani nosteli tassuaan ilmaan ja ontui sekä haki selvästi huomiota. En löytänyt jalasta vikaa joten vein koiran eläinlääkäriin. Kipukohta ei ollut jalassa vaikka koira tassua näyttämällä ja ontumalla hakikin huomiota. Se oli oppinut että siten saa apua. Jalka oli terve. Ongelma löytyi vatsasta. Kyseessä oli pahanlaatuinen kasvain.

Fiku tapa viestittää, että jokin on huonosti!

Koira keksinyt oman "viittoman". Tosi fiksu eläin, koska on oppinut, millaista "kieltä" voi käyttää viestimiseen ihmisen kanssa.

Meillä koira ”hytisi kylmästä”, kun halusi sisälle narun nenästä. Teki tätä kesät talvet, ja vain silloin kun näki, että joku katsoo ikkunasta.

” Teeskentelyssä ja huiputtamisessa koirat ovat Stanley Corenin mukaan taitavia; ne huiputtavat ihmisiä lähes yhtä onnistuneesti kuin ihmiset koiria.”

https://yle.fi/uutiset/3-5859993

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma koirani nosteli tassuaan ilmaan ja ontui sekä haki selvästi huomiota. En löytänyt jalasta vikaa joten vein koiran eläinlääkäriin. Kipukohta ei ollut jalassa vaikka koira tassua näyttämällä ja ontumalla hakikin huomiota. Se oli oppinut että siten saa apua. Jalka oli terve. Ongelma löytyi vatsasta. Kyseessä oli pahanlaatuinen kasvain.

Fiku tapa viestittää, että jokin on huonosti!

Koira keksinyt oman "viittoman". Tosi fiksu eläin, koska on oppinut, millaista "kieltä" voi käyttää viestimiseen ihmisen kanssa.

Meillä koira ”hytisi kylmästä”, kun halusi sisälle narun nenästä. Teki tätä kesät talvet, ja vain silloin kun näki, että joku katsoo ikkunasta.

” Teeskentelyssä ja huiputtamisessa koirat ovat Stanley Corenin mukaan taitavia; ne huiputtavat ihmisiä lähes yhtä onnistuneesti kuin ihmiset koiria.”

https://yle.fi/uutiset/3-5859993

En näkisi huiputtamisena vaan koira oli oivaltanut, että tärinä on yhteistä merkkikieltänne, jonka ymmärrät, tai ainakin toisinaan ymmärrät: Merkitsee: "Tahdon sisälle lepäämään, koska on ikävää ja tylsää olla täällä narun jatkona."

Kyllä osaavat teeskennellä. Oma koirani tylsistyi yksin ulkona ollessaan, vaan ei sisällekään tahtonut. Näinpä hän esitti näkevänsä vaarallisen vihollisen pihalla, siksi kauhean räksytyksen järjesti. Minä menin tietenkin tyhmänä katsomaan että kuka pihallemme tunkeutuu, rusakko vai orava, vaiko kenties naapurin juonikas kissa. Ei näkynyt ketään, ei mitään. Tottakai juttelin mukavia urhealle vahdilleni kun pihalla olin, ja hän niin hienosti vahti vaikkei ihminen mitään näekään.

Ihan liian monta kertaa sain juosta pihalle ennen kuin hoksasin jutun juonen. Ihan oli korvat kaverilla pystyssä, häntä valmiusasennossa kippurassa, ja ryhti oikaistunut. Rentona ollessaan korvat olisivat olleet enemmän nallemaisesti sivuilla, häntä suorana, ja ryhtikin lysympi.

Otin sitten tavaksi juoda koiran kanssa aamukahvit, päiväkahvit, lueskella kirjaa siinä pihalla. Hän kun ei tosiaan sisällä juuri viihtynyt, niin vietetään sitten yhteistä aikaa pihalla. Koira kaivoi tyytyväisenä kuoppaa, tai nukkui, ehkä välillä haki rapsutuksia, mutta muuten oli vain tyytyväinen että joku lauman jäsen oli paikalla. Ei ollut haamurusakoita enää sen jälkeen.